DigiBiogasHubs – Digitaaliset alustat joustavan ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistajina

Työpaketissa kehitetään biokaasun alustaekosysteemin yhteistyö- ja vuorovaikutusmalli, tunnistetaan ja kuvataan ekosysteemin jäsenille lisäarvoa tuottavat palvelut ja kehitetään alustan operatiivisen malli. T1.1 Alustatalouden ekosysteemien ja palveluiden kirjallisuuskatsaus sekä digitaalisten alustojen benchmarkkaus kestävän energian kontekstissa (Toteuttaja: Vaasan yliopisto). T1.2 Toimijoiden tarpeiden kartuttaminen yhteistyömallin kehittämiseksi sekä keskeisten toimintojen ja palveluiden kuvaamiseksi. Toteutus tiiviissä vuorovaikutuksessa alueiden toimijoiden kanssa seuraavat toimenpiteet sisältäen: haastattelut (5–10 haastattelua/maakunta); tulosten analyysi (roolien, vuorovaikutussuhteiden, vaihdannan sekä alustapalveluiden alustava kuvaus), 3 sidosryhmätyöpajaa (1työpaja/maakunta) tulosten jalostaminen työpajen tulosten perusteella (Toteuttajat: Päätoteuttaja Vaasan yliopisto, tehdään yhteistyössä Centrian ja SeAMKin kanssa). T1.3 Alustan operatiivisen mallin määritteleminen. Määritellään toimijoiden kanssa, kenen/ millaisen toimijan pitäisi ylläpitää alustaa ja alustan toimintaperiaatteet (Toteuttajat: Kaikki, päätoteuttaja Vaasan yliopisto).

Työpaketissa kuvataan ja analysoidaan kolme erilaista biokaasuhubia, tarkastellaan niiden synergiavaikutusta sekä kehitetään biokaasuhubien kehittämisen prosessimalli. T2.1 Tunnistetaan ja valitaan sopivat tietokannat ja analyysimenetelmät hubien biokaasun tuotanto- ja käyttöpotentiaalin sekä ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja arvioimiseksi. Biokaasun teknisen käyttöpotentiaalin arvioinnissa käytetään aiempia tutkimuksia sekä tilastoja (esim. energiateollisuustilastot). Syötteiden tuotantopotentiaalin arvioinnissa hyödynnetään aiempien hankkeiden tuottamia selvityksiä ja tutkimuksia, kuten Biomassa-atlasta ja HYBE-hankkeen logistiikkaselvitystä. Ympäristövaikutusten arvioinnin painopiste on kasvihuonekaasujen laskennassa, jossa voidaan hyödyntää erilaisia päästömalleja (Toteuttajat: Kaikki, SeAMK johtaa tehtävää). T2.2 Määritellään biokaasuhubit maantieteellisesti ja identifioidaan keskeiset toimijat. Hubit rakentuvat seuraavien ydinten ympärille: Pohjanmaa – LBG, teollisuuden sekä satama- ja meriliikenteen kehittämistä tukeva hub; Keski-Pohjanmaa – Teollisuuspuistoon perustuva hub; Etelä-Pohjanmaa – Ruokajärjestelmään perustuva hub. (Toteuttajat: Tehtävää johtaa SeAMK, kukin osatoteuttaja suorittaa oman alueensa hubiin liittyvät tehtävät). T.2.3 Kerätään tietoa kunkin hubin biokaasun tuotanto- ja käyttöpotentiaalista. Tämän perusteella kuvataan/analysoidaan hubit sekä tuotetaan teknistaloudellisia arviointeja ja vertailuja sekä niiden reunaehtoja. Teknistaloudellisessa tarkastelussa selvitetään eri tyyppisten biokaasulaitosten investointi- ja käyttökustannuksia sekä investoinneille saatavissa olevat tuet ja vertaillaan investoinnin kannattavuutta ja ympäristönäkökulmia. Lisäksi Pohjanmaan hub-tarkastelussa tuotetaan analyysi LBG-laitoksen ja siihen liittyvän infrakehityksen edistämiseksi (Toteuttajat: kukin osatoteuttaja suorittaa oman alueensa hubiin liittyvät tehtävät). T2.4 Hubien synergia-analyysissa tuodaan yhteen hub-kohtaisten analyysien keskeiset tulokset ja selvitetään maakuntarajat ylittävän yhteistyön tuoma lisäarvo ja synergia eri alueiden toimijoille. (Toteuttajat: Kaikki, SeAMK johtaa tehtävää). T2.5 Kehitetään ja kuvataan hubien kehittämisen prosessimalli (Toteuttajat: Kaikki, SeAMK johtaa tehtävää).

