Laajennettu todellisuus käytännössä – XR-teknologian hyödyt

NexTech Ecosystem-hankkeen toisena teemana on XR-teknologiat, eli laajennettu todellisuus.

Teknologiana nämä eivät ole enää aivan uusia, mutta näiden käyttö on suhteellisen vähäistä. Syitä vähäiseen käyttöön on monia, jotkut voivat pitää laitteita kalliina, hankalina tai eivät näe niiden mahdollisia hyötyjä. XR-teknologiaa kuitenkin hyödynnetään monissa paikoissa, kuten markkinoinnissa, perehdyttämisessä ja kouluttamisessa, oppilaitoksissa, sairaanhoidossa ja onpa VR-laseja testattu jopa maataloudessa.

Tässä blogissa keskitytään siihen, mitä nämä ylipäätään ovat, mihin teknologiaa hyödynnetään ja mihin sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa.

Eli, aloitetaan perusteista: XR (eXtended Reality) on kattotermi, joka tarkoittaa laajennettua todellisuutta. Tämän alle mahtuu VR-, AR- sekä MR-teknologiat.

VR (Virtual Reality) on puolestaan virtuaalinen todellisuus. Tätä teknologiaa käytetään VR-laseilla ja samalla lienee näistä tunnetuin käytännön tasolla. Virtuaalisessa todellisuudessa käytetään sovelluksia, jotka tuovat täysin eri maailman silmien eteen. Tämän maailman kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa VR-teknologian avulla, siellä voi olla esimerkiksi esineitä, joita voidaan käsitellä. Tokikaan tunto-, haju- tai makuaistit eivät tule mukana. Yleensä näitä maailmoja tai todellisuuksia manipuloidaan VR-lasien lisäksi niiden mukana tulevilla ohjaimilla, jotka muistuttavat hyvin paljon erilaisia peliohjaimia.

Mihin näitä virtuaalisia maailmoja sitten voidaan hyödyntää?

Suurin kuluttajakunta lienee pelaajat, pelejä löytyy läjäpäin, mutta nyt ei keskitytä niihin, nimittäin virtuaalinen todellisuus mahdollistaa erilaiset simulaatioharjoitteet aivan eri tavalla, kuin perinteisesti. Esimerkiksi uusi työntekijä voitaisiin perehdyttää turvallisesti laitteistoihin, joita hän työssään käyttää virtuaaliseen todellisuuteen tuodun ympärisön avulla, johon on mallinnettu niin työpiste, kuin tarvittavat työvälineet. Esimerkkinä jokin tehdastyö, jossa on iso kone jonka käyttö ei ole aivan yksinkertaista. Kuvitellaan vielä, että väärinkäytettynä voisi tulla mittavat taloudelliset ja/tai fyysiset vauriot ympäristölle, ihmisille tai itse koneelle. Virtuaalisessa maailmassa tätä ongelmaa ei ole. Henkilö voi käyttää samaa konetta lähes kuten oikeassa maailmassa ja opetella käyttämään sitä oikeaoppisesti, ennen kuin siirrytään oikean laitteen pariin.

Hoitotyössä voisi esimerkiksi kotihoitajat harjoitella kotikäyntejä simuloidussa ympäristössä ja tunnistaa ongelmia. tai tehdä haavahoidon harjoitteita. Virtuaalitodellisuudessa vain mielikuvitus on rajana.

Entä sitten muut teknologiat?

Lisätty todellisuus (Augmented Reality – AR) ei vaadi mitään sen kummallisempaa laitetta, kuin älypuhelimen, jossa on kamera. Ehkä helpoin esimerkki näistä on IKEA Kreativ, jolla voidaan katsella, miltä esimerkiksi Ikean hylly näyttäisi oman makuuhuoneen nurkassa. Kameraan voisi ilmestyä niin sanottu heijastusnäyttö (HUD – Heads-Up Display), joka näyttää lisätietoja esimerkiksi ravintoloista, suuntanuolia kääntymistä varten tai tuotetietoja. Ähtärin eläintarhassa on esimerkiksi käytössä ”ar-Tag” AR sovellus, käytännössä eläintauluissa on QR-koodeja, joita voidaan lukea älypuhelimen kameralla ja saada lisätietoja aitauksissa olevista eläimistä.

Viimeisenä on MR (Mixed Reality)

Näissä voidaan hyödyntää MR-laseja tai nykyaikaisia VR-laseja, joissa on ns. Pass Through -teknologia mukana. Pass Through -teknologia VR-laseissa tarkoittaa sitä, että lasien ulkopuolella on useita kameroita, jotka kuvaavat ympäristöä, jolloin lasien läpi ikään kuin näkee. Perinteisemmistä MR-laseista puolestaan näkee suoraan lävitse.

Tämä mahdollistaa sen, että todelliseen maailmaan voidaan tuoda virtuaalista sisältöä, esimerkiksi . Näin voidaan esitellä eri tuotteita ja konsepteja helposti. Näitä esineitä ja objekteja voidaan käsitellä samalla tavoin, kuin virtuaalisessa todellisuudessa, erona on se, että muu todellisuus pysyy samana.

Tässä vielä hieman esimerkkejä SEAMK:ssa ja muualla Etelä-Pohjanmaalla toteutetuista XR-sovelluksista:
https://www.youtube.com/watch?v=4rTkKf6mrRU TUULI-hankkeen VR-sovellus tuulivoimaloiden esittelyyn ja työntekijöiden soveltuvuuden testaamiseen työhön korkeissa paikoissa.

https://www.youtube.com/watch?v=Q0qVRfv_oqA&list=PLdkbf3PLYAkb0-TWapWX9YKxDdD-FbXpJ AR-navigointisovellus

https://www.youtube.com/watch?v=T_2bspUtzME&list=PLdkbf3PLYAkb0-TWapWX9YKxDdD-FbXpJ MoVAR – demosovellus työharjoitteista.

https://store.steampowered.com/app/2601130/EtelPohjanmaa_Experience/ Etelä-Pohjanmaa Experience VR-sovellus, jolla voi tutustua Etelä-Pohjanmaahan.

XR-teknologiat eivät ole enää vain harrastajien leikkikenttä, vaan yhä useampi pääsee kokeilemaan ja hyödyntämään niitä arjessa ja työssä. NexTech Ecosystem -hanke kiertää syksyn aikana ympäri Etelä-Pohjanmaata esittelemässä eri XR-laitteita. Näissä TESTAAMON pop-up-tilaisuuksissa pääset kokeilemaan useita eri teknologioita, samalla, kun asiantuntijat kertovat näiden käyttötarkoituksista ja hyödyistä.

Panu Weckman
Asiantuntija

Blogi on osa Euroopan unionin osarahoittamaa NexTech Ecosystem: Monialainen innovaatiotila ja yhteiskehittämiskeskus -hanketta. Hankeaika on 1.8.2024-31.12.2026.

Lisätietoja hankkeesta:

Projektipäällikkö Elina Hokkanen. 040 830 4000 I elina.hokkanen@seamk.fi

Hankkeen verkkosivut: https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/nextech-ecosystem-monialainen-innovaatiotila-ja-yhteiskehittamiskeskus/