Kuinkas sitten kävikään

TATTI-hanke käyttää kokovartalon liikkeenkaappausta ergonomiatutkimukseen. Tähän tarvittava laitteisto hankittiin keväällä 2021 ja sen käyttöä testattiin ja harjoiteltiin fysioterapian laboratorioluokassa parin kuukauden ajan ennen varsinaista yrityksissä tapahtuvaa mittausten aloittamista. Laitteistoon kuuluu Perception Neuron Studio transceiver (vastaanotin), joka liitetään tietokoneen USB-porttiin ja Ethernet-porttiin.

Laite toimi hyvin testauksessa koeolosuhteissa ja syksyllä 2021 aloitettiin mittaukset metallialan yrityksissä ja keväällä 2022 mittaukset jatkuivat rakennusalan yrityksissä. Laite toimi moitteettomasti ja sillä tehtiin yhteensä seitsemässä kumppaniyrityksessä onnistuneita mittauksia.

Maaliskuun lopulla, ollessamme suorittamassa mittauksia rakennusalan yrityksessä, laite ei yhtäkkiä enää toiminutkaan. Mittaukseen osallistuvan työntekijän taustatiedot oli kirjattu, perusvoimamittaukset suoritettu, järjestelmän sensorit puettu henkilön päälle ja laitteiston kalibrointi työpisteellä oli käynnistetty. Mutta yhteyttä sensorien ja vastaanottimen kanssa ei vain muodostunut.

USB-ledi paloi, samoin Ethernet-ledi, mutta NOITOM Perception Neuronin ohjelmisto Axis Studio ilmoitti ainoastaan, että ”No Device Connected”. Poistuimme yrityksestä takavasemmalle pahoitellen tilannetta ja lupasimme palata mittaamaan heti, kun saisimme laitteen taas toimimaan.

Kun ei toimi niin ei toimi…

Tietokone, jolla laitteistoa käytettiin, oli päivitetty edellisenä päivänä. Laitetta testattiin vielä kolmella muullakin tietokoneella, ethernet-kaapeleilla ja kahdella USB-kaapelilla. Laitteisto ei toiminut millään muullakaan tietokoneella, joten tämän takia koko TATTI-hanke jouduttiin laittamaan jäihin, kunnes laitteisto saataisiin taas kuntoon.

Ongelmasta tiedotettiin laitteiston myyjää, joka on Lontoossa. Koska laitteen palautus, sen tarkastus, testaus ja mahdollinen korjaus tai vaihto sekä palautus takaisin olisi vienyt liikaa aikaa, päätettiin myyjän ehdotuksesta hankkia hankkeelle toinen transceiver, jotta mittauksia voitaisiin jatkaa mahdollisimman pian.

Korvaava, uusi laite maksoi 725 € ja se saapui kuukauden päästä siitä kun ongelma alkoi. Sitä testattiin kahdella eri tietokoneella, mutta se käyttäytyi samalla tavalla kuin alkuperäinenkin: USB-ledi paloi, samoin Ethernet-ledi, mutta NOITOM Perception Neuronin ohjelmisto Axis Studio ilmoitti ainoastaan, että ”No Device Connected”. Myös tätä uutta transceiveria/reititintä/hubia, miksi sitä nyt sanotaankaan, kokeiltiin neljällä eri tietokoneella, joilla kaikilla toiminta oli sama: vihreät ledit syttyvät laitteen USB-liitäntään ja Ethernet-liitäntään, ja sen ollessa käynnissä keltainen ledi vilkkuu ohjelmiston käynnistyessä ja dataa näyttää liikkuvan johonkin suuntaan, mutta Axis Studion näytössä lukee itsepintaisesti ”No Device Connected”. Eri IP-osoitteita kokeiltiin myös, mutta ohjelmisto ei herännyt henkiin. Tämä pani miettimään, josko tietohallinto olisi tehnyt jonkin tietosuojaa parantavan Group Policyn maaliskuussa 2022.