(Centria)Työpaketissa kehitetään digitaalisen alustan konsepti, mikä mahdollistaa biokaasuhubin sisäisen ja biokaasuhubien välisen vuorovaikutuksen sekä tähän liittyvien digitaalisten palveluiden tarjoamisen ja kuluttamisen. Se palveleekin biokaasutoimijoiden erilaisia tarpeita. Alustakonseptia kehitetään teknisestä näkökulmasta ja siinä määritellään ne tekniset vaatimukset ja ominaisuudet, mitä alustalla tapahtuva yhteistyö, vuorovaikutus ja palveluntarjoaminen edellyttää. T3.1 Alustaan liittyvien digitaalisten tarpeiden ja toteutusvalmiuksien selvitys ja koonti (Toteuttaja: Centria). T3.2 Käyttötapausten määrittely: käytettävyyteen ja käyttäjäryhmiin liittyvät toiminnallisuusvaatimukset (Toteuttaja: Centria). T3.3 Kommunikointirajapinnat: yhteenliitettävyys (avoimet rajapinnat), viitaten vuorovaikutus, kysyntä ja tarjonta (Toteuttaja: Centria). T3.4 Palvelukonseptit: esimerkkipalvelujen vaatimukset ja niiden vuorovaikutus sekä integraatiot viitaten T2.3 (Toteuttaja: Kaikki, Centria päätoteuttaja ja johtaa tehtävää). T3.5 Alustan arkkitehtuurin mallinnus TP1-3 taskien pohjalta (Toteuttaja: Centria).

Työpaketti sisältää alustan konkreettista kehitystyötä (ohjelmistokehitys) ja käyttöönottoa TP1-3:ssa esiin nousseiden toiminnallisen tason tarpeiden pilotointia tutkimustyön ja yritysten tarpeiden perusteella valittujen palvelujen osalta. TP1-3 määrittelevät digitaalisen alustan toiminnalliset vaatimukset eli arkkitehtuurin ja ne toiminta/palvelumallit, johon TP4 kehitystyö, käyttöönotto ja siihen liittyvät pilotoinnit pohjautuvat. TP4 tulee demonstroimaan muutamia valittuja esimerkkipalveluita. Pilotoinneilla pyritään tuomaan esille kysynnän ja tarjonnan haasteisiin liittyen erilaisten käyttäjätarpeiden vuorovaikutuksia, sektorin toimijoiden yhteistoiminnan kannalta keskeistä tarvemäärittelyä (kysyntä ajurina) ja ennustettavuutta (laskennalliset analyysit, kuten LCA) sekä muita käyttäjälähtöisiä toiminnallisia vaatimuksia ja hyötyjä, kuten esimerkiksi logistiikan optimoinnin vaikutuksia kustannusrakenteeseen ja hiilitaseeseen. Pilotteja esitetään alustan potentiaalisille käyttäjille heille järjestetyssä tilaisuudessa välittömän palautteen saamiseksi jatkokehitystoimenpiteitä varten. T4.1 Pilottialustan käyttöönotto ja kehitystyö TP1-3 määrittelyjen pohjalta (Pääoteuttaja Centria, tehdään yhteistyössä SeAMKin ja Vaasan yliopiston kanssa). T4.2 Esimerkkipalvelujen kehittäminen (Toteuttaja: Centria). T4.3 Esimerkkipalvelujen pilotointi (Toteuttaja: Centria). T4.4 Esimerkkipalvelujen yhteiskehittäminen (työpajat) ja jatkoiterointi kohderyhmien kanssa (Toteuttaja: Centria).

