Etelä-Pohjanmaan biokaasuhub

CBG ja LBG, ruokajärjestelmään perustuva hub​​

Kartalla ympyrät kuvaavat kaikkein potentiaalisimpia alueita biokaasulaitosten perustamiselle Etelä-Pohjanmaalla, kun tarkastellaan maatiloilla syntyvän lannan määrää (Laasasenaho ym. käsikirjoitus, 2024). Oranssilla merkitty suunnitteilla/valmisteilla olevat laitokset, vaaleanvihreät kuvakkeet symboloivat olemassa olevia laitoksia. Kuvakkeet suuntaa antavia.

Etelä-Pohjanmaan biokaasuhubissa merkittävin biokaasun käyttöpotentiaali liittyy alkutuotantoon ja ruokaketjuun, kuten isoihin maatiloihin sekä elintarviketeollisuuteen. Nurmon Bioenergian biokaasulaitos tuo maakuntaan suuren mittakaavan nesteytetyn biokaasun (LBG) tuotantolaitoksen. Myös Kurikkaan on suunnitteilla alueellinen biokaasuekosysteemi, joka perustuisi isoihin nauta- ja sikatiloihin. Lakeuden Etapin biokaasulaitoksessa Ilmajoella tuotetaan biokaasua ja maanparannusraetta biojätteestä ja jätevedenpuhdistamolietteestä. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on yksittäisiä maatalousyrityksiä, joilla on biokaasutuotantoa omaan käyttöön, esimerkiksi Vimpelissä, Karijoella ja Kurikassa. Alueen maatalousyrityksillä onkin merkittävä asema biokaasun myynnissä ja tuotannossa, sillä niissä syntyy merkittävin määrä tuotantoon soveltuvista biomassoista.

Avainasemassa olevia toimijoita ovat alueen nauta- ja sikatilojen lisäksi raskaan liikenteen yritykset, sillä merkittävin käyttäjäpotentiaali biokaasulle on raskas liikenne. Muita potentiaalisia biokaasun käyttäjiä ovat maakunnan teollisuuslaitokset, elintarviketeollisuus edelläkävijänä Nurmon Bioenergian esimerkin mukaan. Myös lämpöenergian tuotannossa kaukolämmössä on mahdollisuuksia.

Alueen keskeiset pääväylät biokaasupotentiaalin osalta ovat:

• valtatie 16, joka kulkee maakunnan alueella Ylistarosta Lapualle ja sieltä edelleen Alajärvelle
• valtatie 19 Kurikan Jalasjärveltä Seinäjoen, Lapuan ja Kauhavan kautta kulkeva tie
• valtatie 18, joka johtaa Ähtärin, Alavuden, Seinäjoen kautta Isoakyröä kohti
• valtatie 3 Kurikan Jalasjärven kautta kohti Vaasaa
• kantatie 66, joka kulkee Alavuden kautta Lapualle
• kantatie 67 Ilmajoelta Seinäjoelle

Alueellinen yhteistyö mahdollistaa biokaasuliiketoiminnan kasvun

Biokaasun laajamittaisempi hyödyntäminen vaatii tarpeeksi ison syötepotentiaalin lietelantaa, kuivaa lantaa sekä erilaisia peltoviljelyn mädätyskelpoisia sivuvirtatuotteita, kuten olkea, erilaisia nurmia ja perunanvarsia, jotka sijaitsevat riittävän etäisyyden päästä potentiaalisesta laitoksesta. ​

Biokaasun tuotannon kasvattamiseksi tarvitaan yhteistyötä alueen yritysten ja potentiaalisten biokaasun tuottajien välillä.​ Yrityksiltä vaaditaan myös tahtotilaa panostaa ja investoida biokaasuun esimerkiksi rekkaliikenteessä. Myös biokaasulaitosten toisen lopputuotteen, mädätysjäännöksen eli rejektin kierrätys pelloille takaisin ruoantuotannon lannoitteeksi pitää ratkaista. Rejekti on muun muassa liukoisen typen ansioista erinomainen lannoite kasvinviljelyyn.

Uusien laitosinvestointien kohdalla haasteita aiheuttavat rahoituspohjan löytyminen ja omistusjärjestelyiden toimivuus. Maakunnan alueilla olisi potentiaalia tuottaa biokaasua maatilojen yhteisbiokaasulaitosten (CBG/LBG) näkökulmasta. Jokaisen tilan ei ole kannattavaa investoida omaan laitokseen, siksi yhteiset laitokset muutaman keskisuuren ja suuren maatilan kesken voisivat toimia kannustimena investoinnille kaasuliiketoimintaan. Rakennemuutoksen myötä useammalle tilalle on kannattavaa tuottaa biokaasua ja myydä se alueen toimijoille. Kaasun ulosmyynti jalostettuna maatalousyrityksestä on kuitenkin erittäin pääomavaltaista ja tuotot myytävästä kaasusta suhteellisen pieniä.

DigiBiogasHubs -hankkeessa tuotetut kaksi muuta biokaasuhubia: