ASUNTOJEN RAKENTAMINEN ODOTTAA PAREMPIA TALOUSNÄKYMIÄ

JOHDANTO

Vaikka korot ovat tulleet maltilliselle tasolle, asuntorakentaminen odottaa parempia aikoja. Tässä artikkelissa pohdimme asuntorakentamisen tilaa, rakentamista ja asuntovajetta. Käymme läpi talousasioita ja sitä, miten talous, pankkien toiminta, EU-direktiivit ja taksonomia vaikuttavat asuntorakentamisen tilaan. Pohdimme myös kiertotaloutta ja esittelemme kierotalouden mahdollisuuksia ja kohteita asuntorakentamiseen liittyen. Tämä artikkeli on Kimora hankkeen 9.uutiskirjeen artikkeli ja se on kirjoitettu Kimora hankkeen rahoituksella.

ASUNTORAKENTAMINEN

Tällä hetkellä on merkittävä tarve uusille asunnoille. VTT:n helmikuussa 2025 julkaistun Asuntotuotantotarve 2025–2045-selvityksen mukaan maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu, kaupungistuminen ja yhden aikuisen talouksien kasvu edellyttävät jopa yli 35 000 uuden asunnon rakentamista vuosittain seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. ​ Viime vuosina uusien asuntojen rakentaminen on kuitenkin jäänyt merkittävästi alle tämän tason, mikä on johtanut asuntojen tarjonnan ja kysynnän epätasapainoon. Rakennusteollisuus RT:n mukaan viime vuosina asuntoja on rakennettu alle 20 000 vuodessa. Erityisesti isojen kaupunkiseutujen, kuten Helsingin ja Tampereen, odotetaan kasvavan merkittävästi, mikä lisää asuntojen kysyntää näillä alueilla. Paikalliset tekijät, kuten väestökehitys ja muuttoliike, vaikuttavat asuntorakentamisen tarpeeseen alueellisesti.

TALOUDEN VAIKUTUS ASUNTORAKENTAMISEEN

Suomen talouden suhdannetilanne parani viime vuonna, mutta kasvun selvää piristymistä odotetaan edelleen. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa. Talouden epävarmuus, geopoliittiset riskit ja korkea työttömyys heikentävät kuitenkin edelleen kotitalouksien asunnon ostoaikomuksia. Asuntokauppa on piristynyt pahimmasta kuopasta, mutta on edelleen selvästi normaalitason alapuolella. Korkojen laskiessa, talouskasvun piristyessä ja tulojen kasvun pysyessä kohtuullisena rakentamisen odotetaan elpyvän tänä ja ensi vuonna, vaikka elpyminen on hidasta.

Rakennusalan suhdanneryhmän tuoreessa raportissa todetaan, että rakentaminen lähtee tänä vuonna kasvuun ja kasvu nopeutuu ensi vuonna, kun asuntorakentaminen elpyy. Uusien asuntojen aloitusten odotetaan kääntyvän kasvuun tänä vuonna ja jatkuvan vuonna 2026. Vaikka asuntomarkkinoiden toipumiseen on vielä matkaa, näkymät ovat paranemassa.

Rakennusala on kokenut syvän laskusuhdanteen, mutta talouskehityksen epävarmuus varjostaa edelleen elpymistä. Kauppa- ja geopolitiikan nopeat muutokset lisäävät epävarmuutta, mutta patoutunut asuntojen kysyntä, korkotason lasku ja inflaation hidastuminen tukevat rakentamisen elpymistä.

Tänä vuonna asuntorakentamisen elpyminen on hidasta, sillä myymättömien uusien asuntojen määrä on edelleen suuri. Väestönkasvu ja muuttoliike kasvukeskuksiin edistävät ylitarjonnan vähenemistä, mikä luo edellytyksiä uudisrakentamisen laajemmalle käynnistymiselle.

Toimitilarakentaminen on kehittynyt viime vuosina asuntorakentamista suotuisammin, ja sen määrä kasvaa selvästi vuosina 2025 ja 2026. Datakeskushankkeet, puolustushankinnat ja vihreän siirtymän investoinnit vauhdittavat kehitystä.

