Hankkeen tiedot

Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa kehitetään ja testataan tuotantokonseptia, jossa tuotannosta poistuvia turvesuolohkoja muutetaan kasvuturvetta korvaavien biomassojen kasvatuslohkoiksi kierrätyspohjaisia lannoite- ja maanparannusaineita hyödyntäen. Viljellyt biomassat prosessoidaan kasvualustatuotteiksi saakka.

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on luoda teknistaloudellisesti järkevä, markkinaehtoinen ja kestävä toimintamalli, jonka avulla nykyiset turvetuottajat voisivat siirtyä tuottamaan turvetta korvaavia raaka-aineita kiertotalouden avulla.

Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jossa ovat mukana Jussi Syrjämäki Oy, Biokasvuvoima Oy, SEAMK ja HAMK. Hanke on laajuudeltaan poikkeuksellinen, sillä siihen on integroitu koko kestävien kasvualustojen tuotantoketju raaka-aineen kasvatuksesta lopputuotteeksi saakka.

• Rahoitus: Euroopan unionin osarahoittama. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Keski-Suomen elinvoimakeskus. Lisäksi toteuttajien omarahoitus.
• Toteuttajat: Jussi Syrjämäki Oy (päätoteuttaja), Biokasvuvoima Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu
• Hankeaika: 1.6.2025–31.5.2028
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 812 715 €

Kohderyhmä

Varsinaiset kohderyhmät hankkeelle ovat turvetuotantoalan yritykset, turvetuotantoalueiden maanomistajat, alueen maanviljelijät, kuivike- ja kasvualustatuotteita valmistavat ja myyvät yritykset, kasvihuoneviljelijät, viherrakentajat.

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat turvetuotantoketjun toimijat (pk-yritykset, etenkin kuljetus, koneurakointi ja jälleenmyynti), TKI-instituutiot, korkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset, sekä yhdistykset ja säätiöt.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda teknistaloudellisesti järkevä toimintamalli, jonka avulla turvetuotantoalueita voidaan hyödyntää turvetta korvaavien kasvualustojen raaka-aineiden valmistamisessa. Keskeisimpiä kysymyksiä, joihin hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan vastauksia:

• Mitä biomassoja kannattaa kasvattaa tuotannosta poistuvilla turvesoilla?
• Mitkä ovat otollisimmat maaperä- ja ravinneolosuhteet kasvun maksimointiin?
• Mikä on odotettu hehtaarisato?
• Minkälaisella prosessoinnilla ja raaka-ainesekoituksella saavutetaan paras lopputuote?
• Millaiseksi toiminnan kannattavuus muodostuu?
• Miten kaikki tämä onnistuu kiertotalouden ehdoin, mineraalilannoitteita ja ostokalkkia välttäen?

Lisäksi hankkeessa tuotetaan yleisesti hyödynnettävää, kuranttia mittausdataa tuotannosta poistuvien turvesuoalueiden viljelystä ja ennallistamisesta, ja ennallistetaan 40 hehtaaria tuotannosta poistuvaa turvesuota.

Toimenpiteet

Hankkeessa viljellään erilaisia kasvualusta- ja kuivikekäyttöön soveltuvia biomassoja turvetuotantokäytöstä poistuneella alueella kiertotalousperiaatteita hyödyntäen. Tuotettuja biomassoja prosessoidaan kasvualustamateriaaleiksi, joita sitten testataan käytännön viljelykokeissa kasvihuoneilla.

Tulokset

Hankkeen aikana syntyy konkreettisia tuloksia, kuten ennallistettua suopinta-alaa sekä kasvualustatuotteita, puolivamisteita ja maanparannusaineita. Lisäksi hankkeen toimenpiteiden ja niissä tehtyjen mittausten ja analyysien myötä syntyy myös tuloksia, joiden avulla voidaan muun muassa:

• arvioida turvesoiden ennallistamistoimien lyhytaikaisia (1–3 vuotta) vaikutuksia
• vertailla vaihtoehtoisten kasvien soveltuvuutta kasvualustakäyttöön
• vähentää tai poistaa tarvetta käyttää turvetta kasvihuonekasvatuksessa
• parantaa tai päivittää viljelyohjeistusta ja ennallistamissuunnittelua turvetuotantokäytöstä poistuneilla alueilla
• kehittää erilaisia kiertotalouteen liittyviä uusia liiketoimitamahdollisuuksia
• kehittää vaihtoehtoisten kasvualustamateriaalien valmistusta, prosessointia, seostusta ja viljelykäyttöä
• kehittää kierrätyspohjaisten jakeiden hyödyntämistä lannoite- ja maanparannusaineissa

Julkaisut

• Biomassan tuotanto entisillä turvetuotantoalueilla — uusia avauksia etsitään yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä