Ikkunoiden uudelleenkäyttö – talous ja hiilijalanjälki

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen. Selvityksestä on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä. Selvitysvelvollisuus on laajenemassa koskemaan rakentamishankkeita. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä.

Ikkunoiden uudelleenkäyttö on mahdollista – mitä pitää huomioida?

Suunniteltaessa vanhojen ikkunoiden käyttöä niiden tekniset ominaisuudet ja kunto pitää arvioida. Lämmöneristävyys ​ja käyttöturvallisuus ovat avainominaisuuksia. Myös tekninen soveltuvuus käyttötarkoitukseen on keskeistä, jos kohde on tiedossa. On syytä myös kartoittaa ikkunat, jotka eivät vaadi toimenpiteitä. Ominaisuuksien ja kunnon lisäksi oleellisia tietoja ovat esim. kappalemäärä ja mitat.

Projektin toteutettavuus vaikuttaa uudelleen käytön mahdollisuuksiin. Toteutettavuuden arvioinnissa pitää huomioida voidaanko ikkunat irrottaa ehjänä ja turvallisesti, ja onko niitä mahdollista käsitellä. Myös ikkunoiden siirtomahdollisuudet pitää huomioida. Toteutukseen vaikuttaa, voidaanko ikkunat siirtää turvallisesti, tarvitaanko siirtämiseen erikoiskalustoa ja onko kohteelle helppo pääsy irrotus- ja kuljetuskalustolla.

Case Kaikukatu 3 – lasien uudelleen käyttö

Inlook Oy:n toteuttamassa esimerkkikohteessa, Kaikukatu 3, ikkunoiden lasit käytettiin uudelleen muuttamalla ulkoikkunat lasiseinäelementeiksi. Ennen toteutusta arvioitiin materiaalin määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet.

• Kohteessa oli 600 ulkoikkunaa, joissa oli 2K –eristyslasi
• Alkuperäiset ikkunat olivat 70-luvulta, ja ikkunalasit vaihdettu 2001
• Ikkunapokien lämmöneristävyys oli huono, ja korjaaminen ei ollut mahdollista tai järkevää
• Pienehköt ikkunat sopivat hyvin elementointiin
• Vanhan hyödynnettäessä tulee mitoituksen sallia tietty vaihtelu

Vaikutukset talouteen ja hiilijalanjälkeen

Hiilijalanjälkilaskentaa varten suunniteltiin malliseinä, jota käytettiin testauksessa. Seinäelementin koko oli 2,65 x 2,65 m ja tuotevaiheen hiilijalanjälki 245,5 CO2 kg/malliseinä (= 35 CO2 kg/m2). Lasien osuus hiilijalanjäljestä oli 54,4 % eli 134 CO2 kg/malliseinä.

Rakennuskohteesta tehtiin vertailu vanhojen lasien käytön kustannuksista ja hiilijalanjäljestä verrattuna uusiin laseihin:

• Vanhojen lasien purku, kuljetukset ja välivarastointi (6 kk) 47 €/lasi
• Uuden lasin hinta (4+4 mm SC Rw 37 dB) 50 €/lasi

Vertailussa todettiin, että uudelleen käytetyn lasin kustannukset ovat lähes samat kuin uuden lasin eli vanhojen ikkunoiden käytöstä ei tule merkittävää taloudellista säästöä. CO2 –päästöt pienenevät kuitenkin olennaisesti.

Jos uudelleen käytetylle lasille ei tarvitse tehdä mitään, lasin A1 päästö (tuotteiden valmistus) jää pois, koska lasia ei ole valmistettu erikseen, vaan tuote on jo elänyt elämänsä ensimmäisessä tuotteessa. Tuloksena saatiin, että uuden tuotteen aiheuttama hiilijalanjälki 134 CO2 kg/malliseinä laski 0 CO2 kg/malliseinä eli tuotevaiheen hiilijalanjälki pieneni yli puolella.

Myös uudelleen käytetyn lasin kuljetusmatkat lyhenevät. Uudelleenkäyttö on aina myös materiaalikierrätystä kestävämpi vaihtoehto, koska siinä materiaalin arvo säilyy eri tavalla.

Lähteet:

Inlook Oy (2024). Kiertotalous – rakentamisen tulevaisuus. Esitys Ratkaisuja rakentamisen tulevaisuuteen -seminaarissa Vantaalla 15.2.2024

Helsingin kaupunki, kiertotalouden klusteriohjelma (2024): https://testbed.hel.fi/kiertotalous/kirjasto/ikkunoiden-uudelleenkaytto-on-mahdollista/ Luettu 26.3.2024

Kirjoittaja: 

Virpi Palomäki, FT

Projektipäällikkö, arkkitehtuurin yksikkö, Tampereen yliopisto