Maa- ja vesirakentamisen ennakoidaan kasvavan uusien ratahankkeiden ja vihreän siirtymään liittyvien panostuksien myötä.

Korjausrakentamista tukevat taloyhtiöiden patoutuneet tarpeet, kuten energiaremontit ja muutostyöt, sekä laskeneet tarjoushinnat. Kotitalousvähennyksen leikkaukset hidastavat kuitenkin korjaushankkeiden laajempaa käynnistymistä tänä vuonna.

Rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne on yhä heikko, mutta lähikuukausien näkymät ovat parantuneet.

Pankkien toiminta vaikuttaa

Yrityslainojen marginaalit ovat nousseet, vaikka korkotaso tekee monesta investoinnista kannattamatonta. Hyvätkään keskustahankkeet eivät saa lainaa kohtuullisilla ehdoilla, vaikka olisi 50 prosenttia omaa rahaa ja vakuusarvo keskustan uudishankkeelle 60 prosenttia. Asunto-osakeyhtiöt ydinkeskustojen ulkopuolella eivät saa lainaa, vaikka kyse on kansallisvarallisuudesta. Median ja poliitikkojen hiljaisuus ihmetyttää, koska kyseessä on koko Suomen tulevaisuus.

Kiinteistöjen arvon lasku on voimakasta kasvukeskusten ulkopuolella, ja pankkien toiminta pahentaa tilannetta. Pankit vetäytyvät lähes riskittömään lainoitukseen, vaikka suurin osa pankkien rahoitusliikenteestä koskee rakennus- ja kiinteistöalaa. Suomen talous ei pyöri ilman rakentamisen tuomaa talouden aktiviteettia, eikä pankkienkaan tulevaisuus näytä hyvältä ilman rakennusklusterin toimeliaisuutta.

Pankit ajavat rakennusliikkeet konkurssiin, koska ne eivät luota rakennusliikkeisiin. Asunnonostaja ei saa lainaa uudiskohteen asunnon ostoon, mikä ajaa rakennusliikkeet konkurssiin. Entisaikojen pankit ja niiden johtajat luottivat ihmisiin ja yrityksiin, mutta nykyinen keskusjohtoinen rahoituspäätösten linja pahentaa tilannetta. Kaukaa johdetuin päätöksin Itä-Suomi näyttää autioituvalta.

Kohtuuttomaksi tiukennettu rahoitus ohjaa taloutta ja kiinteistöjen arvokehitystä enemmän kuin tunnistetaan. Suomea ei ole riskittä rahoitettu ja rakennettu hyvinvointiyhteiskunnaksi, eikä sitä pidetä elin-, veto- ja pitovoimaisena ilman rahoitusriskiä. Rahoitus ja rakentaminen ovat toisistaan riippuvaisia talousjärjestelmän osia, mutta pankkisääntely ei tunnista tätä liittoa.

EU:n direktiivien vaikutus

EU:n ja kansallisten direktiivien vaikutus asuntorakentamiseen on merkittävä, erityisesti ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimusten osalta. Direktiivien tavoitteena on ohjata rakentamista kohti kestävämpiä, vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja, vaikka se tuo mukanaan kustannus- ja muutospaineita rakennusalalle.

Yksi keskeisimmistä sääntelyinstrumenteista on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka asettaa tiukat vaatimukset uusille ja olemassa oleville rakennuksille. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla nollapäästöisiä, ja vuoteen 2050 mennessä koko EU:n rakennuskannan on oltava lähes päästötön. Tämän myötä rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat vähäpäästöiset materiaalit, kuten puu ja kierrätysmateriaalit, sekä uusiutuvan energian käyttö.

Myös rakennustuotteiden hiilijalanjäljen arviointi on noussut tärkeäksi osaksi suunnittelua. Suomessa tämä näkyy ilmastoselvityksen pakollisuutena vuodesta 2025 alkaen. Rakentamisessa siirrytään vauhdilla kohti kiertotaloutta: rakennus- ja purkujätteiden kierrätystä tehostetaan, materiaalien elinkaariajattelua painotetaan ja uudelleenkäyttöä edistetään. EU:n taksonomia-asetus tukee tätä kehitystä ohjaamalla rahoitusta kestäviin hankkeisiin.

