EU-lainsäädäntö vie rakentamisen kiertotaloutta vauhdilla eteenpäin Suomessa
Rakentamisen kiertotalous ratkaisee EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen
EU-lainsäädäntö on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi rakentamisen kiertotalouteen myös Suomessa. Tavoitteena on ollut edistää kestävämpien ja ympäristöystävällisempien rakennusmenetelmien ja -materiaalien käyttöönottoa. On selvää, että EU:n direktiivit ja asetukset ohjaavat Suomen rakennusalaa kohti kiertotaloutta, mutta yritysten on tärkeää ymmärtää, mitä haasteita ja mahdollisuuksia nämä muutokset tuovat mukanaan. EU:n komissio julkaisi 6.2.2024 tiedonannon, jossa suositetaan EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Tiedonanto edellyttää, että kaikki toimialat, rakennusala mukaan lukien, vähentävät päästöjään merkittävästi. Kiertotalous on keskeinen keino saavuttaa nämä tavoitteet.
Uudistetulle lainsäädännölle ja ohjaukselle on selkeä tarve
Perusteet rakennusalan tiukentuvalle säätelylle ovat selkeät: Rakennusala on yksi Euroopan suurimmista jätteen tuottajista ja resurssien kuluttajista ja se on siksi erityisen tärkeässä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Rakennusalalla kulutetaan 50 % kaikista EU:ssa kulutettavista luonnonvaroista, ja yli kolmasosa jätteestä on peräisin rakentamisesta. Lisäksi rakennukset vastaavat 40 % EU:n energiankulutuksesta ja niiden osuus energiankäyttöön liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on 36 %. EU on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi jäsenmaissaan. Komissio julkaisi jo maaliskuussa 2022 ensimmäisen joukon toimenpiteitä kiertotaloutta edistävässä toimintasuunnitelmassaan, tavoitteenaan nopeuttaa siirtymää kiertotalouden malliin.
Rakennusalaa koskien on määritelty useita kiertotaloustavoitteita
Rakennusten käyttöikää halutaan nostaa ja materiaalin hiilijalanjälkeä koskevia vähennystavoitteita, sekä resurssi- ja energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia lisätä.
Ekosuunnitteludirektiivin laajentaminen on yksi keskeinen ehdotettu uudistus. Komissio haluaa laajentaa ekosuunnitteludirektiivin soveltamisaluetta siten, että se sisältäisi energiaan liittymättömät tuotteet, mikä mahdollistaisi kestävien, ilmaston kannalta neutraalien ja resurssien käytön kannalta tehokkaiden tuotteiden kehittämisen EU:n alueella.
Digitaalisen tuotepassin kehittäminen on myös sisällytetty ehdotukseen, joka tarjoaisi tärkeät tiedot tuotteen elinkaaresta. Digitaalinen tuotepassi on keskeinen elementti kestävien tuotteiden strategiassa. Sen avulla kuluttajille ja kiertotalouden eri osapuolille tarjotaan mahdollisuus saada tietoa esimerkiksi tuotteiden korjausmahdollisuuksista ja käytetyistä materiaaleista koko niiden elinkaaren ajan.
EU:n rakennustuoteasetuksen päivitysehdotus on toinen keskeinen komission kiertotalouspaketin keskeinen elementti. Tämä ehdotus pyrkii vahvistamaan ja modernisoimaan vuodesta 2011 käytössä ollutta sääntelyä tarjoamalla yhtenäiset kriteerit rakennustuotteiden ympäristö- ja ilmastovaikutusten arvioinnille. Sen tavoitteena on taata, että rakennustuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa keskitytään yhä enemmän kestävyyteen, korjattavuuteen, kierrätettävyyteen ja uudelleenvalmistettavuuteen.
EU:n tavoitteiden täyttäminen vaatii Suomelta työtä
Suomessa EU:n direktiivien implementointi on vaatinut sekä lainsäädännön päivityksiä että rakennusalan toimijoiden toimintatapojen muutoksia. Erityisesti jätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön osalta on tehty merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi rakennusjätteen kierrätysaste on noussut huomattavasti viime vuosina, mikä osoittaa alan kykyä mukautua uusiin vaatimuksiin.
Siirtyminen kohti kiertotaloutta ei ole ollut vailla haasteita. Rakennusalan yritykset ovat joutuneet investoimaan uusiin teknologioihin ja kouluttamaan henkilöstöään ymmärtämään kiertotalouden periaatteita, ja työtä riittää edelleen. Eurostatin viimeisimmän tilaston mukaan Suomen kiertotalousaste on romahtanut Euroopan heikoimmaksi ja on enää vain 0,6 %. Suomen rakennusalla on kuitenkin jo nähty konkreettisia tuloksia. Rakennusjätteen määrä on vähentynyt, ja kierrätysmateriaalien käyttö on kasvanut. Tämä ei ainoastaan paranna rakennusten ympäristövaikutuksia, vaan myös vähentää rakentamisen kustannuksia pitkällä aikavälillä, mikä näkyy suoraan yritysten parempana tuloksena.
Lähteet:
EU:n ilmastotavoitetta vuodelle 2040 ei saavuteta ilman kiertotaloutta: https://kierratysteollisuus.fi/eun-ilmastotavoitetta-vuodelle-2040-ei-saavuteta-ilman-kiertotaloutta/
EU:n kiertotalouspaketti: pitkäikäisempiä tuotteita, parempaa tuotesuunnittelua, pienempää ympäristökuormaa ja kestäviä tekstiilejä: https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/eu-n-kiertotalouspaketti-pitkaikaisempia-tuotteita-parempaa-tuotesuunnittelua-pienempaa-ymparistokuormaa-ja-kestavia-tekstiileja
Rakentamisen kiertotalous : https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous