Mitä Suomi edellä, sitä muut perässä – me olemme(ko?) XR-osaamisen kärkimaa

Joko tiesit, että Suomi on XR-osaamisessa Euroopan kärkimaita? No en tiennyt minäkään, ennen kuin lähdin Saksan Stuttgartissa vuodesta 2017 lähtien järjestettyyn XRExpoon 15.-16.6.2023. Messuilla oli tänä vuonna mukana yli 50 näytteilleasettajafirmaa Saksasta ja lähimaista. Myös Business Finlandilla oli messuilla oma osastonsa ja mukana oli viisi suomalaista XR-alan yritystä (CTRL Reality, Stereoscape, 3D Talo, Process Genius ja ThingLink) pitchaamassa ja esittelemässä omia palveluitaan. Suomi on myös ensimmäinen maa maailmassa, joka tekee oman metaverse-strategian.

Tapahtuman avajaissanat lausui osavaltion kulttuuri- ja matkailuministeri, joka totesi virtuaalisuuden olevan jo täällä, osana arkeamme, eikä sitä enää pääse karkuun, joten parasta on oppia hyödyntämään erilaisia virtuaalisia ratkaisuja osana liiketoimintaa.

Lähdin messuilla hakemaan uusia ajatuksia erityisesti tapahtuma-alaa silmällä pitäen, koska siihen hankkeemme (VIBIOL – Virtuaalitapahtumista uutta liiketoimintaa Etelä-Pohjanmaalle) nimensä mukaisestikin keskittyy. Odotukset tämän suhteen olivat ehkä turhan korkealla, messuilta löytyi yhteensä kolme sellaista näytteilleasettajaa, jotka suuntasivat palveluitaan tapahtuma-alalle. Kyseisten yritysten edustajien kanssa jutellessa mietimme kaikki samaa, pelkääkö tapahtuma-ala virtuaalisuutta?

Kyseisestä aiheesta on keskusteltu paljon jo koronavuosien aikana, jolloin Teams, erilaiset virtuaaliset tilaisuudet ja hybriditapahtumat söivät tapahtumiin paikan päälle saapuvien osallistujien määrää. Tilanne on toki noiden vuosien jälkeen muuttunut ja tekniikka kehittynyt, mutta edelleen ollaan siinä tilanteessa, että erilaisten virtuaalisten toimintojen avulla saadaan yleensä aikaan säästöä niin kustannuksissa kuin ajan käytössä, mutta suoranaista tuloa sillä ei saada aikaan. Näytteilleasettajat, joiden kanssa aiheesta juttelin, olivat myös pitkälti sitä mieltä, että tapahtuma-alalla ei myöskään olla vielä löydetty sellaista virtuaalista ratkaisua, josta kuluttajapuoli olisi valmis maksamaan. Virtuaalisuus ja sen eri muodot ovat kuluttajillekin vielä uutta, eivätkä esimerkiksi VR-lasit ole yleistyneet aivan sellaisella vauhdilla, kuin aiemmin ajateltiin niiden yleistyvän. Puheenvuoroissa tuotiinkin useampaan otteeseen esille Applen juuri messujen aikaan lanseeraamat lasit, voisivatko ne olla seuraava steppi kehityksessä? Sijoituksena virtuaaliset ratkaisut ovat edelleen melko hintavia, vaikka kustannuksissa onkin tultu jo alemmas osaamisen kehityttyä.

Matkailualalta päivien aikana tuli vastaan useampikin esimerkki, miten VR- ja AR-ratkaisuja on maailmalla hyödynnetty, mutta nekin olivat kaikki enemmänkin markkinointimielessä tehtyjä kokeiluja, eli käyttäjille ilmaisia, toteuttavalle taholle maksullisia ja suhteellisen isojakin rahallisia panostuksia. Lisättyä todellisuutta hyödyntäviä opastuskierroksia löytyy jo monista kaupungeista ja niitä voi käyttää ilmaiseksi omaa puhelinta hyödyntäen, olisiko tällaisesta palvelusta kukaan lopulta edes valmis maksamaan?

Teollisuudessa erilaiset virtuaaliset ratkaisut ovat jo arkipäivää ja niitä hyödynnetään niin koulutuksessa, huollossa kuin asennustoimenpiteissä. Näiden ratkaisujen avulla on saatu yrityksissä aikaan isojakin säästöjä. Messuilla kiertäessä ja luentoja kuunnellessa tuli kuitenkin luottavainen olo siihen, että vielä joku päivä me hyödynnämme erilaisia AR-, MR- ja VR-ratkaisuja työssämme, myös tapahtuma-alalla, entistä enemmän ja on hyvä olla kehityksessä mukana alusta saakka. Mielenkiintoista oli se, että tekoälystä ei tapahtumassa juurikaan puhuttu.

Päivien sanoman voisi kiteyttää erään puhujan lausahdukseen: ”Virtuaalisuus toimii ja sitä hyödynnetään, kun se helpottaa tai tehostaa yksilön arkea ja toimintaa.” Näinhän se juuri on, eihän kukaan omaa elämäänsä ja arkeansa halua teknologian käytöllä hankaloittaa.

Tässä vielä muutama huomio, mitä messuilta jäi pohdittavaksi:

• Mahdollisuuksien lisäksi virtuaalisuuden mukanaan tuomat uhat tulee huomioida, kaikkea tietoa ei kannata jakaa julkisesti. Esimerkiksi digitaalisia kaksosia vaikkapa vesi- tai sähkölaitoksista luodessa kannattaa miettiä, onko tarpeen jakaa tietoa netissä avoimesti.
• Avoimuus tiedon ja osaamisen jaon osalta tekijöiden kesken on kuitenkin tärkeää, kustannukset laskevat sitä mukaa kun opitaan toisten virheistä, eikä toisteta niitä.
• Virtuaalimaailmassa tulee aina olla opas, ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä kuten livemaailmassakin – älä jätä ketään yksin virtuaalimaailmaan ja metaverseen.
• Metaverseä ja NFT:tä (non-fungible token) koskevat lainopilliset asiat ovat vielä osittain hämärän peitossa, vaikkakin esimerkiksi tekijänoikeusasiat koskevat yhtälailla virtuaalisia kuin fyysisiä esineitä. Myös virtuaalimaailmassa asiakastietojen käsittelyssä täytyy soveltaa GDPRää.
• 80% maailman työvoimasta ei istu toimistoissa – miten VR-ratkaisut voisivat helpottaa heidän työtään?
• Perinteisissä kokouksissa Zoom, Teams ja tapahtumia varten luodut alustat toimivat silti todennäköisesti kaikkein parhaiten, tekniikka toimii ja kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua.

TAPAHTUMASTA LISÄTIETOA

XRexpo 15.-16.6.2023 Stuttgart, Saksa

Päivien puheohjelma https://xrexpo.tech/xr-expo-2023/pages/programme

Messujen näytteilleasettajat https://xrexpo.tech/xr-expo-2023/pages/exhibitors

Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian  johdosta toteuttamia toimia.