Tuulivoimamatkan opit 13.11. - SeAMK Projektit

Tuulivoimamatkan opit 13.11.

#
Hannu-Pekka Kivistön voimalaitos Jalasjärvellä ja tuulivoimamatkalaiset voimalan juurella.

FarmiTuulessa on tapahtunut marraskuun aikana. Kävimme tutustumassa kahteen keskisuureen tuulivoimalaan marraskuun 13. päivä keskiviikkona, jolloin Tero Riiho Alavudelta ja Hannu-Pekka Kivistö avuliaasti kertoivat kokemuksistaan tuulivoimaan liittyen ja näyttivät voimalaitoksiaan. Matkan osalta kokemuksia on mahdoton tiivistää muutamaan lauseeseen, mutta ehkä ne tärkeimmät asiat liittyvät voimalateknologian kestävyyteen ja kannattavuuteen.

Sekä Tero Riihon, että Hannu-Pekka Kivistön voimalaitokset ovat molemmat 20 ikävuoden paremmalla puolella, mutta molemmat toimivat edelleen eikä voimaloiden parasta ennen ikä ole tullut vastaan. Hannu-Pekan 0,22 MW voimalaitos Jalasjärvellä vietti ensimmäiset 10 vuotta VTT arktisten olosuhteiden tutkimuksissa Pyhätunturilla, mutta on sen jälkeen tuottanut sähköä Kivistön maatilan pihapiirin välittömässä läheisyydessä. Vuosittaiset huoltotoimenpiteiden osalta puhutaan lähinnä laakeriston rasvanippojen rasvaamisesta, jolloin tuulivoimamaston nokkaan pitää kiivetä.

Tero Riiho esittelee tuulivoimalaa
Tero Riiho esittelee tuulivoimalaa (kuvan keskellä). Hannu-Pekka Kivistö hänestä oikeilla. 13.11.2024

Tero Riihon 0,6 MW voimalaitoksen historia Alavudella juontaa juurensa Saksaan, josta se tuotiin Suomeen 2010-luvun alussa ja on tuottanut sähköä siitä asti. Vierailun aikana voimalaitoksen siipien päissä olevat mekaaniset jarrut olivat vikaantuneet, joten emme nähneet tämän voimalaitoksen toimivan, mutta vika on Teron mukaan korjattavissa. Yksi vaihtoehto on, että siiven lavan päissä olevat yksittäiset hydrauliset kääntimet vaihdetaan koko siiven mittaisiin kääntimiin, mikä voi parantaa niiden vikasietoisuutta. Tuotanto jatkuu, kunhan tämä korjataan.

Sekä Hannu-Pekan, että Teron voimalaitos on miesten mukaan tuottanut investoinnin takaisin, joten kaikki ylimääräiset vuodet ovat yksinkertaisen laskuopin mukaan plussaa. Käyttökustannukset ovat minimaaliset eikä kummassakaan tapauksessa käyttöikää ole vielä saavutettu, joten edullisia sähkövuosia on molemmilla voimalaitoksilla edessä. Iso kiitos herroille kokemusten jakamisesta ja voimalaitosten ovien avaamisesta.

Nämä onnistuneet kokemukset keskisuuren tuulivoiman osalta antavat uskoa siihen, että myös uusien hankkeiden osalta kyseessä voi olla kannattava yhtälö. Kannattavuusyhtälön selvittäminen on yksi FarmiTuuli hankkeen päätehtävistä. FarmiTuulen osalta on lisäksi hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla ollaan oltu aktiivisia tuulivoiman kehittämisen suhteen. Hannu-Pekan voimalaitoksen osalta voidaan jopa puhua pioneeritason työstä, sillä 2001, kun voimala asennettiin Jalasjärvelle, tuulivoimaa ei vielä liiemmälti ollut Suomessa.

Tero Riihon voimalaitos ulkopuolelta.