Hiilijalanjälkilaskenta tulossa rakentamislakiin v. 2025

Uutta rakentamislakia on valmisteltu jo vuosien ajan. Eduskunta hyväksyi rakentamislain (751/2023, RakL) ja siihen liittyvät lakimuutokset 1.3.2023. Lakimuutoksissa on uutta erityisesti vähähiilisyyden ja digitalisaation vaatimusten osalta. Tällä hetkellä on meneillään useiden asetusten valmistelu mm. purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä, rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta. Lausunnolla on ollut myös rakentamislain korjaussarja, jossa on muutosehdotuksia, mm. päävastuullisen toteuttajan vastuuseen, vähähiilisyyteen, purkamiseen, luvittamiseen ja valituksiin.

Uuden rakennuksen tai rakentamislupaa edellyttävän laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä (RakL38 §). Vuonna 2023 hyväksytyn lain mukaan rakennuksen aiheuttama hiilijalanjälki pitää arvioida rakennuslupavaiheessa, ja sille on määritelty käyttökohdeluokittain säädetyt raja-arvot.

Asetukseen YmA Rakennuksen ilmastoselvitys, ehdotetaan lausuntovaiheessa, että ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta ei esitetä rakentamislupavaiheessa dokumentaatiovaatimuksena. Käyttökohdeluokittaisesti säädetyn raja-arvon alittamista ja sen osoittamista vaadittaisiin vasta ennen rakennuksen käyttöönottoa. Myös tämä käytäntö edellyttää vähähiilisten materiaalien ja energiaratkaisujen käyttöä, sillä rakentamislupavaiheessa on tiedossa, että käyttöönoton edellytys on raja-arvon alitus. Tällä käytännöllä vältettäisiin rakentamislupavaiheen laskennan lähtötietojen epätarkkuus ja puute. Ehdotuksen mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän tulisi hyväksyttää ilmastoselvitys ja materiaaliseloste viranomaisella ennen rakennuksen käyttöönottoa. Jää nähtäväksi eteneekö tämä ehdotus valmisteilla olevaan asetukseen.

Hiilijalanjälkilaskentavaatimus tulee koskemaan rakennusalan yrityksiä ja rakennuttajia eli ammattimaista rakentamista. Yksityisten omakotitalojen rakentamista, joka toteutetaan omana työnä, lakimuutos ei koske.

Uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025, ja se tulee sisältämään asetuksenantovaltuudet mm. ilmastoselvitykselle, materiaaliselosteelle ja kansalliselle CO2-päästötietokannalle sekä vähähiilisyyden raja-arvoille. Lain voimaan tulon viivästyminen on mahdollista, koska lausuntojen jälkeiset muutokset ja korjaukset ovat vielä kesken.

Miten hiilijalanjälki huomioidaan rakentamislain voimaan tulon jälkeen

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi perustuu standardipohjaiseen elinkaariarviointiin eli LCA-laskentaan. Rakennusten arviointiin ja rakennustuotteille on kehitetty omat EN-standardit (EN 15978, EN 15804) ja laskentatyökalujen tulisi noudattaa em. standardien sääntöjä. Laskennassa huomioidaan kaikki elinkaaren vaiheet raaka-aineiden otosta ja tuotteiden valmistuksesta rakennuksen käytöstä poistoon saakka. Arviointi sisältää kuitenkin aina jonkin verran epävarmuustekijöitä.

Hiilijalanjäljen laskentaan on olemassa useampia kaupallisia laskentaohjelmia, jotka noudattavat YM:n v. 2019 julkaisemaa laskentaohjetta. YM on julkaissut myös oman laskentaohjelmamallinsa, joka sopii mm. alustavaan hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen arviointiin.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä ja arvioinnissa käytettävistä tiedoista sekä ilmastoselvityksen laatimisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Lähteet:

Kuntaliitto (2023): https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2023/rakentamislakiin-liittyva-1-yleiskirje-muutoksen-paakohdat

Finlex (2023), Rakentamislaki 751/2023: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230751

Vuorinen, P. (2024). Rakentamislaki ja -asetukset – katsaus uudistuvan lainsäädännön valmisteluun. Esitys Ratkaisuja rakentamisen tulevaisuuteen -seminaarissa Vantaalla 15.2.2024. Rakennusteollisuus.

Kirjoittaja: 

Virpi Palomäki, FT

Projektipäällikkö, arkkitehtuurin yksikkö, Tampereen yliopisto