Huomisen älykäs maatilayritys - SeAMK Projektit

Huomisen älykäs maatilayritys

Huomisen älykäs maatilayritys (HÄMY) -hanke

  • Rahoittaja: Euroopan Unionin maaseuturahoitus
  • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2024 – 31.3.2026
  • Toteuttajat: Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Tavoitteet ja tulokset

Hankkeen päätavoitteet voidaan jakaa neljään osakokonaisuuteen, jotka sisältävät sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita:

Tavoite 1: Kohderyhmien taitojen lisääminen erityisesti uuden teknologian, digitalisaation sekä tietovarantojen mahdollisuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen osalta ilmastoviisaassa maataloudessa.
Tulos 1: Kohderyhmällä on tietoa uusista teknisistä ratkaisuista ja he osaavat hyödyntää tietoa oman maatilan toiminnassa. Kohderyhmän taitojen lisääntyessä rohkeus hankkia uutta teknologiaa kasvaa.

Tavoite 2: Herätetään kohderyhmien mielenkiinto uutta agroteknologiaa sisältävien koneiden ja muiden ratkaisujen hankintaan ja käyttöön. Tämä toteutetaan jakamalla tietoa seminaarien, oppaiden ja opasvideoiden avulla.
Tulos 2: Koulutukseen ilmoittautunut kiinnostunut ryhmä maatalousyrittäjiä ja maatalousalan urakoitsijoita.

Tavoite 3: Kohderyhmien taidot hallita tuotantopanosten kustannustehokasta käyttöä ovat syventyneet edelleen uuden teknologiaosaamisen johdosta.
Tulos 3: Lisääntyneen tietämyksen kautta kohderyhmät osaavat kohdentaa tuotantopanokset oikein ja kunkin tarpeen mukaan.

Tavoite 4: Kohderyhmät hyödyntävät omassa työssään aiempaa enemmän tehokkaampia tuotantomenetelmiä ja mahdollisuuksien mukaan uutta teknologiaa. Samalla edistetään maatalouden päästövähennyksiä uusilla resurssitehokkaammilla menetelmillä.
Tulos 4: Tilojen toiminta tehostuu ja ympäristövaikutukset pienenevät.

 

Toimenpiteet

Kevään 2024 aikana tuotetaan koulutusmateriaalia koulutustapahtumia ja esimerkiksi verkkojulkaisuja varten. Koulutukset aloitetaan syksyllä 2024. Materiaaleja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Koulutustapahtumia toteutetaan edelleen keväällä 2025 ja syksyllä 2025 / alkuvuonna 2026. Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeessa järjestetään koulutustapahtumia ja ammatillisia koulutusmatkoja sekä tuotetaan koulutusmateriaalia niin koulutuksia varten kuin myös verkossa jaettavina oppaina, videoina ja tietokortteina.

Hankkeessa järjestetään koulutustapahtumia, joissa keskitytään erityisesti erilaisiin tuotantopanoksiin ja niiden käytön tarkentamiseen etenkin uuden teknologian avulla. Koulutustapahtumat ovat listattuna työpaketissa 2. Jokaiselle tapahtumalle on osoitettu vastaava järjestäjä, joka vastaa koulutuksen suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta. Kukin vastaa omalta osaltaan koulutusmateriaalin tuottamisesta. Hankehallinnoinnista ja opintomatkan järjestämisestä vastaa päähakija SeAMK. Päävastuullisen osoittamisesta huolimatta hankkeen töitä tehdään yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken kunkin vahvuuksia hyödyntäen.

Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne noudattavat vuodenaikojen asettamia edellytyksiä.

Hankkeen työpaketit:

TP1. Koulutusmateriaalin tuottaminenja pedagogisten menetelmien hyödyntämisen suunnittelu (SeAMK ja Sedu)
Keskeiset toimenpiteet koulutusmateriaalin tuottamisessa on jaoteltu seuraavasti:
a. Koulutustapahtumissa käytettävien materiaalien tekeminen ja kerääminen
b. Testaukset ja koulutusmateriaalin tuottaminen (rehuanalyysimittarit, pikamittari- ja labravertailu ominaisuuksista, sovellukset)
c. Materiaalin tuottaminen ja julkaiseminen videoina, oppaina ja työkortteina verkossa

TP2. Koulutustapahtumien organisointi: Uuden teknologian, digitalisaation sekä tietovarantojen mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ilmastoviisaassa maataloudessa

2.1. Täsmälannoitusteknologiat & kasvustosensorit (Sedu)
Keskeisimmät sisältökokonaisuudet tässä osiossa ovat a) Erilaiset lanta- & lannoitevaihtoehdot ja niiden käyttö – orgaaniset valmisteet, levitystavat, logistiikkaja b) Lannan ja lannoitteiden levityksen paikkakohtainen tarkentaminen. Kiertotalousajattelun myötä maataloustuotantoon on saatavissa uusia ja erilaisia lannoitevalmisteita. Niiden ominaisuudet, varastointi ja käyttö eroavat perinteisistä väkilannoitteista. Myös karjanlannan käyttöä voidaan tehostaa teknologisen kehityksen myötä separoinnilla, NIR-anturoinnilla ja biokaasulaitoksien kautta käyttämällä. Uudenlaiset teknologiat mahdollistavat lannoitteiden levityksen kasvuston tarpeen mukaan. Peltodatan hyödyntäminen lannoituksen suunnittelussa voi
perustua historialliseen tietoon tai reaaliaikaiseen kuvantamiseen. Maatalousyrittäjillä on mahdollisuus ottaa käyttöön matalan tason toimenpiteitä, mutta myös korkean teknologian suomia mahdollisuuksia. Koulutuksessa on tavoitteena tutustua tarjolla oleviin lanta- ja lannoitevaihtoehtoihin sekä niiden hyödyntämiseen. Toisena osuutena on tarkastella teknologian mahdollistamaa ravinteiden käytön tarkentamista sekä hyödyntämistä omassa
maatalousyrityksessä.

