Purkua ja puhetta -seminaari – ajankohtaista tietoa kiertotaloudesta
Rakennussektori on keskeisessä asemassa Suomen kiertotalouden strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista ja kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Vaikka rakennus- ja purkumateriaalien kierrätys on Suomessa lisääntynyt, EU:n 70 prosentin kierrätystavoite on yhä saavuttamatta, ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä esiintyy huomattavia alueellisia eroja. Kiertotalouden edistäminen edellyttää paitsi lainsäädännön kehittämistä myös käytännön toimintamallien ja innovatiivisten ratkaisujen, kuten rakennusosien uudelleenkäytön (kierrättämisen), laajempaa käyttöönottoa.
KIMORA-hanke vastasi näihin tarpeisiin tarjoamalla kohderyhmille konkreettisia esimerkkejä ja ajankohtaista tietoa rakentamisen kiertotaloudesta. Hankkeessa toteutettiin kiertotalouteen ja vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä demoja ja mallisuunnitelmia, vertailtiin rakennusten hiilijalan- ja kädenjälkiä, järjestettiin työpajoja sekä julkaistiin uutiskirjeitä ja verkkolehtijuttuja, jotka valottivat kiertotalouden koko kenttää. Hankkeen lopuksi järjestetyssä seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja käytiin paneelikeskustelu, jossa tarkasteltiin kiertotalouden mahdollisuuksia, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä.
Tässä artikkelissa analysoidaan KIMORA-hankkeen loppuseminaarin tuotoksia, keskusteluja ja loppuyhteenvetoa, jotka valaisevat erityisesti alueellisia näkökulmia kiertotalouden edistämisessä rakennusalalla.
KIMORA demot ja suunnitelmat
Hankkeessa tuotettiin kiertotalouteen ja vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä demoja sekä suunniteltiin mallirakennuksia, joissa oli käytetty vähähiilisiä rakennusratkaisuja tai jotka ovat helposti purettavia ja siirrettäviä.
Betonin kierrättämiseen paneuduttiin tekemällä video betonin murskaamisesta sekä mallidokumentti betonin murskauksen laatukäsikirjasta. Betonielementtien kierrättämistä edistettiin tekemällä Seinäjoen vanhan terveydenhuolto-oppilaitoksen elementeistä kuntotutkimus, jonka tuloksena osoitettiin, että elementit olisivat vielä kymmeniä vuosia käyttökelpoisia.
Puurakentamisen kiertotaloutta avattiin kuvaamalla dokumenttielokuva, joka kertoi purettavaksi ja siirrettäväksi suunnitellun omakotitalon rakentamisesta keväästä syksyyn. Elokuvassa pääsee näkemään teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat talon siirtämisen tarvittaessa paloissa toiseen paikkaan. Dokumentissa on myös talotehtaiden ja talon suunnittelijan haastattelut.
Hankkeessa tehtiin myös hiilijalanjälkilaskelmia, joissa perehdyttiin puutuoteteollisuuden sivuvirtamateriaalien käytön vaikutukseen hiilijalanjälkilaskennassa sekä eri materiaalien vaikutusta hiilijalan- ja -kädenjälkeen. Samoin tutkittiin erilaisten eristeiden vaikutuksia hiilijalan- ja -kädenjälkeen. Löydettiin eriste– ja rakenneratkaisu, joka on hiilinegatiivinen. Se kuitenkin vaatii tuulettuvan puurakenteisen alapohjan. Pelkällä eristeratkaisulla ei päästy hiilinegatiiviseen tulokseen.
