Työhyvinvoinnin kehittämisen työkalu

Tervetuloa laatimaan Keskustellen työkuntoon – Työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa!

Keskustellen työkuntoon -kehittämissuunnitelma on tarkoitettu tukemaan työyhteisön ja työhyvinvoinnin samanaikaista kehittämistä. Suunnitelma on hyvä laatia yhdessä, dialogisesti työntekijöiden kanssa. Jos yrityksessä ei ole palkattuja työntekijöitä, voi yksinyrittäjä laatia suunnitelman myös omalle toiminnalleen ja kehitettäville asioille. Kehittämistavoitteita laatiessa ja pohdittaessa keinoja niihin pääsemiseksi on hyvä huomioida myös asiakkaat. On tärkeää tunnistaa esimerkiksi, miten työyhteisön ilmapiiri,  yrittäjien ja/tai työntekijöiden hyvinvointi vaikuttavat asiakaskokemukseen. Asiakaskokemukset ja asiakkailta saatu palaute vaikuttavat puolestaan työtyytyväisyyteen ja sitä kautta työhyvinvointiin.

”Keskustellen työkuntoon” – Työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan (Loppela 2004*) liittyvä ohje on päivitetty ja kehittämistavoitteen esimerkki laadittu osana VOIMA – Voi hyvin matkailuyrittäjä -hankkeen toimenpiteitä ja se on rahoitettu REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
*Alkuperäinen lähde: Loppela, K. 2004. Ihminen ja työ – keskustellen työkuntoon. Työyhteisön kehittäminen työkykyä ylläpitävän toiminnan viitekehyksessä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. 

Näin laadit suunnitelman!

Tämän työkalun avulla pääset(te) etenemään suunnitelmallisesti kaikki tarvittavat kohdat huomioiden asettamasi/asettamanne tavoitteen osalta. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan yrityksen liiketoiminnan ja työyhteisön työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita.
Suosittelemme kirjaamaan kehittämiskohteita eli kehittämistavoitteita esimerkiksi word-tiedostoon. Voit myös kirjata sovitut asiat paperille käsin kirjoittamalla. Tärkeää on kuitenkin käydä kaikki kuusi kohtaa läpi. Kehittämistavoitteita voi olla yksi tai useampi, ja jokainen kehittämistavoite kirjataan omaksi kokonaisuudekseen. Kehittämistavoitteet yhdessä muodostavat kehittämissuunnitelman.

Kirjaa ylös ensin nämä tiedot:

• Yrityksen/organisaation nimi
• Osallistujien nimet; kirjaa henkilöt, jotka ovat mukana kehittämistyössä eli laatimassa suunnitelmaa kehittämistavoitteelle eli niille asioille, joita on syytä kehittää liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. On tärkeää, että kaikille annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Omalla nimellä myös sitoudutaan suunnitelman laatimiseen ja itse suunnitelmaan.
• Päivämäärä; kirjaa päivämäärä, jolloin suunnitelman laatiminen on aloitettu. Muista kuitenkin, ettei suunnitelman tarvitse tulla valmiiksi yhdellä suunnittelukerralla.

Seuraavaksi itse kehittämistavoitteen työstämiseen! Kirjaa ylös seuraavat tiedot:

1.  Kehittämistavoite
   Mieti/miettikää mitä yrityksen toiminnassa (esim. asiakaspalvelu, johtaminen, esihenkilötyö, myynti- ja markkinointityö, työhyvinvointia edistävä tyhy-toiminta, jne.) on kehitettävä ja ennen kaikkea miksi. Kun tiedetään miksi jotakin on kehitettävä, on helpompi myös pohtia keinoja kehittämiseen. Kirjaa lomakkeelle myös työnantajan, mahdollisten työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmat. Tavoitetta asetettaessa on myös pohdittava tulevan muutoksen vaikutuksia työhyvinvointiin.
2. Konkreettiset keinot / kehittämiskokeilu
   Tavoitteen asettamisen jälkeen kirjataan ylös ne keinot, joilla tavoitteeseen halutaan päästä. Tässäkin on tärkeää huomioida kaikkien osapuolten näkökulmat ja vaikutukset työhyvinvointiin.
3. Vastuuhenkilö(t) ja aikataulu
   Kehittämistavoitteelle / kehittämiskokeilulle laaditaan aikataulusuunnitelma sisältäen myös ajankohdan, jolloin tavoite pyritään saavuttamaan. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää nimetä vastuuhenkilö(t), joiden tehtävänä on huolehtia, että kehittämisprosessi etenee. Vastuussa olevan/olevien tehtävänä ei ole yksin tehdä suunnitelmaan sovittuja toimenpiteitä, mutta on huolehdittava, että asia pysyy vireillä ja yhteisesti sovitut asiat toteutuvat. Jotta vastuussa olevan/olevien työ olisi sujuvaa, on tärkeää kirjata suunnitelmaan sisällytettävät asiat huolellisesti ja ymmärrettävästi.
4.  Arviointisuunnitelma
   Suunnitelmaan on hyvä kirjata ylös mitä, miten ja milloin arvioidaan sekä ketkä arvioivat. Arvioinnin perusteella suunnitelmaan voidaan tehdä matkan varrella myös yhteisesti sovittuja muutoksia, jos esimerkiksi huomataan, että tavoitetta täytyy tarkentaa tai keinoja muuttaa.
5.  Arviointi / Päivämäärä
   Arviointia tehdään jokaisessa kehittämispalaverissa. Arviointisarakkeelle merkitään arvioinnin päivämäärä. Arvioinnissa tarkistetaan, onko tavoitteeseen päästy. Arvioinnissa on hyvä pohtia myös sitä, mitkä edesauttoivat tavoitteeseen pääsemistä tai oliko jotain mikä esti asian toteutumisen. Arvioinnin myötä kehittämistavoitteelle voidaan laatia jatkotavoite, mikä kirjataan joko aikaisemman tavoitteen perään tai kokonaan uudelle lomakkeelle.
6.  Muuta huomioitavaa
   Tähän kohtaan lomaketta voi kirjata ne asiat, joilla on merkitystä/vaikutusta kehitettävään asiaan, mahdolliset uudet ideat kehittämiskohteiksi yms.