Otettiin sitten SeAMKin Jelppariin yhteyttä. Tietohallinto esti sitten kahdelta tietokoneelta yhden sellaisen Group Policyn lukemisen, jossa voisi mahdollisesti olla tähän asiaan vaikuttavia muutoksia tehty. Noilla koneilla piti päivittää group policyt ja tämän jälkeen koneet piti bootata.

Tämän jälkeen laitteisto toimi jälleen!

Ikävä asia on se, että TATTI-hanke menetti 5 viikkoa ergonomiamittausten suorittamiseen varattua aikaa, hankimme 725 € laitteen ”rikki menneen” tilalle, minulta meni tunteja laitteen lähettämiseen Lontooseen ja siihen liittyviin tullimuodollisuuksiin ja projektipäällikkö Kirsi Paavola oli hyvin, hyvin harmistunut tilanteesta.

Toisaalta tietohallinto ei voi tietää kaikkia palikoita mitä SeAMKissa on. Asetuksia, joita tuo Group Policy tekee, on paljon ja tämä oli nyt ensimmäinen tapaus 1400 tietokoneen joukosta sääntöjen käyttöönoton jälkeen. Tietohallintokin käyttää näihin asioihin satojen tuntien edestä työaikaa jatkuvasti. Tämä tapaus meni edelleen tiedoksi esimiehelle ja tietoturvasuunnittelijalle.

Se, miksi ongelmaa ei lähdetty heti alussa selvittämään Jelpparin kautta, johtuu siitä, että en voinut kuvitellakaan, että kyse voisi olla jostakin Group Policysta, koska tuo laite ei ole kiinni SeAMKin verkossa, vaan se kytkee tietokoneen WiFin kantamalla olevaan liikkeenkaappauslaitteistoon. Se ei itsessään ole siis tietoturvaongelma, eikä minulle tai Aleksi Frimodigille, joka mittauksia yrityksissä on suorittanut, tullut mieleenkään, että vika voisi olla jossakin muussa kuin itse laitteessa. Laite toimi moitteettomasti vielä 10.3.2022, mutta yhtäkkiä ei enää 30.3.2022. En myöskään osannut ajatella laitteen olevan ns. verkkolaite, vaikka siinä Ethernet-portti onkin. Tästä syystä en myöskään ilmoittanut siitä tietohallinnolle, eikä Jelpparin työtaakkaa tullut mieleenikään tällä ongelmalla lisätä.

Mitä opimme?

Jos tietohallinnolla olisi loki, jossa digitaalisia laitteita käyttävälle henkilökunnalle olisi informoitu, mitä Group Policyja on milläkin päivämäärällä tietokoneisiin asennettu, siitä voisi olla apua vastaavassa vianhaussa. Olisi hyvä, jos tietohallinto ilmoittaisi tietokoneverkkoon tehtävistä muutoksista, korjauksista, parannuksista, rajoituksista ym. Enemmän informaation vaihtoa tietohallinnon ja ainakin AUTE- ja TKI-tiimien välillä olisi suotavaa olla. Tarkka tiedottaminen koko henkilöstölle aiheuttaisi vain enemmän epätietoisuutta, mutta tietohallinto voisi yhdessä käydä läpi asetukset, joita kevään aikana asennettiin ja mitä tulevaisuudessa myös tullaan asentamaan.

Tietohallinnossa ollaan samaa mieltä. Varmaankin tuolla yhteistyöllä ja informaation vaihdolla saataisiin monta asiaa hoidettua paremmin ja asiat sujuisivat jouheammin. Tällä hetkellä tilanne on se, että tietohallinto ei juurikaan tiedä mitä esim. AUTE- ja TKI-tiimit touhuavat tai mahdollisesti tarvitsevat. Lisäksi tämä tällä hetkellä maailmalla vallitseva tilanne ja jatkuvat uudet haasteet tieto- ja kyberturvallisuuden saralla tuovat myös omia haasteitaan. Viestinvaihdosta bongattiin tärkeä asia: yhteistyö ja etenkin tietoisuus molempien osapuolien tekemisestä.

Näin jotakin hyvää seurasi tästäkin hässäkästä.

Tatti-asiantuntijat: Tapio Hellman, Aleksi Frimodig ja projektipäällikkö Kirsi Paavola