Kuva 1: Virpi Palomäki ja Sami Perälä esittelemässä KIMORA-hankkeen tuotoksia. (kuva Jouko Lakaniemi)
KIMORA-hankkeen neljässä työpajassa perehdyttiin rakentamisen kiertotalouden ratkaisuihin
Ensimmäisessä työpajassa pureuduttiin Ukrainan jälleenrakennukseen. Osallistujille esiteltiin pohdittavaksi purettava ja siirrettävä hirsirakennus, joka toimisi väliaikaisena tai pitkäaikaisempanakin asuntona pommitettujen rakennusten korvaamisessa. Toinen työpajan aihe oli pommitettujen betonirakennusten purkaminen ja kierrätetyn betonin käyttäminen jälleenrakennuksessa.
Toisessa työpajassa keskityttiin erilaisiin purettavien ja siirrettävien rakennusten rakenneratkaisuihin. Esiteltiin purettavaksi ja siirrettäväksi suunniteltu omakotitalo, jossa oli käytetty materiaaleina mm. CLT-levyä ja lamellihirttä.
Kolmannessa työpajassa Kontio Oy esitteli yrityksen kiertotalousstrategiaa. Perehdyttiin, miten yritys voi omassa toiminnassaan huomioida vähähiilisen rakentamisen periaatteet. Työpajassa esiteltiin myös erilaisia vaihtoehtoja vähähiilisen talon rakenteesta sekä sivuvirtatuotteesta rakennetun mökin ratkaisuista. Niistä keskusteltiin ja edelleen kehitettiin yhteisessä työpajaosuudessa.
Neljäs työpaja keskittyi betonirakentamisen kierrätysmahdollisuuksiin. Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja Katja Tähtinen esitteli opasta, jossa käydään läpi betonin kierrättämisen eri vaiheet ja tarvittavat tutkimukset ja dokumentit, joita tarvitaan, että esim. betonielementit saadaan kierrätettyä. Yhteisessä työpajaosuudessa käsiteltiin Seinäjoen terveydenhuolto-oppilaitoksen elementtien kierrätysmahdollisuuksia ja kuntotutkimusta.
Hankkeen 10 Uutiskirjeessä jaettiin tietoa kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista
Hankkeen tuottamissa uutiskirjeissä perehdyttiin uuteen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon rakennusosien ja rakennusmateriaalien kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä. Tavoitteena oli lisätä rakennusmateriaalien, -elementtien ja rakennusosien uudelleenkäyttöä tuomalla alueen yrityksiin tietoa, osaamista ja uusia innovatiivisia toimintamalleja kierrätysmateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
Uutiskirjeissä paneuduttiin mm. muualla toteutettuihin kierrätysmateriaalien käyttötapoihin, Suomen rakennus- ja jätelainsäädäntöön sekä ratkaisuihin, joita voidaan käyttää materiaalien saamiseksi kierrätykseen. Uutiskirjeissä on materiaalia myös luonnonmukaisista eristeistä ja eristeiden vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Osassa uutiskirjeistä esitellään hankkeessa tehtyjä suunnitelmia sekä hiilijalan- ja -käden jälkilaskelmien tuloksia. Uutiskirjeisiin ja muihin hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin voi perehtyä tarkemmin hankkeen kotisivulla.
@SEAMK-verkkolehtiartikkelit hankeaiheen levittäjänä
KIMORA-hankkeen puitteissa käsiteltyjä ja tutkittuja teemoja on esitelty useissa @SEAMK-verkkolehtiartikkeleissa. Näissä julkaisuissa on tarkasteltu muun muassa betonielementtitehtaan energiankulutusta, tuulivoimaloiden kiertotalouden mahdollisuuksia, betonirunkoisten rakennusten kierrätystä sekä teräsrunkojen uudelleenkäyttöä. Lisäksi artikkeleissa on perehdytty rakennusteollisuuden EU-taksonomiaan ja arvioitu alan tulevaisuudennäkymiä.