2.2. Drooni-koulutus (Sedu, SeAMK)
Drooneja käytetään suomalaisessa maataloudessa vasta vähäisessä määrin. Niitä hyödynnetään kuitenkin maailmanlaajuisesti jo useissa kasvintuotannon eri tehtävissä. Vaikka lainsäädäntö vielä rajoittaa droonien hyödyntämistä (esim. Kasvinsuojeluruiskutukset), niin niiden potentiaali on merkittävä kaukokartoituksen ja täsmätoimien suunnittelussa sekä
toteutuksessa. Pelkästään kaukokartoituksella kerätyn datan hyödyntämisellä voidaan parantaa agronomisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Koulutuksessa on tavoitteena ymmärtää droonien ominaisuuksia, lennättämiseen tarvittavia lupia, laitteistojen käyttöä sekä lentojen suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää kaukokartoituksella kerättyä dataa viljelytoimenpiteiden suunnittelussa.

2.3. Peltorobotit (SeAMK)

Maatalouskoneiden koon ja painon kasvaessa tehokkuusvaatimusten mukana lisääntyy myös haasteet suorittaa viljelytyöt sellaiseen aikaan, ettei peltomaa tiivisty. Tähän ratkaisuna maatalousteknologian alalla on jo jonkin aikaa konseptoitu peltorobotteja. Viime vuosina peltorobotteja on etenkin ulkomailla alettu ottaa myös käyttöön ainakin erikoiskasvien viljelyssä. Myös Suomessa on vuoden 2023 aikana otettu kokeiluun peltorobotti sokerijuurikkaan kylvössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksella. Hankkeessa selvitetään peltotyö, jota peltorobotilla voitaisiin hankealueella kokeilla ja mahdollisuuksien puitteissa tehdään työnäytös (esimerkiksi edellä mainitulla peltorobotilla, mikäli se on saatavissa) sekä esitellään peltorobottien tilannetta maailmalla ja mahdollisuuksia hankealueen maataloudessa.

2.4. Maatalouden ohjelmistot ja IoT (teollinen internet) (Sedu, SeAMK)

Keskeisimmät sisältökokonaisuudet tässä osiossa ovat a) Perusohjelmistot (viljelysuunnittelukirjanpito), b) Kotieläinohjelmistot, c) Koneohjelmistot (ISOBUS) ja d) Avoimesti saatavilla olevat applikaatiot. Maatalousyritykset käyttävät monenlaisia ohjelmistoja ja pilvipalveluita maatalousyrityksen toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Käyttö voi olla hyvin perusmuotoista, jolloin kaikkia ohjelmistojen ja pilvipalveluiden ominaisuuksia ei vielä
hyödynnetä. Maataloudessa IoT:n kehitys tuo uusia mahdollisuuksia koneiden, laitteiden ja tietojärjestelmien verkottumiselle. Koulutuksessa on tarkoituksena käydä läpi aloittaville yrittäjille ohjelmistojen perusteet sekä kiinnostuneille ohjelmistojen laajempaa käyttöä.

A, B , C ja D-kohdat: 1 osa: Ohjelmistojen perusteet (ohjelmiston käyttö, kohteiden lisäys, muokkaus ja poisto, datan vienti sisään sekä ulos). 2 osa: Ohjelmistojen hyödyntäminen (suunnitelmien teko, datan analysointi sekä päätöksenteko, perusongelmien ratkaisu, seuranta). 3. osa: Ohjelmistojen uudet mahdollisuudet (lisäosat, uudet ominaisuudet).

2.5. Tiedon kerääminen pellosta ja kasvustosta – anturit, kaukokartoitus ja niiden tietojen yhdistely (SeAMK)

Keskeisimmät sisältökokonaisuudet tässä osiossa ovat a) Maan rakenteen ja vesitalouden mittaus sekä korjaustoimenpiteet ja b) Peltolohkon sisäisen vaihtelun mittaus sekä paikkakohtainen kalkitus. Jotta tiedetään viljelyssä käytettävien tuotantopanosten optimaalinen käyttömäärä, tarvitaan tietoa viljelymaasta ja kasvustosta päätöksen teon tueksi. Tietoa on perinteisesti saatu esimerkiksi maanäyteanalyysien avulla. Viime aikoina tietoa on opittu keräämään myös esimerkiksi erilaisilla maaperäantureilla, satelliittikuvilla sekä satomittauksella. Hankkeessa kokeillaan tarpeen mukaan uusia maaperäantureita ja saadaan siten tietoa niiden käytöstä. Hankkeen toteuttajilla on jo kokemusta joistain mittauksista ja kaukokartoitusmenetelmistä, joten uudet ja vanhat tiedot yhdistämällä pidetään havainnollistavia koulutuksia toimien hyödyistä.