Miltä näyttää ravintoloiden huominen? VeRa-hankkeen -seminaarissa pohdittiin tulevaisuutta

Millaiset ovat tulevaisuuden ravintola-alan näkymät ja mistä löytyy ruoka-alan tekijöitä? Muun muassa tätä pohdittiin 28.9.2023 VeRa-hankkeen Tulevaisuuden suunnat -päätösseminaarissa. Seminaarin ohjelmaan kuului kahden eri oman alansa asiantuntijan puheenvuorot, paneelikeskustelu sekä tietysti hankkeen tuloksien esittelyä. Paikan päälle saapui mukava joukko alueen ravintola-alan toimijoita sekä muita osallistujia. Seminaari lähti mukavasti käyntiin pienellä purtavalla ja alkumaljalla.

Heti alkusanojen jälkeen puheenvuoroon pääsi alalla jo pitkään toiminut Juurella-ravintolan yrittäjä ja Mara Pohjanmaan puheenjohtaja Jani Unkeri. Unkeri toi esityksessään ilmi, miten inflaatio on vaikuttanut ja vaikuttaa alan tulevaisuuden näkymiin ja miten aleneva syntyvyys vaikuttaa alan tulevaisuuden tekijöiden määrään. Muotoiltava kuva vaikutti aluksi jopa pelottavalta kaikkine kauhukuvineen. Tukkuhinnat ovat kasvaneet kuluneen 10 vuoden aikana 40 % ja Maran teettämän tutkimuksen mukaan 44 % vastanneista yrityksistä pitää jatkuvien kustannuksien nousun olevan pahin este kasvulle. Seuraavaksi isoimmiksi ongelmiksi nähtiin kysynnän vähäisyys ja ammattitaitoisen työvoiman puute. Tulevaisuus näyttää kaikesta huolimatta kuitenkin suhteellisen positiiviselta. Yli 90 % yrityksistä näkee toimintansa jatkuvan tulevaisuudessa kannattavana ja vain 1 % vastasi yrityksen lopettavan toimintansa. Trenditutkimuksen mukaan ulkona ruokailu on lisääntynyt ja on ennätyksellisen korkealla ja moni uusi ravintola on avannut ovensa syksyllä. Alalla on siis jonkun verran haasteita ja paineita, mutta tulevaisuus näyttää kuitenkin jännittävän positiiviselta.

Seminaarin pääesiintyjänä kuultiin futuristi Perttu Pölösen visioita tulevaisuudesta. Pölönen johdatteli mielenkiintoisella esityksellään pohtimaan uusien konseptien keksimistä. Hän painotti, että uutta ei ole jo olemassa olevan konseptin kehittäminen vaan täysin uuden asian keksiminen, mikä jopa menestyessään jyrää vanhat käytännöt. Hän kertoi, kuinka aiemmin mausteiden kauppa kukoisti siitä uskosta, että mausteet auttoivat ruoan säilyvyydessä. Mutta kun todettiin, että mausteet eivät lisänneet säilyvyyttä vaan kylmyys, niin jääkauppa alkoi kukoistamaan. Myöhemmin jääkuutioista edettiin jääkoneisiin, ensimmäisiin jääkaappeihin ja lopulta täysin ilman jäätä toimiviin nykyaikaisia jääkaappeja muistuttaviin laitteisiin. Pölönen jopa haastaa, että kenties tulevaisuuden jääkaappi on ruokaa printtaava 3D-tulostin tai ruokaa toimittava drone-lennokki. Puheenvuoron ydin kiteytettynä voisi olla, että ei kannata ajatella jo olemassa olevien raamien mukaan, vaan tulee myös uskaltaa ajatella laatikon ulkopuolelle.

Paneelikeskusteluun osallistui neljä erityyppistä ruoka-alan työtä tekevää henkilöä. Läpi käytiin tulevaisuuden tarpeita ja toiveita. Esille nousi, että nykyään ei ole enää niin paljon harjoittelijoita kuin aikaisemmin ja alalle ei ole samanlaista tungosta. Ennen työpaikoista taisteltiin, mutta nykyään työnhakijalla on mahdollisuus valita haluamansa työpaikka monista eri vaihtoehdoista. Ulkomaalaisen työvoiman todellinen tarve tuli myös keskustelussa ilmi. Ala kaipaa uusia motivoituneita työntekijöitä, ja heidän etsimiseen ja kouluttamiseen tulee käyttää aikaa ja vaivaa. Alalla on tarjolla monipuolisia tehtäviä, jotka myös vaativat tulevaisuuden tekijältä monialaista osaamista ja sosiaalisia taitoja.

Millainen on siis ravintola-alan tulevaisuus? Onko tulevaisuus täynnä uusia keksintöjä ja asiakaspalvelun minimointia roboteilla? Todennäköisesti ei, vaikka eihän sitä voi koskaan tietää. Monet kuitenkin arvostavat asiakaslähtöistä ja hyvää asiakaspalvelua ja se on yksi iso osa ravintolakokemusta ja elämystä. Tulevaisuus ei ole helppo eikä se tuo haluttuja tuloksia tullessaan, jos sen eteen ei tehdä töitä. Ravintoloiden tulee laskea katteensa tarkemmin kuin koskaan, mutta toisaalta se ohjaa myös luovuuteen ja siihen tärkeimpään eli miten ruoasta saadaan mahdollisimman maukasta niin ettei turhaa hävikkiä synny.

Käykäähän siis ravintoloissa!

VeRa-hanke on ruokapalvelualan vetovoiman lisäämiseen ja työelämäyhteyksien tiivistämiseen liittyvä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka on Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhteistyössä toteuttama hanke. Hanke jatkuu 31.10.2023 saakka.

Vilma Mäkilä

Projektityöntekijä TKI, VeRa – Ruokapalvelualan vetovoiman lisääminen
SeAMK, Kestävät Ruokaratkaisut

Noora-Mari Syväluoma

Projektipäällikkö TKI, VeRa – Ruokapalvelualan vetovoiman lisääminen
SeAMK, Kestävät Ruokaratkaisut