Energiaälykäs maatila

Energiaälykäs eteläpohjalainen maatila -prjektissa (lyh. EIP CHP) selvitämme sähköenergian varastointia ja hiilidioksidin talteenottoa ja luommen energiaälykkään ja omavaraisen maatilan konseptin. Lähtökohtana on märkähakkeesta lämpöä ja sähköä polttamalla tuottavan maatilamittakaavan eli 500 kW -voimala ja muut maa- ja metsätiloille mahdolliset uusiutuvan energian ratkaisut.

Sähkönvarastointi ja hiilidioksidin talteenotto

Luomme julkinen mallin mahdollisimman kustannustehokkaasta energiaälykkäästä ja sähköomavaraisesta ja vähähiilistä ruokaketjua edistävästä maatilan energiaratkaisusta teknistaloudellisesti toimivan konseptin tasolle kustannusarviolaskelmineen ja elinkaarilaskelmineen. Lisäksi tuotoksena on hiilikredittilaskentaehdotus maatalouden tukipolitiikan kehittämisen tueksi.

Sähkön ja lämmöntuotanto maatilalla

Suuren mittakaavan energiantuotannossa ollaan vähitellen siirtymässä polttoon perustumattomiin järjestelmiin. Pienessä mittakaavassa palaturve ja pienpuuhake ovat toimineet huoltovarmasti maatilojen ja muun ns. pienemmän mittakaavan energian tuotannossa. Poltosta ei voida täysin luopua, koska puu ja turve ovat toimineet myös poikkeusolojen polttoaineina. Energiaturpeen käytön radikaali väheneminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat toisaalla lisänneet kotimaisen hakkeen kysyntää.

EIP – Eurooppalainen innovaatiokumppanuushanke

Tässä hankkeessa jatketaan siitä mihin saman innovaatioryhmän aiemmin tuottaman kuivaa ja märkää haketta polttavan 500 kW -lämpökeskuksen konseptin kehittäminen jäi ryhmän edellisessä hankkeessa (2019-2023). Mahdollisuus polttaa märkää haketta on itsessään käänteentekevä ominaisuus energiapuun hankinnalle ja säilytykselle.

Toteuttajat ja Innovaatioryhmä

Toteuttajina ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Veljekset Ala-Talkkari Oy ja Suomen Metsäkeskus. Innovaatioryhmään kuuluvat lisäksi Katteluksen Broileri Oy, Rantalan Broileri Oy, Kankaan Broiler Oy ja PiPu Ky.

Hyötyjät

Ensisijaiset hyötyjät ovat maatilat ja energiajärjestelmä sekä ympäristö, kun uusiutumattomia polttoaineita ja suurempia polttolaitoksia voidaan käyttää vähemmän. Maatiloista voisi myös tulla erityisesti lämmityskaudella nykyistä merkittävämpi sähköverkon tasapainottaja ja sähköntuottaja.

Mahdollisuus polttaa märkää haketta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nostaa hakkeen energiasisältöä ja polton hyötysuhdetta. Mahdollisuus ylipäätään käyttää märkähaketta lyhentää korjuuketjua. Kohderyhminä on maatilojen lisäksi kone- ja laitevalmistajat ja välillisesti metsänomistajat, neuvontatahot, oppilaitokset, tutkijat ja kehittäjät.