TUPSU

Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU) – kehittämishanke

Hankkeen tausta

TUPSU-hanke tuottaa tutkimustietoa maankäytön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Etelä-Pohjanmaalle, jossa radikaali energiaturvetuotannosta luopuminen luo suuria haasteita aluetasolla niin paikallistaloudelle, kuin ilmastonmuutoksen torjunnalle, ja kasvihuonekaasu- sekä vesistöpäästöjen vähentämiselle. Monet turvetuotantoalueet on perustettu metsäisille turvemaille, joten niiden ennallistaminen kosteikoksi ei ole aina täysin perusteltua. Hankkeella pyritään selvittämään alueiden metsätalouden edellytyksiä ja hiilensidontaa. Samalla varmistetaan maanomistajien suosima tuottava jälkikäyttömuoto, tuetaan ilmastotavoitteita ja luodaan korvaavaa liiketoimintaa ja uusiutuvaa raaka-ainetta energiaturpeen tilalle.

Hankeen tavoitteet

Hankkeessa selvitetään uusien mittauksien ja mallinnuksen avulla, mitkä ovat suonpohjien metsityksen ilmasto-, monimuotoisuus- ja vesistövaikutukset. Hanke vastaa kysymykseen, voidaanko hiilinieluja kasvattaa metsittämällä käytöstä poistettuja suonpohjia, ja kuinka paljon. Tieto suonpohjien metsittämisen ilmastovaikutuksista on erittäin relevanttia Etelä-Pohjanmaan kannalta, sillä siellä suonpohjia on poistunut turvetuotannosta merkittäviä määriä, ja maanomistajien kiinnostus metsitykseen jälkikäyttömuotona on suurta. Turvetuotantoalueiden jälkikäytön valinnalla ja maankäytön muutoksesta seuraavilla KHK-päästöillä on suuri vaikutus maakunnallisiin KHK-taseisiin ja hiilinieluihin sekä kuntien hiilinielutavoitteisiin. Uutta tietoa tässä hankkeessa tuotetaan erityisesti 1) metsitettyjen suonpohjien hiili- ja kaasutaseista, 2) puuston ja muun kasvillisuuden kehityksestä metsityksen jälkeen; 3) lannoituksen vaikutuksesta puuston kehitykseen 4) monimuotoisuuden kehityksestä metsityksen jälkeen; ja 5) typpioksiduulin päästöistä metsitetyillä suonpohjilla sekä 6) suometsätalouden kannattavuudesta maanomistajien ja aluetalouden ja -työllisyyden näkökulmasta. Hankkeen tulosten perusteella metsätalouden kannattavuutta käytöstä poistetulla turvesuolla verrataan muiden maankäyttömuotojen kannattavuuteen.

Hankkeen lyhyen aikavälin tavoite on perustaa ilmasto-, vesistö- ja kasvillisuuden monitorointijärjestelmä yhdelle intensiivikoealalle (Soinin Naarasneva), ja kerätä lisätietoa useilta harvemmin mitattavilta, eri aikoina metsitetyiltä koealoilta. Intensiivialalta ja harvemmin mitattavilta aloilta kerättävät aineistot täydentävät toisiaan pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tavoite, joka kattaa hankkeen jälkeisen ajan, on tuottaa tietoa turvesuon metsityksen vaikutuksesta ympäristöön ja erityisesti ilmastoon koko metsän elinkaaren ajalta. Pitkiä aikasarjoja tarvitaan erityisesti siksi, että metsien kiertoaika on pitkä, tyypillisesti 70–80 vuotta, ja muutokset vastemuuttujissa voivat olla hyvinkin suuria kiertoajan sisällä. Metsitettyjen turvetuotantoalueiden puustoa ja kasvillisuutta sekä kasvihuonekaasujen ja hiilen virtoja ei aiemmin ole tutkittu tällä tarkkuudella ja intensiteetillä.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat työpaketteihin, jotka tuottavat seuraavat toimenpiteet:

