Koti Lappajärvellä, työpaikka Mikkelissä
Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja ammattien kirjo kehittyy jatkuvasti. Samalla monipaikkaisen työn ja pendelöinnin mahdollisuudet monipuolistuvat, ja se on Järviseudun kaltaisten asuinpaikkakuntien kannalta hyvä asia. Enää ihmiset eivät ole sidottuja asumaan työskentelypaikkakunnallaan.
Yksi pendelöijistä on Sari Kujala, joka asuu Lappajärven Itäkylässä ja työskentelee Etelä-Savossa Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä yritysneuvojana. Kujalan alaa on erityisesti pienyritysten digitalisaatio.
Kujala uskoo lähitulevaisuudessa avautuvan entistä enemmän mahdollisuuksia valita asuinpaikkakuntansa muun kuin työpaikan mukaan.
”Muun muassa tietotyön ja digitalisaation kasvu tarkoittavat, että nyt ja tulevaisuudessa on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet työskennellä etänä ja monipaikkaisesti kuin mitä se on ennen ollut.”
Lappajärven ja Mikkelin lisäksi Kujala on nähnyt pitkään elämää myös Helsingissä.
”Opiskelin ylioppilaaksi Lappajärvellä ja sen jälkeen lähdin Helsinkiin, jossa opiskelin kauppakorkeakoulussa ja valmistuin ekonomiksi. Sen jälkeen jäin Helsinkiin töihin noin viideksitoista vuodeksi, kunnes lapsien syntymät toivat mieleen ajatuksen, voisiko kotiseudulle palata takaisin.
Itäkylästä kotoisin oleva Kujala kertoo, että myös hänen aviomiehensä on lähtöisin samalta kylältä. Parin esikoinen opiskelee nyt Jyväskylässä ja toinen on Lappajärven lukion abi.
”Muutimme ensin Helsingistä Seinäjoelle, mutta mikään talo siellä ei tuntunut hyvältä. Sitten ymmärsimme, että meidän täytyy muuttaa Lappajärvelle. Viisitoista vuotta sitten ryhdyimme rakentamaan kotia Lappajärvelle ja siitä saakka on täällä viihdytty.”
Sari Kujala ja hänen miehensä ovat palanneet Lappajärvelle pysyvästi.
”Minut pitää täällä oma heimoni. Suku, ystävät, tuttavat, koko se verkosto, joka tänne on syntynyt.
Toinen syy on oman talon rakentaminen.
”Kun tänne rakentaa, niin silloin ei ole mielessä taloudellisen voiton tekeminen tulevaisuuden talokaupoilla, vaan tänne jääminen.”
Reissukoti Mikkelissä
Työskentelykaupunkiaan Mikkeliä Kujala pitää monin tavoin mukavana vaihteluna Järviseudun maaseutupitäjiin.
”Mikkeli on isompi kaupunki kuin Järviseudun kunnat, ja on mukavaa olla välillä kaupungin palveluiden äärellä. Minulle maaseudun ja kaupungin yhdistäminen on ollut aivan loistava kombo.”
Pendelöinnin toimivuutta lisää se, että Kujalan lapset ovat jo itsenäisiä.
”Etenkin nyt, kun lapset ovat vähän vanhempia, pendelöinti onnistuu erinomaisesti. Kotona minua ei tarvita yhtä konkreettisesti kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.”
Automatka Lappajärven kotiovelta Mikkelin-asunnolle on hieman vaille 300 kilometriä.
”Jotkut ovat ihmetelleet, että miten jaksaa ajaa niin paljon. Täytyy sanoa, että matka ei ole ollut mikään ongelma. Kuuntelen ajomatkoilla yleensä podcasteja ja koulutuksia, eikä välimatka tunnu raskaalta.”
Kujala kertoo nauttivansa siitä, että on työnsä kautta saanut tutustua Etelä-Savoon ja mikkeliläisiin.
”Olen kiitollinen, että voin työskennellä siellä ja osa-aikaisesti asuakin siellä.”
Mikkelissä Kujala jakaa asunnon toisen paikkakunnalla työskentelevän, mutta muualla asuvan naisen kanssa. Heillä on yhteinen keittiö sekä kylpyhuone ja molemmilla omat lukolliset huoneet.
Kujala kokee asumisjärjestelyn olevan erittäin toimiva.
”Jos kustannuksia ajattelee, tämä tulee selvästi edullisemmaksi kuin esimerkiksi airbnb- tai hotellijärjestelyt tai yksiön vuokraaminen Mikkelistä.”
