Osaamisen johtaminen

Pienissä yrityksissä on harvoin erikseen nimettyjä resursseja henkilöstön kehittämiseen liittyviin tehtäviin. Pienten yritysten ketterät strategiat- hankkeessa pyritään auttamaan Etelä-Pohjanmaan alueen yritysten johtoa kehittämään systemaattisesti henkilöstökäytäntöjä ja -prosesseja yrityksen strategian mukaisesti.

Keskeisiä henkilöstökäytäntöjä ovat esim:

• henkilöstösuunnittelu
• rekrytointi
• suoriutumisen johtaminen ja palkitseminen
• osaamisen kehittäminen
• työhyvinvoinnin johtaminen

Sen sijaan että henkilöstöasiat nähdään yksittäisinä työsuhteen elinkaareen liittyvinä toimenpiteinä, ne tulisi nähdä osana yrityksen strategian toimeenpanoa. Toimivien henkilöstökäytäntöjen myötä esimiehet saavat työkaluja arjen johtamiseen.

Henkilöstösuunnittelu

Henkilöstösuunnittelulla tarkoitetaan henkilöstön määrän ja laadun ennakointia. Sen lisäksi, että seurataan toteutuneita henkilöstömääriä, pyritään ennakoimaan, onko esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat keskeisesti yrityksen liiketoimintastrategiaan ja sitä kautta henkilöstömäärään. Henkilöstösuunnittelu sisältää myös osaamisen kehittämistä havaittujen tarpeiden mukaisesti.

Rekrytointi

Vaikka rekrytointiprosessi voidaan ulkoistaa ja tähän on monia hyviä kumppaneita tarjolla, yrityksessä tulee hallita perusasiat rekrytoinnista. Yrityksen arvojen pohjalta laadittu, hakijoiden mielenkiinnon herättävä ilmoitusteksti ja huolella pohdittu tehtävänkuvaus ovat tärkeä lähtökohta, samoin kuin kanavavalinnat oikeanlaisten osaajien tavoittamiseen. Digitalisaatio on tuonut somekanavat keskeiseksi osaksi työnantajamielikuvan luomisessa. Työnantajamielikuvan rakentaminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä, mutta voi toimia vetovoimatekijänä hyvistä osaajista kilpailtaessa.

Suoriutumisen johtaminen ja palkitseminen

Yksilön suoriutumista seurataan arjen johtamisessa ja vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Ennen kuin suoriutumista voidaan mitata, tulee yrityksessä olla selvillä visio (tavoite) ja strategia (keinot vision tavoittamiseen). Kun yritykset yleiset tavoitteet ovat selvät, on sujuvampaa lähteä pohtimaan tiimi- ja yksilötavoitteita. Tätä voidaan tukea myös hyödyllisillä kannustinohjelmilla. Kuitenkin, kun puntarissa on henkilön motivaatio, ei ainoastaan rahaan sidottu palkka saa välttämättä aikaan parasta työsuoritusta. Suurin merkitys on hyvällä esimiestyöllä, oman työroolin selkeydellä ja mahdollisuudella kehittyä.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen liittyy aina yrityksen strategiaan ja tulevaisuuden ennakointiin. Aika ajoin on tarpeen tarkastella, mitä osaamista yrityksessä on, puuttuuko osaamista tai onko jokin osaaminen vanhentumassa. Toisinaan osaamista voidaan myös ostaa tai huolehtia sen saatavuudesta kumppanuuksien kautta. Osaamista voidaan tarkastella tiimi- ja yksilötasoilla ja osaamiskeskustelu on luontevaa kytkeä osaksi kehityskeskusteluja. Lakisääteisen koulutussuunnitelman lisäksi yritysten on hyvä ottaa käyttöön osaamisen kehittämisen monipuolinen keinovalikoima kuten työkierto, kehittämisprojektit ja mentorointi.

Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvoinnin johtaminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka avulla huolehditaan henkilöstön voimavarojen riittävyydestä omissa työtehtävissään. Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja varhaisen välittämisen malli ovat laissa säädeltäviä työhyvinvoinnin johtamisen keinoja. Keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työn merkityksellisyys, työyhteisö, lähiesimiestyö ja viestintä. Säännölliset palaverit ja muu vuorovaikutteinen viestintä, joka vähentää epätietoisuutta ja väärinymmärryksiä, on tärkeää työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Tässä hankkeessa perehdytään erityisesti seuraaviin henkilöstöjohtamisen alueisiin: työnantajamielikuvan rakentaminen ja rekrytointi sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin johtaminen pienissä yrityksissä.