Tanska näyttää suuntaa rakentamisen kiertotaloudessa

Yhteisiä haasteita ratkotaan koko EU-alueella

Koko EU:n alueella pohditaan samoja kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen liittyviä asioita. Haasteet rakentamisen uudistamiseksi ovat isoja ja yhteisiä. Tarve vähentää rakentamisessa neitseellisten raaka-aineiden kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä sekä jätteen määrää ovat kaikille yhteisiä. Maakohtaisia erojakin löytyy mm. paikallisesta lainsäädännöstä ja rakentamismääräyksistä.

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö on kiertotalouden mukaisen rakentamisen haasteissa ratkaisevassa roolissa, mutta myös rakennusosien logistiikassa purkukohteista työmaille ja laadunvarmistuksessa on vielä paljon kehittämistä. Tarvitaan toimijoita ja palveluita materiaalien välivarastointiin, kuntoluokitukseen, korjaukseen, tuotehyväksyntään ja kauppaamiseen. Uudelleenkäytölle pitäisi saada toimivat markkinat. Osassa maista tässä ollaan Suomea huomattavasti pidemmällä.

Esimerkkejä Tanskassa toteutetuista hankkeista

Kööpenhaminan Ørestadin kaupunginosaan on rakennettu kaksi arkkitehtitoimisto Lendagerin suunnittelemaa kiertotalouteen perustuvaa rakennusta, joissa yli kaksi kolmasosaa rakennuksesta on tehty uudelleenkäyttö- tai kierrätysmateriaaleista. Toinen rakennuksista on 20 townhouse-asunnon muodostama rivitalotyyppinen rakennus ja toinen kerrostalokortteli, joissa on 63 asuntoa.

Townhouse-rivitalon kantava runko on kierrätysbetonia, jonka kiviaineena on hyödynnetty läheisen metrotyömaan ylijäämäbetonia. Yhteensä 350 kuutiota betonia sekoitettiin ja valettiin työmaalla. Ikkunat ovat peräisin puretuista rakennuksista. Lattiamateriaalina on käytetty Dinesenin lattialankkujen hukkapaloja. Myös julkisivulaudat ja sisäseinien puuverhoilut ovat kierrätettyä ylijäämätavaraa.

Ikkunaseinässä on käytetty vanhaa periaatetta monikerrosikkunoista. Uusiin eristyslaseihin yhdistettiin vanhat kaksikerrosikkunat, minkä ansiosta lämmöneristävyys saatiin ylittämään määräysten minimivaatimukset. Käytännön toteutus asunnon ulkoseinän levyiseen ikkunasommitelmaan tehtiin vanhoista ikkunoista, jotka yhdistettiin uusiin eristys- ja turvalaseihin. Musta ulkopuite saatiin vanhasta kaksikerroslasi-ikkuna purkukohteesta. Sisäpuolella on uusi kaksikerroseristyslasi. Ilmatiivis välitila kerää auringon lämpösäteilyä. Kokonaisuuden U-arvo on parempi kuin mitä rakentamisvuoden vaatimukset edellyttivät.

Tiiliseinät uudelleen käyttöön

Toinen esimerkkikohde on rakennuttaja–urakoitsija–arkkitehti-yhteistyön tuloksena valmistunut asuinkortteli, joka koostuu kerrostaloista. Rakennuksessa on käytetty monipuolisesti purku- ja jäännösmateriaaleja. Näkyvimmän osan näistä muodostavat julkisivujen tiilikentät, jotka ovat peräisin puretuista rakennuksista eri puolelta Tanskaa, mm. Carlsbergin panimolta Kööpenhaminasta. Julkisivujen puuosat ovat uudelleenkäytettyä lautaa Kööpenhaminan metrotyömaalta. Asuntojen lattioissa on Dinesenin jäännöspaloja samaan tapaan kuin rivitalossa.

Tiilet ovat peräisin julkisivuista, jotka oli muurattu käyttämällä sementtipohjaista muurauslaastia. Sementtilaasti oli tiiltä vahvempaa, joten tiiliä ei pystytty purkamaan yksittäin ehjinä. Purkamiseen ja uudelleenkäyttöön tarvittiin siis uusia ideoita, työtapoja ja -välineitä.

Lendager Groupin mukaan sahaamalla puretun tiilimateriaalin hiilipäästöt ovat 84 % pienemmät kuin yksittäin purettujen tiilien yhdistettynä uuteen muurauslaastiin, ja 94 % pienemmät kuin uusien tiilien ja muurauslaastin yhdistelmän. Tässä laskelmassa ei ole kuitenkaan huomioitu ulkoseinärakenteeseen lisättyjä betoni- ja teräsosia. Kun koko rakenteen päästöt huomioidaan, tiiliseinän ilmastovaikutus on 38 % pienempi kuin tavanomaisen uuden tiiliseinän.

Kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa arkkitehdin täytyy ajatella omaa suunnittelutyötään uudella tavalla. Kaikkea ei voida piirtää samaan tapaan kuin lineaaritalouden mukaisessa, yksinomaan neitseellisiä materiaaleja käyttävässä rakentamisessa. Usein hedelmällistä näyttää olevan, että arkkitehti määrittelee arkkitehtuurin reunaehdot riittävän väljästi, jotta purku- ja muiden kiertotalousmateriaalien hyödyntämiseen jää tarpeeksi liikkumavaraa.

Lähteet: 

Salonen, J. (2022).  Kiertotalouden pohjoismainen opintomatka. Kööpenhamina – Göteborg – Oslo 25.– 27.10.2022. Matkaraportti. ARK-house arkkitehdit.

Dezeen (2019). Lendager Group uses recycled materials to build 20 townhouses in Copenhagen. https://www.dezeen.com/2019/04/16/upcycle-studios-townhouses-lendager-group-copenhagen-recycled-materials/ Luettu 19.10.2023