Erityisen kiinnostavana kierrätyskohteena hankkeessa nousi esiin Seinäjoen entinen terveydenhuolto-oppilaitos, jonka rakenteiden uudelleenkäyttöä käsiteltiin kahdessa erillisessä @SEAMK-verkkolehtiartikkelissa. Hanketoimijat tutustuivat myös Pyhäjoen ydinvoimala-alueeseen ja sen kierrätyssuunnitelmaan ja toteutukseen, mistä on julkaistu oma artikkelinsa. Lisäksi työpajojen ja loppuseminaarin tuotoksia sekä Kristiinankaupunkiin suuntautunutta opintoretkeä on dokumentoitu @SEAMK-verkkolehdessä.
LOPPUSEMINAARIN ASIANTNTIJAT LAAJENSIVAT RAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN NÄKÖKULMAA
Seinäjoen kaupunki mukana kiertotalouden edistämisessä
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan Seinäjoen kaupunki panostaa vahvasti kiertotalouteen ja kestävään materiaalitalouteen. Yksi konkreettinen esimerkki on katujen rakentamiseen käytetty masuunihiekka ja murskattu betoni, jotka edustavat teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä.
Kaupungin tavoitteisiin kuuluvat myös ruokahävikin vähentäminen, tehokas tilojen hyödyntäminen, tehokkaampi kierrätys sekä elinkaariajattelun tuominen osaksi kaikkea toimintaa. Toteutettuja kokeiluja ovat mm. sähköautojen ja bussikorttien lainaaminen kirjastosta sekä Trimma ry:n tarjoamat korjauspalvelut, jotka myös työllistävät paikallisesti.
Parhaillaan valmistellaan kiertotalouden Green Deal -sitoumusta yhteistyössä Lakeuden Etapin kahdeksan osakaskunnan Alavuden, Ilmajoen, Kihniön, Kuortaneen, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kanssa. Sitoumus tulee keskittymään kestäviin hankintoihin, maamassojen tehokkaaseen käyttöön infrarakentamisessa sekä jakamistalouteen kunnallisissa toiminnoissa. Tavoitteena on hyväksyä sopimus vuoden 2025 aikana.
Kuva 2: Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä esittelemässä Seinäjoen kaupungin kiertotaloutta. (Kuva Sami Perälä)
Spolia Design Oy – asiantuntevaa rakennusmateriaalien kierrätystä
Spolia Design Oy:n Mikko Piitulainen esitteli rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja haastoi perinteisen purkutyön ekologisemmalla vaihtoehdolla. Piitulainen kertoi uudelleenkäytön prosesseista, tuote-esimerkeistä ja rakennuspaikkakohtaisesta varmentamisesta. Hän esitteli myös muutamia projekteja, joissa on käytetty kierrätettyjä materiaaleja.
Spolia Design Oy:n liikeidea on suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joilla purettavien rakennusten osat, kuten tiilet, liimapuut ja teräsrakenteet, saavat uuden elämän uudisrakentamisessa. Piitulaisen mukaan yksiaineiset tuotteet sopivat parhaiten kierrätettäväksi. Niissä ominaisuuksien säilyvyys on hyvä. On myös huomioitava, että valmistuksessa ei ole käytetty haitallisia aineita. Puumateriaaleista erityisesti liimapuupalkit sopivat hyvin kierrätettäviksi ja uudelleen työstettäväksi. Myös betoniset kattotiilet kestävät hyvin aikaa, ja ne oli mahdollista ottaa käyttöön sellaisenaan esimerkkikohteessa.
Yrityksellä on myös verkkokauppa, jossa myydään varmennettuja ja uudelleenkäytettäviä rakennusmateriaaleja, joille myönnetään jopa kahden vuoden takuu. Yritys tarjoaa myös rakentamisen kiertotalouteen liittyviä asiantuntijapalveluja. Yrityksellä on asiantuntemusta mm. inventoinneista, analyyseistä ja testeistä, rakennuspaikkakohtaisesta varmentamisesta ja tiedonhallinnasta. Yritys näkee, että tulevaisuudessa kaatopaikalle päätyvä purkujäte on historiaa. Muuntojoustava ja materiaalitehokas rakentaminen ovat tulevaisuutta.
