Tulimyrsky

Tuli myrsky -tiedonvälitystä maatiloille ilmastonmuutokseen, maastopaloihin ja myrskytuhoihin varautumiseen

Hankkeen tausta

Maastopaloja ja myrskytuhoja on aina sattunut osana metsien kehitysdynamiikkaa. Ilmastonmuutoksen myötä vakavia maastopaloja on viime aikoina ollut mm. Etelä-Euroopassa ja Kanadassa, mikä on herättänyt viranomaisia tarkemmin suunnittelemaan keinoja ehkäistä niitä.

Myrskytuhoja on vastaavasti sattunut keskisessä Euroopassa ja Ruotsissa viime vuosina. Ilmastonmuutoksen myötä maastopalojen ja myrskyjen ennakoidaan yleistyvän jatkossa myös Suomessa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomessa keskeinen ruoantuotantoalue. Siten huoltovarmuuden, ruokaketjun ja eläinten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää maatilojen häiriötöntä toimintaa. Näin ollen ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin, ennakoituihin maastopaloihin ja myrskytuhoihin on hyvä ennalta varautua ruokamaakunnassa.

Hankkeen tavoitteet

Maatilojen varautumista tukevan tiedonvälityshankkeen tavoitteena on välittää ilmastonmuutosta, maastopaloja ja myrskyjä koskevaa tietoa eteläpohjalaisille maatiloille varautumistason nostamiseksi ja vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Tiedonvälityksen keinoin välitetään tiloille tietoa sään ääri-ilmiöistä aiheutuviin tuhoihin varautumisesta, toiminnasta häiriötilanteissa ja sattuneiden tuhojen jälkeen ns. jälkihoidosta.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat työpaketteihin, jotka tuottavat seuraavat toimenpiteet:

TP1 Varautuminen (Vastuutaho SeAMK ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos).
TP2 Toiminta akuuteissa tilanteissa häiriöiden aikana (Vastuutaho SeAMK ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos).
TP3 Jälkihoito (Vastuutaho SeAMK ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos).
TP4 Hankehallinto ja viestintä (Vastuutaho SeAMK).

TP1 Varautuminen

Työpaketin sisällöissä tulevaisuuskuvat sekä ennalta ehkäisevät toimet eli varautuminen myrskyihin ja maastopaloihin. Muun muassa ensisammutusvälineiden ja raivauskaluston saatavuus ja käyttö maa- ja metsätiloilla, alan lainsäädäntö, maatilan pelastussuunnitelmat / turvallisuussuunnitelmat yleisellä tasolla.

Vakuutukset riskien hallinnasta kuitenkaan ilman mitään erityistä vakuutusyhtiötä suosimatta.

TP2 Toiminta akuuteissa tilanteissa häiriöiden aikana

Kuinka akuuteissa tilanteissa toimitaan mukaan lukien harjoitukset sekä viranomaisten vaatimukset maatiloille sammutustöihin, sähkönjakelun turvaaminen ja työkoneiden luovutukset viranomaisten avuksi, kotieläinten suojaus ja evakuoinnit, oikea pukeutuminen ja turvavälineet / suojaimet.

Ensisammutuksen harjoittelu ja hätäensiavun perusteet. Pelastustoimen edustaja käy yksityiskohtaisesti läpi eri häiriötilanteiden toimintamallit julkisen tiedon puitteissa.

Välitetään eteläeurooppalaisia hyviä alan käytänteitä Italiasta ja Espanjasta.

TP3 Jälkihoito

Esitellään jälkitoimet eli miten toimitaan palon tai myrskyn jälkeen mm. korvausasiat, jälkisammutustehtävät ja jälkivalvonta.

Inhimillisten kärsimysten jälkihoito ja tilusten sekä rakennusten uudelleen käyttöön ottaminen. Tässä on mukana myös eteläisen Euroopan käytänteitä (Italia ja Espanja).

Korvausasioihin opastaminen ja viranomaisten lausunnot vakuutuskorvausten hakemiseksi.

Mistä saa kriisiapua tarvittaessa?

TP4 Hankehallinto ja viestintä

Työpaketissa tehdään Euroopan unionin maaseuturahoituksen CAP27-hankehallinnon toimet.

Hankehallinnon lisäksi työpaketissa suunnitellaan tarkemmin tiedonvälitystapahtumat Etelä-Pohjanmaalla seutukunnittain mm. palo- ja pelastustoimeen, SeAMKin maakuntakorkeakouluun ja kuntien maataloustoimiin tukeutuen.

Lisäksi tehdään tiedonhakua hanketoimia tukien.

Keskeistä on tarttua maatiloja ns. kädestä kiinni. Työpaketti ohjaa muita työpaketteja ja siinä tehdään pysyvä sähköinen alusta SeAMKin sivuille ja alan opas.

Lisäksi hoidetaan hankeviestinnän asiat.

Projektin osapuolet

Päätoteuttaja: SeAMK. Osatoteuttaja: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Kumppanit: Suomen metsäkeskus ja CNR Ivalsa Italiassa.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset maatilat. Lisäksi neuvontatahot, tutkijat, opettajat sekä palo- ja pelastusviranomaiset ja laajemmin ruokasektori saa varautumistietoa hankkeen kautta.