Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi - SuoPaikka | SEAMK Projektit

Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi - SuoPaikka

Hankkeessa valmistuneet videot:

Turve-Arvi-työkalun käyttö

Turve-Arvi on työkalu, joka tukee entisten turvetuotantoalueiden erilaisten jatkokäyttömuotojen vertailua ja valintaa. Käyttäjän antamien alueen ominaisuustietojen perusteella työkalu kertoo käyttäjälle, mitkä eri jatkokäyttömuodot soveltuvat kyseiselle alueelle, ja kuinka hyvin ne edistävät erilaisia tavoitteita. Tässä videossa Marjastiina Teixeira (SEAMK) opastaa, miten Turve-Arvia käytetään.

Haastattelussa ennallistamisasiantuntija Matias Virta, Tapio Oy

Miten turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia tunnistetaan? Entä miten estetään turpeen hiilivarastojen vapautumista ilmakehään? Miten ennallistaminen voidaan yhdistää taloudellisesti kannattavaan maanomistukseen? Tällä videolla näihin kiperiin kysymyksiin on vastaamassa Tapio Oy:n ennallistamisasiantuntija Matias Virta, haastattelemassa Marjastiina Teixeira (SEAMK).

Haastattelussa ennallistamisyrittäjä Brian Gorman 

Millaista on olla ennallistamisyrittäjä Irlannissa, ja mitä yhdistäviä tekijöitä on Suomen ja Irlannin ennallistamistoimilla? Tässä videossa ennallistamisyrittäjä Brian Gorman kertoo perheyrityksestään, joka on siirtynyt aktiivisesta turpeen nostosta ennallistamisen ja ekoturismin pariin.

 

Aluetapahtumien materiaalit:

SuoPaikka esittely

TUKKA esittely

JTF ja PohjaNeva esittely

Laasasenaho Ennallistamistalouden näkymät ja kustannukset

 

Hankkeessa valmistuneet ohjeet, artikkelit ja uutiset:

SuoPaikka droonikartoitus esitys 13.09.2024

Suonpohjien kartoittaminen droonilla

Kokemuksia turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien maanomistajien aktivoinnista jatkokäyttösuunnitelmiin (SEAMK Kokoomateos 2024 s.531-539)

SEAMKin koordinoima vertaisarvioitu tutkimus selvitti turvemaiden ennallistamistalouden tarpeita

SuoPaikka-hanke vauhdittaa turvemaiden ennallistamista | Julkaisut@SEAMK

Mitä Pohjalaismaakunnissa on opittu turvetuotantoalueiden jatkoköytöstä? (SEAMK Kokoomateos 2026 s.47-57).

Suo, sammal ja siivekkäät ystävät – kun luonto kertoo ennallistamisen edistämisestä (SEAMK Kokoomateos 2026 s.58-69).

Turvemaiden yhteisöllistä ennallistamista reilusti – Turvemaiden yhteisöllisen ennallistamisen polkupaja 11.3.2026 (Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin uutisnosto).

 

Tavoitteena on auttaa maanomistajia tunnistamaan turvetuotantoalueen eri osa-alueille soveltuvat jatkokäyttömuodot. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytäntöön muissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia sekä oppeja turvetuotannon jatkokäytön suunnittelusta. Suunnittelussa tullaan kohdealueilta tunnistamaan kosteikoiksi tai soistamiseen soveltuvat alueet yhdessä muiden jatko-käyttömuotojen kanssa. Tavoitteena on saada vietyä suunnitteluvaiheessa tehdyt suunnitelmat toteutukseen asti.

Hankkeen erityistavoitteena on, että:

  • turvetuotannosta poistuneilla alueilla on siirrytty konkreettisesti ja kestävästi seuraavaan maankäyttömuotoon ja ominaisuuksiltaan sopivat suot on ennallistettu
  • maanomistajat saavat tukea turvemaiden suunnitteluun, esim. sopimuspohjien kanssa- soiden ennallistaminen ja turvemaiden kestävä käyttö on luonut uusia työpaikkoja ja siihen liittyvä osaaminen on vahvistunut
  • turvemaiden maankäytössä on varmistettu, että turpeen hiilivarastot eivät vapaudu ilmakehään

Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat työpaketteihin, jotka tuottavat seuraavat toimenpiteet:

  • Työpaketti 1: Hankeviestintä ja maanomistajien tavoittaminen
  • Työpaketti 2: Jatkokäytön ennakkosuunnitelmat
  • Työpaketti 3: Jälkikäytön toteutuksen tuki
  • Työpaketti 4: Hankehallinto

Hankkeen konkreettisina ja seurattavina tuloksina syntyy:

  • 5 kpl turvetuotantoalueiden jatkokäytön ennakkosuunnitelmia seutukunnallisesti kattavasti
  • 1 turvetuotannosta poistuneella alueella/max. 15 maanomistajaa ennallistamiseen painottuva jatko-käyttösuunnitelma ja sen toteutus (maanomistajalähtöinen erillisen investointihanke).
  • Asiantuntija-apua maanomistajille jatkokäytön suunnitelman toteuttamisessa. Asiantuntija-apua ja sopimusluonnoksia Etelä-Pohjanmaan toteutuksessa oleville jatkokäyttöhankkeille.
  • Viestinnän lopputuloksena saadaan kerättyä riittävä määrä ennakkosuunnitelmakohteita sekä maanomistajia mukaan hankkeen jatkotoimiin (väh. 15 kpl).
  • Hankkeen tuloksia voidaan mitata myös indikaattoreilla. Näitä on esimerkiksi yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö, jatkokäyttöön otetun turvetuotantoalueiden pinta-ala sekä uudet yritykset ja työpaikat.

 

Hankkeen tausta

Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen. Syinä tähän on erityisesti päästökaupassa päästöoikeuksien korkea hinta, energianturpeen kohonnut verotus sekä Suomen hallituksen linjaama tavoite, että energiaturvetuotanto tullaan puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla vapautuu tuhansia hehtaareja suonpohjaa jälkikäyttöön tulevina vuosina. Nämä alueet on tärkeä saada nopeasti jatkokäyttöön, jolloin huolehditaan sekä ympäristöstä että maanomistajien intresseistä. Maanomistaja päättääkin aina alueen jatkokäytöstä. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta.

Projektin osapuolet

Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä hankkeessa kilpailutettava jälkikäytön suunnittelija (Tapio Oy, ostopalveluna)

Hankkeen kesto

1.10.2023-30.6.2026

Hankebudjetti ja rahoittaja

245 899 €, Euroopan unionin osarahoittama, Keski-Suomen ELY-keskuksen JTF-rahoitus sekä SEAMKin omarahoitus

 

SuoPaikka-hankkeessa tehdään droonikartoituksia; kuvassa näkyy Etelä-Pohjanmaan Isokivennevan turvetuotantoalueen kartoitus, jossa vihreä viiva kuvaa lennettyä reittiä, sininen ja harmaa suunniteltuja osuuksia ja katkoviivat siirtymiä.

Lisätiedot