Sähköautojen yleistyminen vaikuttaa myös rakentamiseen. Uusien ja peruskorjattavien rakennusten pysäköintialueille vaaditaan latauspisteitä tai valmius niiden asentamiseen, mikä lisää kustannuksia, mutta tukee liikenteen sähköistymistä.

Direktiivit vaikuttavat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Tiukentuvat vaatimukset voivat nostaa rakentamisen kustannuksia ja asuntojen hintoja, mutta toisaalta energiatehokkuus tuo pitkän aikavälin säästöjä asumiskustannuksissa. Lisäksi EU:n vihreän rahoituksen ehdot voivat määrittää, kuinka helposti hankkeet saavat lainaa ja sijoituksia.

Taksonomia

EU:n taksonomia-asetus, kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, ohjaa vahvasti rakentamista. Se edellyttää muun muassa tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia ja elinkaaripäästöjen huomioimista, mikä vaikuttaa sekä rakentamisen kustannuksiin että kiinteistöjen arvoon. Jatkossa taksonomian mukaiset rakennukset houkuttelevat enemmän sijoittajia ja ostajia, kun taas vanhemmat rakennukset voivat menettää arvoaan ja vaatia mittavia peruskorjauksia.

EU-direktiivit ja taksonomia-asetus muovaavat asuntorakentamisen kenttää kohti ympäristöystävällisempää ja energiatehokkaampaa suuntaa. Vaikka lyhyellä aikavälillä vaatimukset aiheuttavat lisäkustannuksia ja sopeutustarpeita, ne tarjoavat pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia kestävämpään rakennuskantaan, uusiin työpaikkoihin ja vähäpäästöiseen tulevaisuuteen.

KIERTOTALOUDEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET

Suomessa kierrätysmateriaalien käyttö rakentamisessa on kasvava trendi, mutta edelleen suhteellisen vähäistä. On kuitenkin olemassa esimerkkejä ja hankkeita, joissa kierrätysmateriaaleja on hyödynnetty tai tullaan hyödyntämään.

Case Pyhäjoki / Hanhikivi

Kesällä 2024 käynnistyi Pyhäjoen Hanhikivityömaan käyttämättömien rakennusten purku- ja kierrätysprojekti. Alueella on useita erikokoisia varasto- ja asuinrakennuksia, joiden yhteispinta-ala on kymmeniätuhansia kerrosneliömetrejä. Hanhikiven alue on Fennovoiman omistuksessa, ja purkukohteiden kierrätyksestä ja myynnistä vastaa HVM Infra Oy. Useita rakennuksia on jo purettu, ja jäljellä oleville asunnoille ja halleille etsitään uusiokäyttöä. Rakennukset on alun perin suunniteltu purettaviksi ja uudelleen käytettäviksi.

Hanhikivi-projektin tavoitteena on edistää alueen uutta käyttöä purkamalla määräaikaisiksi tarkoitetut rakennukset. Alueella on 21 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 1008 huoneistoa. Kaikki asuinrakennukset ovat purettavissa ja siirrettävissä uuteen kohteeseen perustuksineen. Rakennukset otettiin käyttöön vuonna 2018.

Asuintalojen siirrettävät moduulit ovat kooltaan yhdeksän metriä kertaa kolme metriä. Yhdessä moduulissa on kaksi huonetta vastakkain ja käytävän pala niiden välissä. WC- ja suihkumoduulin sekä keittiö- ja pyykkitupamoduulin leveys on noin kolme ja puoli metriä ja pituus yhdeksän metriä. Moduulit on koottu ruuvikiinnityksin, joten ne on helppo purkaa rakenteita rikkomatta. Sähköt on vedetty käytävän puolella sähkökourussa, ja joka moduulin saumakohdassa on liitin, josta sähköjohto voidaan katkaista. Rakennusten perustukset on tehty uudelleenkäytettäviksi, ja ne on toteutettu rossipohjana, jolloin asuntomoduulin alapohja toimii kantavana rakenteena. Kaikki talon moduulit on asennettu siirrettävien sokkelielementtien päälle.