Joskus naiset ovat asunnolla yhtä aikaa, toisinaan työmatkat sattuvat eri aikoihin.
”Kaikki on asumisen suhteen mennyt hyvin ja olen saanut omasta huoneestani järjestettyä mukavasti kodinomaisen. Ei sitä nyt Lappajärven-kotiin voi verrata, mutta hyvä reissukoti se kuitenkin on.”
Aivan joka viikko Mikkeliin ei tarvitse matkustaa, vaan silloin tällöin onnistuu kokonaisen etätyöviikon tekeminen Lappajärveltä käsin. Yleisempää kuitenkin on, että Kujala viettää osan viikosta Lappajärvellä ja osan Mikkelissä.
”Osan työajastani voi järjestää etänä. Mikkelissä ollessa hoidetaan lähitapaamiset asiakkaiden kanssa, mutta täytyy tosin sanoa, että viime vuosien aikana asiakkaatkin ovat kovin tottuneita etätyömaailmaan. Asiat menevät luontevasti siten, että joskus töiden hoitaminen etänä on kaikille kätevintä.”
Sydän Lappajärvellä
Sari Kujala kokee, että hänelle ja perheelleen on paikka Lappajärvellä itsestään selvästi.
”Koska olen täältä kotoisin ja sukuni on täällä, en ole koskaan ajatellut, etteikö kiinnekohtani elämässä olisi täällä.”
Pendelöinnin yleistyessä Järviseudun kunnissakin mietitään kuumeisesti, kuinka lisätä muuttoliikettä muualta Suomesta Järviseudulle. Sitä Kujalakin on miettinyt.
”Järviseudulla asumisen hyvinä puolina mainitaan usein kaunis järviluonto, mutta sitä on aika monella muullakin Suomen paikkakunnalla. Etelä-Pohjanmaalla on ystävällisiä ja vastaanottavaisia ihmisiä, mutta niin heitä on toisaalta Etelä-Savossakin.”
Ehkä Järviseudulla onkin tarjota erityistä merkityksellisyyttä juuri heille, joilla Kujalan tapaan on täällä juuret. Kun on sukulaisia ja muita luotettuja ihmisiä, se on oleellista esimerkiksi lapsiperheille, jotka saavat monimuotoista apua isovanhemmilta, tädeiltä, sediltä ja serkuilta.
Monelle lapsiperheelle myös yleinen rauhallisuus ja turvallisuudentuntu kaduilla ja kouluissa on ensiarvoisen tärkeää. Se on esimerkiksi Lappajärvellä, Vimpelissä ja Alajärvellä paremmalla tolalla kuin suurissa kaupungeissa.
”Meillekin yksi tärkeä tekijä Lappajärvelle palaamisessa oli se, että halusimme kasvattaa lapsemme maalaisjärkisiin perusarvoihin. Se on toteutunut ja siitä olemme mieheni kanssa hyvin onnellisia. Lapsetkaan eivät ole valittaneet muuttamisesta, vaan olleet pikemminkin kiitollisia.”
Järviseudun kunnat kaipaisivat seudulle takaisin myös nuoria, opintonsa loppuun saaneita aikuisia. Kujalan mukaan avaintekijä on se, että heillä on kotiseudustaan hyvät kokemukset lapsuuden ja nuoruuden ajalta.
”Siitähän kaikki lähtee, että se käsitys Järviseudusta on sellainen, että siellä on ihmisen hyvä olla. Jos kokemus on se, että olipas siellä ikävää, niin tuskin ihminen kolmekymppisenä on takaisin palaamassa.”
Siksi on tälläkin hetkellä oleellista panostaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanmahdollisuuksiin. Niin Järviseudulla on osattu jo pitkään tehdäkin.
”Olen tyytyväinen Järviseudun harrastusmahdollisuuksiin. Täällä on valtavan hienoa tarjontaa, etenkin jos ei käperry pelkästään oman kunnan tarjontaan, vaan katsoo myös naapurikunnan puolelle. Eniten on urheilua ja liikuntaa, mutta kyllä kaikenlaisia muitakin kerhoja ja kursseja löytyy.”
Kun kotiseuturakkaus roihahtaa nuorena, se kantaa yleensä koko elämän.
”Se on Järviseudun valttikortti.”
Artikkeli on tuotettu osana SeAMKin, Jamin ja JPYP:n toteuttamaa ja Euroopan unionin osarahoittamaa Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi –hanketta, joka on saanut Leader Aisapari ry:n myöntämää EU:n maaseuturahoitusta.
Teksti: Jukka Vuorio
Kuva: Sari Kujala