Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi

Hanke kokoaa yhteen Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin eri osa-alueet, kuten alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, ravitsemuspalvelut ja kuluttajat. Yhteistyön pohjalta luodaan alueellinen verkosto, joka edistää ruokaketjun yritysten ilmastopäästöjen ja negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämistä sekä vastuullisuustyötä. Verkosto seuraa Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin ilmastotiekartan toimeenpanoa ja fasilitoi alueen ruokajärjestelmän ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian rakentamista. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen pohjalta tuodaan tietoa piloteille, joiden avulla etsitään myös uusia ratkaisuja tai toimintamalleja vähähiilisyystyön edistämiseksi. Verkosto edistää tiedonkulkua ruokajärjestelmän sisällä eri toimijoiden ja toimialojen välillä.

Mitkä ovat Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi-hankkeen tavoitteet?

hanke vahvistaa ja todentaa ruokajärjestelmän vastuullisuustyötä Etelä-Pohjanmaalla
vähennetään alan ilmastopäästöjä ja negatiivisia ympäristövaikutuksia tarjoamalla ja kehittämällä yritysten käyttöön erilaisia työkaluja ja pilotoimalla niitä
edistetään alueen ruokajärjestelmän ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä

Mitkä ovat hankkeen kohderyhmät?

Varsinaiset kohderyhmät ovat ruokajärjestelmään linkittyvät yritykset, julkiset toimijat ja kehittäjät
Myös alan tki-toimijat ja verkostot sekä opiskelijat ja kuluttajat

Ketkä ovat toteuttamassa hanketta?

Hanketta toteuttaa yhteistyössä viisi kumppaniorganisaatiota, joiden tutkijat ovat perehtyneet ruoka-alan ilmasto- ja vastuullisuustyöhön eri näkökulmista. Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja toteuttajakumppanina on lisäksi laaja asiantuntijakonsortio:

– Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa toimiva Innovaatiotutkimuksen ryhmä (ISG), joka on osa Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskusta (TaSTI).

– Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka perustehtävänä on maaseudun kestävän paikalliskehityksen ja biotalouden edistäminen monitieteisen tutkimuksen sekä siihen perustuvan innovaatiotoiminnan ja koulutuksen avulla.

– Luonnonvarakeskuksen (Luke) elintarviketutkimuksen ala, jossa alkutuotannon raaka-aineiden monipuolinen ja mahdollisimman täydellinen hyödyntäminen eri tuotetyypeissä on keskeistä noudattaen mahdollisuuksien mukaan jätehierarkiaa.

– Hankkeessa hyödynnetään Vaasan yliopiston vahvaa osaamista liittyen kuluttajatutkimukseen sekä strategiseen johtamiseen.

Hankkeen työpaketit ja niiden sisällöt

TP1. Vastuullisuustyön koordinointi ja sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia
SeAMK
- Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin ilmastotiekartan toimenpiteiden seuranta
- Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia
Työpaketti linkittyy ilmastotiekartan tavoitteisiin A ja B, jotka liittyvät toimintaympäristön aktiivisuuteen ja koko ruokaketjun vähähiilisyyteen.
TP2. Olemassa olevien käytäntöjen kartoittaminen
Tampereen yliopisto
- päällekkäisyyksien välttämiseksi ja olemassa olevan tiedon hyödyntämiseksi ennen pilotteja toteutetaan hyvien olemassa olevien käytäntöjen ja vastuullisuuden todentamiseen liittyvän työn benchmarkkaus
- identifioidaan ruokajärjestelmän eri toimijoiden hyviä kestävyyttä edistäviä käytäntöjä Suomesta ja EU:n alueelta
- keskiössä ovat toimenpiteet ja hankkeet, joissa vähennetään ruokaketjun päästöjä ja ympäristövaikutuksia sekä sopeudutaan ilmastonmuutokseen
- näiden avulla identifioidaan lähestymistapoja, jotka edistävät työpaketin 3 pilottien toteutumista
TP3. Kestävyystyön pilotit

Piloteissa muodostuvat konkreettiset prototyypit / mallit ja muut tuotokset tukevat yritysten ideointia kiertotalouteen perustuvista uusista tuotteista ja niiden mahdollisuuksista kuluttaja- ja B to B markkinoilla. Ne saavat tietoa TP2:lta ja myös toimivat syötteenä TP4:een. Pilotit tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä ja niistä saatua tietoa vaihdetaan asiantuntijaverkoston avulla.

TP3.1 Alkutuotanto (SeAMK) – Biohiili on maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä aine. Tutkitaan kustannustehokkaita tapoja tuottaa biohiiltä maatilamittakaavassa ja pilotoidaan sen käyttöä maatiloilla. Lisäksi selvitetään biokaasun tuotannossa syntyvän mädätejäännöksen ja lannan mahdollisuuksia lannoitteena kiertotalouden periaatteita noudattaen. Tehdään myös esiselvitys lannoitelainsäädännön kriteereistä kierrätyslannoitteille ja tutkitaan tilojen mahdollisuuksia tuotteistaa omia sivuvirtojaan.

TP3.2 Elintarviketeollisuus (SeAMK ja Luke) – elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen pilotissa lisätään yritysten ja muiden toimijoiden tietämystä biokiertotalouden mahdollisuuksista ja sen eduista materiaalitehokkuuden ja ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyteen yhteiskehittämällä tuotemalleja, joissa sivuvirtoja voidaan hyödyntää kiertotaloustuotteissa. Pilotissa kartoitetaan 3–5 sivuvirtaa, joista valitaan 2–3 pilottikokeita varten. Näiden pilottien aikana kehitetään prototyyppituotteita ja testataan konsepteja sivuvirtoja käyttäen. Testaaminen suoritetaan SeAMKin Frami Food Labissa sekä Luken FoodPilotissa.

TP3.3 Ravitsemuspalvelut (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti) – keskittyy ruokapalvelutoimijoiden liiketoiminnan ilmastoystävällisten käytänteiden tunnistamiseen ja niiden edistämiseen. Tavoitteena on selvittää, millaisia hyviä käytänteitä yrityksillä on jo käytössä ympäristöystävällisestä toiminnasta, millaisia haasteita ja tietotarpeita niillä on. Haastatteluiden perusteella valitaan 2-3 toimijaa, joissa pilotoidaan ilmastoystävällisen liiketoiminnan työkaluja.

TP3.4 Kuluttajat (Vaasan yliopisto) – Tavoitteena kehittää kuluttajiin vetoavia (pakkaus)merkkejä, jotka lisäävät kestävien ruokatuotteiden sekä ravintolalounaiden valintaa. Kehitetään uusimman tutkimustiedon pohjalta markkinoilla olevista merkeistä poikkeavia ratkaisuja, joiden voidaan olettaa ohjaavan kuluttajien valintoja nykyisiä merkkejä voimakkaammin. Tuloksena lisääntynyt tieto keinoista, joiden avulla kuluttajien kestäviä ruokatuote- ja lounasvalintoja voidaan tukea. Konkreettisia esimerkkejä toimivista merkeistä yritysten jatkojalostettavaksi.
TP4. Tiedotus ja tiedon levittäminen, ilmastotyön näkyväksi tekeminen
- hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä
- tiedotetaan olemassa olevista ja kehitteillä olevista toimenpiteistä
- integroiminen opetukseen
TP5. Hankehallinto