Hanhikiven työmaalla oli kahdenlaisia hallirakennuksia. Kevyet suojahallit suojasivat varastoitavia materiaaleja säältä, kun taas isompien ja järeämpien hallien runko oli jäykistetty kestämään raskaita rakenteita, kuten hallinostureita ja ilmastointiputkistoja. Teräsrakenteet mahdollistivat suuret jännevälit sekä rakennuksen helpon purkamisen ja siirtämisen uuteen kohteeseen. Raskaissa rakennuksissa oli myös myytävänä monenlaista teknistä kalustoa, kuten työstökoneita. Kevyissä halleissa käytettiin peltikasettiseiniä, joiden eristeiden paksuus vaihteli käyttötarkoituksen mukaan. Teräsrakenteiset peltikasettiseinäiset rakennukset oli helppo purkaa ja koota uudelleen, koska kaikki liitokset oli toteutettu pulttiliitoksin. Ainoa rakenne, jota ei voitu suoraan uudelleen käyttää, oli maanvastainen valettu betonialapohja.

Case: Pyörre-talo Lohjalla

Pyörre-talo Lohjalla on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja siinä on hyödynnetty merkittävä määrä kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalien osuus rakennusmateriaaleista on noin viidenneksen ja elinkaaren loppua ajatellen jopa 80 % materiaaleista voi olla kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä.

Kuva 1: Pyörretalo suunnan näyttäjänä https://www.aulislundell.com/naytasivu/pyorre-talon-runko-on-terasta

Case: Porvoon virastotalon muutoshanke

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama, heinäkuussa 2021 valmistunut Porvoon virastotalon tilamuutoshanke toi konkreettista kokemusta siitä, miten kunnianhimoiset kierrätys- ja kiertotaloustavoitteet toimivat käytännössä. Rakennuttamisen ympäristövastuuasiantuntijana Senaatti-kiinteistöissä toimivan Mirkka Rekolan mukaan korjaus- ja muutoskohteita yhdistävänä periaatteena tulee jatkossa olla säilyttämisen periaate ja kohdekohtainen kierrätysastetavoite.

Kuva 2: Artikkelista Porvoon virastotalon työmaa toi kokemusta kiertotaloudesta. (Tikkala, A.)

Myös irtokalustehankintoihin määriteltiin kiertotalouskriteerit. Esimerkiksi kalusteissa eri materiaalit on oltava eroteltavissa toisistaan lajittelua ja kierrätystä varten elinkaaren päätteeksi ja tekstiileissä suosittiin luonnonkuituja keinokuitujen sijaan.

Kierrätysaste Porvoon virastotalon työmaalla asettui noin 50 prosenttiin. Kierrätysastetta määritettäessä lasketaan mukaan ne jäte-erät, jotka päätyvät uudelleen tuotteiden ja materiaalien raaka-aineeksi. Energiantuotantoon käytettävää eikä maarakenteissa hyödynnettävää jätettä ei sen sijaan oteta huomioon kierrätysasteessa.

Case: JL-Metals’in uudelleenkäytettävä tuotantohalli

Eteläpohjalaisen rakennuksen teräsrungon uudelleenkäytön esimerkkinä on Kuortaneen Leppälän kylässä sijaitseva JL-Metals Oy:n siirtämä käytöstä poistettu teräsrunkoinen hallirakennus. Rakenteilla on 8000 m2 kokoinen ja 12 m korkea teräsrunkoinen halli, jonka seinät verhoillaan pelti-villa-pelti-rakenteisilla kasettielementeillä. Halli siirrettiin Haminan satamasta Kuortaneelle. Halli rakentuu vieressä olevan aiemmin Tampereen Sähköltä siirretyn 700 m2 kokoisen hallin kylkeen.

Kuva 3: JL-Metals’in uudelleenkäyttöön koottavan teräshallin runko työn alla (Tuomisto, J.)