• Työpaketti 1: KHK-päästöjen ja hiilitaseiden mittaus (HY-INAR, HY-METSÄ, IL, SeAMK). YLEINEN KUVAUS: Tässä työpaketissa mitataan kasvihuonekaasujen (KHK) vaihtoa metsitystä seuraavina vuosina (Naarasneva) ja mitataan ja lasketaan hiili- ja KHK-taseita eri-ikäisillemetsityskohteille perustuen aiemmissa hankkeissa tehtyihin ja tässä hankkeessa tehtäviin KHK-mittauksiin sekä tässä hankkeessa tehtäviin puusto- ja kasvillisuusmittauksiin (10 koealaa) ja Naarasnevalla tehtäviin KHK-vaihdon mittauksiin. Näin saadaan tietoa, millainen vaikutus KHK-taseisiin suonpohjien metsityksellä on.
• Työpaketti 2: KHK-päästöt ja nielut, skenaariomallinnus (HY-INAR, IL). YLEINEN KUVAUS: Työssä arvioidaan mallinnuksen keinoin suonpohjien metsittämisenvaikutuksia CO2, CH4 ja N2O -päästöjen osalta, sekä kasvavan taimikon potentiaalia hiilensidonnan lisääjänä erilaisissa ravinteisuusoloissa ja hydrologisissa olosuhteissa. Kerättyjä havaintoaineistoja käytetään mallinnuksen tukena. Vertailemme erilaisia N2O-päästömallejaja -kertoimia ja niiden soveltuvuutta tähän aineistoon. Tehdään tulevaisuusskenaariot Etelä-Pohjanmaan metsitettyjen suonpohjien KHK-taseille, taimien ja puuston kasvulle sekä maaperän hiilivaraston muutokselle erilaisilla ilmastonmuutospoluilla. Tuloksena työpaketista saadaan suonpohjien alueelliset KHK-taseet, taimikon ja puuston hiilensidonta ja niidenmuutokset lähivuosikymmeninä erilaisten ilmaston lämpenemisennusteiden valossa.
• Työpaketti 3: Kasvillisuuden ja monimuotoisuuden kehitys ja puuntuotanto (HY-Metsä, SeAMK). YLEINEN KUVAUS: Suonpohjien kasvillisuus alkaa kehittyä voimakkaasti lannoituksen ja metsityksen jälkeen ja muutokset ensimmäisten muutaman vuoden aikana voivat olla suuria. Pitemmän päälle puuston kehittyessä taimikosta varttuneeksi puustoksi alueella vakiintunee metsäkasvillisuus. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kasvillisuuden (niin puuston kuin aluskasvillisuuden) kehitys on oleellista ja perustavanlaatuista, koska kasvillisuus tarjoaa muulle eliöstölle elinympäristön ja ravinnon. Puuntuotannon kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, kuinka hyvin paksuturpeisille suonpohjille perustetut taimikot lähtevät kasvuun metsitystä seuraavina vuosina ja toisaalta kuinka suuri puuston runkopuun tuotos on vuosikymmenien mittaan.
• Työpaketti 4: Turvepohjien metsittymisen vesistövaikutukset (OY, SeAMK). YLEINEN KUVAUS: työpaketin tavoitteena on tuottaa tietoa suonpohjien metsittämisenvaikutuksista hydrologiaan sekä liuenneen orgaanisen aineen (DOC) ja ravinteiden huuhtoumariskiin sekä koota aikaisempia tuloksia. Työpaketissa hyödynnetään aikaisempia mittauksia maaperän fysikaalisista sekä biogeokemiallisista ominaisuuksista, joiden avulla saadaan tarkempi riskiarvio toimenpiteistä muodostuvista päästöistä. Havaintoaineistoja käytetään arvioimaan turvepohjien metsityksen vaikutuksia hydrologiaan, vedenlaatuun sekä vesistöön kulkeutuvaan kuormitukseen.
• Työpaketti 5: Viestintä ja sidosryhmätoiminta (SeAMK + muut)

Projektin osapuolet

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ja metsätieteiden osasto, Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Hankkeen kesto

1.1.2024-30.6.2026

Hankebudjetti ja rahoittaja

SeAMKin budjetti 172 859 €, Euroopan unionin osarahoittama, Keski-Suomen ELY-keskuksen JTF-rahoitus sekä SeAMKin omarahoitus

Hankkeen tulokset ja tuotokset

Hankkeen konkreettisina ja seurattavina tuloksina syntyy:

• perusteellinen analyysi suonpohjien metsityksen kestävyydestä, kun tarkastelussa ovat vaikutukset ilmastoon, vesistöihin, puuntuotokseen ja luonnonmonimuotoisuuteen, ja näiden vuorovaikutukset
• 10-15 kpl ammattijulkaisua
• 3-4 kpl sidosryhmätapahtumia (esim. webinaarit, seminaarit, kenttävierailut).
• Lisäksi tuotettua tietoa tullaan hyödyntämään oppimateriaalina SeAMKissa ja Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Näin voidaan varmistaa osaamisen siirto opiskelijoille ja jatkuvan oppimisen kohderyhmille.

Valmistuneet tuotokset:

Julkaisuja:

Laasasenaho, K., Lauhanen, R., Lohila, A., Minkkinen, K., Ojanen, P., Aalto, T., Marttila, H. 2024. Naarasnevan mittausasemalla alkaa suonpohjien metsityksen monimuotoisuusvaikutusten ja N₂O-päästöjen seuranta. SeAMK verkkolehti. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041819126

Laasasenaho, K., Lauhanen, R., Hakola, E., Lohila, A., Minkkinen, K., Adhikari, G., Päkkilä, L. 2024. TUPSUn maastokausi alkoi. SeAMK verkkolehti. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250860 ja https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854948 (13.6.2024).

Lauhanen, R., Laasasenaho, K. 2024. Päättäjien Metsäakatemia tärkeä osa Suomen Metsäyhdistyksen toimintaa. Koneyrittäjä 5/2024, s. 29. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080263272

Yhteenveto Naarasnevan mitta-aseman kolmen vuoden hiilivuomittauksista: Suomeksi_naarasneva_poster_handout_landscape