Kaavio 1: Uudelleenkäytön prosessi Mikko Piitulaisen, Spolia Design Oy, esityksessä Purkua ja puhetta seminaarissa 5.6.2025.
Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma ohjaa toimintaa kiertotalouden suuntaan
Aluekehitysjohtaja Heli Rintalan mukaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2026–2029 ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet tulevat olemaan entistä vahvemmin esillä. Ohjelman päivitys ei ole vielä valmis, mutta aluekehitysjohtaja esitteli jo keskeisiä ohjelmaan suunniteltuja täydennyksiä ja muutoksia. Ohjelman kautta rakennusalalle tulee avautumaan merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten vähentämisessä ja uusien liiketoimintojen kehittämisessä.
Smart Lakeus -kokonaisuudessa edistetään resurssiviisaita ratkaisuja, kuten rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä, purkujätteen hyödyntämistä ja modulaarista rakentamista. Kiertotalous nähdään keinona vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vastata ilmastotavoitteisiin. Pitkän aikavälin maakuntastrategia 2050 linjaa kestävämmän rakentamisen ja älykkään maankäytön keskeisiksi kehitysteemoiksi, ja toimii pohjana valtion ja Etelä-Pohjanmaan välisille kehittämiskeskusteluille ja rahoituspäätöksille.
Kuva 3: Aluekehitysjohtaja Heli Rintala kertomassa Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmasta (kuva Jouko Lakaniemi)
Pohdintaa päivän teemoista
Seminaarin päätteeksi käydyssä paneelikeskustelussa nousi esiin keskeinen näkökulma romusta-resurssiksi, joka haastaa perinteisen lineaarisen rakentamisen logiikan ja avaa mahdollisuuksia koko arvoketjun uudelleenmuotoiluun. Kun jokainen purettu rakennusosa nähdään potentiaalisena uuden rakentamisen lähtökohtana, ei kyse ole vain materiaalien uudelleenkäytöstä, vaan syvällisemmästä muutoksesta siinä, miten rakennettua ympäristöä suunnitellaan, toteutetaan ja arvotetaan. Tällainen ajattelutapa edellyttää siirtymistä jätteiden käsittelystä kohti materiaalien elinkaaren hallintaa, jossa korostuvat pitkäikäisyys, muunneltavuus ja uudelleenkäytettävyys. Samalla rakennetaan paitsi kestävämpää fyysistä ympäristöä myös uudenlaista kulttuurista ja ammatillista ajattelua, joka voi toimia esikuvana tuleville sukupolville.
Vaikka kiertotalouden toimintamallit ja lainsäädäntö kehittyvät, ne eivät vielä täysin vastaa alan tarpeisiin. Nykyiset säädökset ja taloudelliset kannustimet eivät aina tue uusiomateriaalien käyttöä, ja kiertotaloustuotteiden hyödyntäminen voi olla kustannuksiltaan korkeampaa kuin uusien materiaalien käyttö. Tämä jarruttaa kiertotalousteollisuuden kasvua ja hidastaa innovaatioiden leviämistä. Toisaalta kiertotalouden merkitys on jatkuvassa kasvussa, ja aiheesta käydään yhä enemmän yhteiskunnallista ja ammatillista keskustelua. Alalle on syntynyt uusia, kiertotalouteen erikoistuneita yrityksiä, ja käytännön toteutuksista on saatu rohkaisevia esimerkkejä eri puolilta Suomea. Tämä kehitys tukee laajempaa siirtymää kohti resurssiviisasta rakentamista, jossa käytettyjen tuotteiden ja kokonaisuuksien uudelleenkäyttö nähdään paitsi mahdollisena myös arvokkaana osana kestävää rakennettua ympäristöä.
Kirjoittajat:
Virpi Palomäki
Projektipäällikkö, Tampereen yliopisto
Sami Perälä
Kehittämispäällikkö, hyvinvointiteknologia, SEAMK