Case Tampere toimistokerrostalo

Kuva 4: Tampereen toimistokerrostalon rakentamista (Lehmusvaara, E. Tampereen yliopisto)

Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate (Reusing prefabricated concrete for a circular economy) on nelivuotinen EU-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan miten betonielementit voisi irrottaa ehjinä purettavista rakennuksista, kunnostaa osat ja saattaa ne uudelleenkäyttöön soveltuviksi. Hanketta johtaa Tampereen yliopiston korjausrakentamisen tenure track -professori Satu Huuhka.

Hanke käynnistyi vuonna 2021 ja betonielementit on nyt saatu irrotettua onnistuneesti kerrostalosta Tampereella. Yhtenä yrityskumppanina hankkeessa on Liike Arkkitehtistudio, jonka toimitusjohtajana toimii arkkitehti Eric Rawlins.

Kuva 5: Tampereen toimistokerrostalon rakentamista (Lehmusvaara, E. Tampereen yliopisto)

Elementtien irrotus kesti kolme kuukautta ja valmistui loppuvuodesta 2023. Purkaminen eteni ylhäältä alaspäin ja samalla opeteltiin irrotustapoja sekä -teknologiaa, kuten pilottihankkeen henkeen kuuluu. Jos tietyn osan purkaminen vei työn alussa kokonaisen viikon, työn lopussa sama asia vei enää yhden päivän.

Irrotetuille osille on tehty lujuus- ja kuormituskokeita Tampereen yliopiston laboratorioissa. On ollut kiinnostavaa huomata, että betoni vain vahvistuu vuosien saatossa. Sen puristuslujuus ylittää nykyisin sille valmistusajankohtana asetetut suunnittelulujuuden tavoitearvot.

Mitään estettä osien uudelleenkäytölle ei siis ole. Osat ovat vahvoja eikä niistä löytynyt haitta-aineita. Seuraavaksi osat puhdistetaan ja niistä paikataan käytön jälkiä. Consolis Parman tehtaalla elementteihin sovitetaan kiinnikkeitä, jotta osat voidaan nostaa uudelleen.

Kuva 6: Tampereen toimistokerrostalon rakentamista (Lehmusvaara, E. Tampereen yliopisto)

Suurin haaste on ollut uuden ajattelutavan sisäistäminen. Suomessa rakentamisen tapa perustuu perinteiseen lineaariseen prosessiin, ja meiltä puuttuvat käytännöt vanhojen osien uudelleenkäytöstä ihan viranomaishyväksynnästä lähtien. Teknologia onnistuu kyllä, mutta ajattelutapaan tarvitaan muutos.

Kiertotalouden tulisi olla rakentamisessa kuin esteettömyys: Siitä ei tarvitse tehdä erillistä numeroa, mutta kaikkien rakennettavien tilojen on täytettävä sen ehdot. Uskon, että kiertotaloudesta tulee vielä normaali käytäntö rakennusalalla.

POHDINTAA

Asuntorakentaminen Suomessa on isojen haasteiden edessä. Väestönkasvu, kaupungistuminen ja muuttuvat elämäntavat luovat jatkuvasti painetta rakentaa uusia asuntoja, mutta toteutunut tuotanto ei viime vuosina ole vastannut tarpeeseen.

Etelä-Pohjanmaan alueella vireillä olevat monipuoliset rakennushankkeet osoittavat alueellista aktiivisuutta ja kykyä vastata muuttuviin tarpeisiin, mutta samaan aikaan koko maan tasolla rakennusalan elpyminen etenee hitaasti.

Vaikka talouden näkymät ovat varovaisen positiiviset, erityisesti rahoituksen saatavuus muodostaa pullonkaulan. Pankkien varovainen suhtautuminen ja tiukat lainaehtojen muutokset vaikuttavat merkittävästi rakennusalan toimijoihin ja koko asuntomarkkinoihin. Tämä herättää kysymyksiä talouden ja rahoitusjärjestelmän roolista yhteiskunnan kehityksessä – voiko kestävää kasvua syntyä ilman luottamusta ja investointeja?

EU:n ympäristösääntely ja taksonomia ohjaavat rakentamista yhä selkeämmin kohti kestävyyttä, mutta tuovat myös lisäkustannuksia ja sopeutumishaasteita. Samaan aikaan kiertotalouden esimerkit, kuten Hanhikiven purkukohteiden uusiokäyttö, osoittavat, että uudelleenkäytettävät ratkaisut voivat tuoda tehokkuutta ja ympäristöhyötyjä. Rakentamisen tulevaisuus vaatii uudenlaista ajattelua – yhdistellen taloudellista realismia, ympäristötietoisuutta ja innovatiivisuutta. Kysymys kuuluukin: kuinka löydämme tasapainon kestävyyden, talouden ja ihmisten tarpeiden välillä?

Kierrätysmateriaalien käyttö rakentamisessa lisääntyy, mutta siihen liittyy myös paljon haasteita. Purettujen materiaalien käyttöä koskevat säädökset ovat osittain vielä epäselviä, mikä hidastaa niiden laajempaa hyödyntämistä, lisäksi haasteita on saada rakennusosien purku toteutettua niin, että rakennusosat pysyvät ehjinä. Kun rakennushankkeessa hyödynnetään purettuja osia, tarvitaan usein erityistä ammattitaitoa. Kierrätysmateriaaleista rakennettavat rakennukset asettavat suunnittelun aikaisempaa isompaan ja vaativampaan rooliin, koska resurssitehokkuuden saavuttaminen on myös toiminnan keskiössä.

Kierrätettyjen materiaalien käyttö ei välttämättä tuo taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kustannustehokkuus tulee parantumaan kiertotalouden toimintojen yleistyessä.

LÄHTEET

Anttonen, K., Pitkänen, P. 2024. Riskejä pelkäävät pankit pelkäävät omaa varjoaankin, ja samalla ne pysäyttävät itselleen tärkeän rakennusalan. Rakennusteollisuus Blogi 21.3.2024. saatavilla 2.4.2025. Riskejä pelkäävät pankit pelkäävät omaa varjoaankin, ja samalla ne pysäyttävät itselleen tärkeän rakennusalan – Rakennusteollisuus RT

Lyytinen, J. 2025. Rakennusalan suhdanneryhmä: Rakentaminen kääntyy hitaasti kasvuun. Rakennuslehti 27.3.2025. Saatavilla 2.4.2025. Rakennusalan suhdanneryhmä: Rakentaminen kääntyy hitaasti kasvuun | Rakennuslehti

Perälä, S., Autio, V., Tuomisto, J., Ylihärsilä, M. 2025. Pyhäjoen ydinvoimalatyömaa-alueen rakennukset kierrätykseen. SeAMK verkkolehti 10.2.2025. Saatavilla 2.4.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020610355

Rakentaminen 2025 – 2026. kevät 2025 talousnäkymät. Valtionvariministeriön julkaisuja 2025. Saatavilla 3.4.2025. Rakentaminen 2025–2026 : Kevät 2025

Tompuri, V 2021. Porvoon virastotalon työmaa toi kokemusta kiertotaloudesta. Saatavilla 22.4.2025. https://www.senaatti.fi/ajankohtaista/artikkelit/porvoon-virastotalon-tyomaa-toi-kokemusta-kiertotaloudesta/

Varis, A. 2024. Tampereella purettiin kerrostalo uusiokäyttöön -. ”Kiertotaloudesta tulee vielä normaali käytäntö rakennusalalla”. Arkkitehtiuutiset, Valmista tuli, 2024. Saatavilla 22.4.2025. https://www.safa.fi/arkkitehtiuutiset/tampereella-purettiin-kerrostalo-uusiokayttoon-kiertotaloudesta-tulee-viela-normaali-kaytanto-rakennusalalla/

Nettilähteet:

Kiertotalous – Green Building Council Finland

www.kuntarahoitus.fi

Green Building Council Finland

Rakennusalan suhdanteet – Valtiovarainministeriö

Pyörre Kiertotalouden emotalo. Saatavilla 22.4.2025. Pyörre-talo on vähähiilisen asuinrakentamisen edelläkävijä

Kirjoittajat:

Matti Ylihärsilä
TKI asiantuntija
SeAMK

Sami Perälä
kehittämispäällikkö
SeAMK