Työpaketissa pureudutaan biokaasuliiketoiminnan oikeudellisiin reunaehtoihin sekä tuotetaan policy-katsaus. T5.1 Biokaasuliiketoiminnan reunaehdot. Tehtävässä analysoidaan 2-3 oikeudellista reunaehtoa, jotka vaikuttavat hankkeessa kehitettävän ratkaisun toteuttamiseen. Reunaehdot valitaan ohjausryhmässä. Tarkastelu voi kohdistua 1) Jätelainsäädäntöön (biomassa vs. biojäte), 2) Lainsäädännön asettamien rajoitusten ja mahdollisuuksien hahmottelu suhteessa alustan avoimuuteen, 3) Digitaalisen alustan toiminnan kilpailuoikeudelliset rajoitteet, 4) Digitaalisen alustan ja mahdollisen yhteisen liiketoiminnan sekä investointien rahoituksen ehdot (esim. markkinaehtoisuus) (Toteuttaja: Vaasan yliopisto). T5.2 Policy-katsaus. Fokuksesssa erityisesti biokaasun käyttökontekstiin ja se tehdään EU-, kansallisella ja paikallisella tasolla julkisiin dokumentteihin perustuen. Lisäksi pyritään haastattelemaan kunkin alueen kansanedustajia, politiikkoja sekä päätöksentekijöitä (Toteuttaja: Kaikki, tehtävää johtaa Vaasan yliopisto).

Työpaketissa keskitytään hankeviestintään sekä tulosten levittämiseen ja jalkauttamiseen. TP6.1. Disseminaatiosuunnitelmassa tunnistetaan hankkeen viestinnälliset kohderyhmät, suunnitellaan hankkeessa toteutettavat viestintä-, disseminaatio- ja eksploitaatioaktiviteetit sekä niiden aikataulu ja vastuuhenkilöt (Toteuttajat: Kaikki, tehtävää johtaa Vaasan yliopisto). T6.2. Viestintä-, disseminaatio- ja eksploitaatioaktiviteettien toteuttaminen: Aktiviteetit tullaan toteuttamaan disseminaatiosuunnitelman mukaisesti ja ne sisältävät ainakin seuraavat toimenpiteet (ryhmähankkeen osalta): 1-3 hanketiedotetta, 1-3 blogipostausta, hankekortti Vaasan yliopiston verkkosivuille, 1-3 tapahtumaan osallistuminen, julkinen loppuseminaari, podcast-jakso, ammattijulkaisuja sekä jatkohankkeen valmistelua. (Toteuttajat: Kaikki oman profiiliinsa perustuen, Vaasan yliopisto johtaa tehtävää). T6.3. Yhteisraportti hankkeen keskeisistä tuloksista. Verkossa avoimesti julkaistava ja sidosryhmille jaettava raportti tiivistää hankkeen keskeiset tulokset. (Toteuttajat: Kaikki, Vaasan yliopisto johtaa tehtävää).

Työpaketti käsittää laadukkaan ja tehokkaan projektijohtamisen.T7.1 Ryhmähankkeen koordinointi: Tehtävä käsittää säännöllisten projektikokousten koollekutsumisen, asialistan laatimisen, kokousten johtamisen sekä kokousmuistion laatimisen; projektinsisäisen viestinnän; riskinhallinnan, mahdolliset muutoshakemukset sekä yhteydenpidon rahoittajaan ryhmähankeen käytänteiden mukaisesti (Toteuttajat: Kaikki, Vaasan yliopiston johtaa tehtävää). T7.2 Osatoteuttajahankkeiden johtaminen: Kukin osatoteuttaja on vastuussa osahankkeensa johtamisesta raportoinnista rahoittajan vaatimusten mukaisesti (Toteuttajat: Vaasan yliopisto, Centria ja SeAMK).