Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi - SuoPaikka
Alustavat jatkokäyttösuunnitelmat:
Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä
Ennakkosuunnitelma Ilvesnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta
Ennakkosuunnitelma Liikanevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta
Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta
Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta
Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta
Hankkeessa valmistuneet videot:
Ennallistaminen elinkeinona: Brian Gorman ja Artful Parks-projekti
Voiko turpeen nostosta luopuminen synnyttää alueelle uusia työpaikkoja? Mitä ennallistamisurakoitsijan koulutuksen olisi hyvä pitää sisällään? Näihin kysymyksiin on vastaamassa irlantilainen ennallistamisyrittäjä Brian Gorman. Videolla kuullaan myös Brianin uudesta ennallistamishankkeesta Artful Parks.
Haastattelussa kosteikkosuunnittelija Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma
Tällä videolla kosteikkosuunnittelija Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta kertoo miten kosteikkosuunnittelijan urapolku voi kulkea, mitä kosteikon perustamisessa kannattaa ottaa huomioon ja miten kosteikkohanke kannattaa polkaista käyntiin.
Haastattelussa Ari Koski ja Riku Palo, Elinvoimakeskus
Tällä videolla kurkistamme 26.8.2025 järjestettyyn Kurjennevan kosteikkoiltapäivään. Tilaisuudessa Ari Koski ja Riku Palo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus) esittelevät Kurjennevan entisen turvetuotantoalueen jatkokäyttömahdollisuuksia sekä JTF-rahaston tarjoamaa tukea.
Turve-Arvi on työkalu, joka tukee entisten turvetuotantoalueiden erilaisten jatkokäyttömuotojen vertailua ja valintaa. Käyttäjän antamien alueen ominaisuustietojen perusteella työkalu kertoo käyttäjälle, mitkä eri jatkokäyttömuodot soveltuvat kyseiselle alueelle, ja kuinka hyvin ne edistävät erilaisia tavoitteita. Tässä videossa Marjastiina Teixeira (SEAMK) opastaa, miten Turve-Arvia käytetään.
Haastattelussa ennallistamisasiantuntija Matias Virta, Tapio Oy
Miten turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia tunnistetaan? Entä miten estetään turpeen hiilivarastojen vapautumista ilmakehään? Miten ennallistaminen voidaan yhdistää taloudellisesti kannattavaan maanomistukseen? Tällä videolla näihin kiperiin kysymyksiin on vastaamassa Tapio Oy:n ennallistamisasiantuntija Matias Virta, haastattelemassa Marjastiina Teixeira (SEAMK).
Haastattelussa ennallistamisyrittäjä Brian Gorman
Millaista on olla ennallistamisyrittäjä Irlannissa, ja mitä yhdistäviä tekijöitä on Suomen ja Irlannin ennallistamistoimilla? Tässä videossa ennallistamisyrittäjä Brian Gorman kertoo perheyrityksestään, joka on siirtynyt aktiivisesta turpeen nostosta ennallistamisen ja ekoturismin pariin.
Aluetapahtumien materiaalit:
Laasasenaho Ennallistamistalouden näkymät ja kustannukset
Hankkeessa valmistuneet ohjeet, artikkelit ja uutiset:
SuoPaikka droonikartoitus esitys 13.09.2024
Suonpohjien kartoittaminen droonilla
SEAMKin koordinoima vertaisarvioitu tutkimus selvitti turvemaiden ennallistamistalouden tarpeita
SuoPaikka-hanke vauhdittaa turvemaiden ennallistamista | Julkaisut@SEAMK
Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena | Julkaisut@SEAMK
Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa | Julkaisut@SEAMK
Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa | Julkaisut@SEAMK
Tavoitteena on auttaa maanomistajia tunnistamaan turvetuotantoalueen eri osa-alueille soveltuvat jatkokäyttömuodot. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytäntöön muissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia sekä oppeja turvetuotannon jatkokäytön suunnittelusta. Suunnittelussa tullaan kohdealueilta tunnistamaan kosteikoiksi tai soistamiseen soveltuvat alueet yhdessä muiden jatko-käyttömuotojen kanssa. Tavoitteena on saada vietyä suunnitteluvaiheessa tehdyt suunnitelmat toteutukseen asti.
Hankkeen erityistavoitteena on, että:
- turvetuotannosta poistuneilla alueilla on siirrytty konkreettisesti ja kestävästi seuraavaan maankäyttömuotoon ja ominaisuuksiltaan sopivat suot on ennallistettu
- maanomistajat saavat tukea turvemaiden suunnitteluun, esim. sopimuspohjien kanssa- soiden ennallistaminen ja turvemaiden kestävä käyttö on luonut uusia työpaikkoja ja siihen liittyvä osaaminen on vahvistunut
- turvemaiden maankäytössä on varmistettu, että turpeen hiilivarastot eivät vapaudu ilmakehään
Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat työpaketteihin, jotka tuottavat seuraavat toimenpiteet:
- Työpaketti 1: Hankeviestintä ja maanomistajien tavoittaminen
- Työpaketti 2: Jatkokäytön ennakkosuunnitelmat
- Työpaketti 3: Jälkikäytön toteutuksen tuki
- Työpaketti 4: Hankehallinto
Hankkeen konkreettisina ja seurattavina tuloksina syntyy:
- 5 kpl turvetuotantoalueiden jatkokäytön ennakkosuunnitelmia seutukunnallisesti kattavasti
- 1 turvetuotannosta poistuneella alueella/max. 15 maanomistajaa ennallistamiseen painottuva jatko-käyttösuunnitelma ja sen toteutus (maanomistajalähtöinen erillisen investointihanke).
- Asiantuntija-apua maanomistajille jatkokäytön suunnitelman toteuttamisessa. Asiantuntija-apua ja sopimusluonnoksia Etelä-Pohjanmaan toteutuksessa oleville jatkokäyttöhankkeille.
- Viestinnän lopputuloksena saadaan kerättyä riittävä määrä ennakkosuunnitelmakohteita sekä maanomistajia mukaan hankkeen jatkotoimiin (väh. 15 kpl).
- Hankkeen tuloksia voidaan mitata myös indikaattoreilla. Näitä on esimerkiksi yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö, jatkokäyttöön otetun turvetuotantoalueiden pinta-ala sekä uudet yritykset ja työpaikat.
Hankkeen tausta
Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen. Syinä tähän on erityisesti päästökaupassa päästöoikeuksien korkea hinta, energianturpeen kohonnut verotus sekä Suomen hallituksen linjaama tavoite, että energiaturvetuotanto tullaan puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla vapautuu tuhansia hehtaareja suonpohjaa jälkikäyttöön tulevina vuosina. Nämä alueet on tärkeä saada nopeasti jatkokäyttöön, jolloin huolehditaan sekä ympäristöstä että maanomistajien intresseistä. Maanomistaja päättääkin aina alueen jatkokäytöstä. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta.
Projektin osapuolet
Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä hankkeessa kilpailutettava jälkikäytön suunnittelija (Tapio Oy, ostopalveluna)
Hankkeen kesto
1.10.2023-30.6.2026
Hankebudjetti ja rahoittaja
245 899 €, Euroopan unionin osarahoittama, Keski-Suomen ELY-keskuksen JTF-rahoitus sekä SEAMKin omarahoitus
