MuoviSampo

MuoviSampo on kierrätysjärjestelmä, jossa kuluttaja voi mobiilisovellusta käyttämällä saada panttipullojärjestelmän tapaan korvauksen muovin kierrätyksestä. Tässä hankkeessa kehitetään tätä, alun perin Soinin 4H -yhdistyksen luomaa, Sitran maapalloliiga -kilpailussa palkittua muovinkierrätysjärjestelmää.

Hankkeen tavoitteena on tehdä kierrätyksestä mielekkäämpää ja lisätä kierrätetyn materiaalin jalostettavuutta ja jatkokäyttöastetta. Järjestelmän avulla autetaan kuluttajia tunnistamaan kierrätykseen soveltuva, korkean jalostusarvon materiaali ja motivoidaan sen erilliskierrätykseen.

Pyrkimyksenä on kehittää järjestelmää aiempaa käytettävämmäksi niin kuluttajien kuin jätehuollonkin kannalta. Järjestelmän soveltuvuutta myös muille jätejakeille selvitetään. Sovellusta testataan suunnitellussa käyttöympäristössään muovinkeräyspilotointien avulla ympäri Etelä-Pohjanmaata ja kerätyn muovin jalostettavuus arvioidaan.

Pirkanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston kestävää kasvua ja työtä -ohjelman tukea. Lisäksi Ilmajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan ja Soinin kunnat, sekä Soinin 4H-yhdistys tukee hanketta. Hankeen koordinoi SeAMK Ruoka yksikkö ja sitä tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden, kuntien, kaupunkien ja jäteorganisaatioiden kanssa. Hanke jatkuu 30.6.22 asti.

MuoviSampo-hankkeen kollaasikuva. — MuoviSampo-hankkeessa on mukana monia eri toimijoita ja tahoja.

MuoviSammon Maakuntakiertue / Muovinkeräyspilotit

Uudistettua MuoviSampoa testataan muovinkeräyspilotoinneilla Kauhavalla, Kurikassa ja Soinissa vuonna 2022. Maakuntakiertue alkaa tammikuussa 2022 Soinista, jatkuu helmikuun Kauhavalla ja huipentuu maaliskuussa Kurikassa!

Pilottikeräykset:

7.1.2022–31.1.2022 Soini, Teollisuustie 1, 63800 Soini (Ringin ekopiste)
1.2.2022–28.2.2022 Kauhava, Peltopassi 2, 62200 Kauhava (ABC -asema)
1.3–31.3.2022 Kurikka, Asematie 6, 61300 Kurikka (S-market)

Keräyspisteillä kerätään kovaa pakkauspolypropeenia (PP), mutta keräyspisteiden läheisyydessä on myös tavallinen muovinkeräyspiste. Kovasta pakkauspolypropeenista saa 0,50 €/kg pantin. Pantin saanti edellyttää MuoviSammon käyttäjäksi rekisteröitymistä sähköpostitunnuksin osoitteessa www.muovisampo.fi. Pantti tallennetaan keräyspisteellä MuoviSammon tilillesi ja voit käyttää sitä läheisessä kaupassa näyttämällä MuoviSampo -tiliäsi kaupan kassalla.

Pantin voi lunastaa seuraavista yhteistyö S-marketeista:
S-market Soini, Multiantie 15, 63800 Soini
S-market Kauhava, Peltopassi 2, 62200 Kauhava
S-market Kurikka, Asematie 6, 61300 Kurikka

Miksi MuoviSampo kokeilussa on järkeä?

Muovista on tullut korvaamaton materiaali. Se on kevyttä, mutta kestävää. Muovattavaa ja kohtuuhintaista. Kovaa tai pehmeää, kimmoisaa tai joustamatonta. Useat arkemme hyödykkeet, kulkuvälineet ja rakenteet ovat niin riippuvaisia muovista, ettei niitä yhtä laadukkaina, jos ollenkaan, olisi edes mahdollista valmistaa ilman muovia. Muovi pakkausmateriaalina mahdollistaa tuotteiden pidemmän säilyvyyden ja ruokahävikin minimoimisen ja sen käyttö tukee niiltä osin kestävän kehityksen periaatteita.

Vaikka uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen muovien käyttö on lisääntynyt, muovien valmistus perustuu edelleen enimmäkseen raakaöljyn käytölle. Luontoon päätyvät muovituotteet aiheuttavat myös merkittävää ympäristöhaittaa riippumatta valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden uusiutuvuudesta. Muovi hajoaa luonnossa hitaasti ja prosessissa vapautuu paitsi hiilidioksidia, myös mikromuoveja. Luonnossa muovi on myös koko hajoamisprosessinsa ajan ongelmana eläimille fyysisenä esteenä tai vahinkoruokana. Myös nopeasti hajoava muovi ns. biohajoava muovi on ongelma, koska siitäkin vapautuu yhtä lailla mikromuoveja ja hiilidioksidia. Kestomuoveja voidaan sulattaa ja muovata uudelleen useita kertoja. Näin esimerkiksi jo käytetystä elintarvikemuovipakkauksesta voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Kun muovia uusiokäytetään, vähenee muoviroskan määrän lisäksi myös tarve käyttää neitseellisiä raaka-aineita muovin valmistukseen. Siksi muovin kierrätys kannattaa.

Muovin kierrätyksessä ja keräyksessä on kuitenkin vielä kehitettävää. Kokeilussa testataan uudenlaista keräysjärjestelmää ja tarjotaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä vastaavan järjestelmän käyttöönottoon kehittämällä järjestelmää käytettävämmäksi.

MuoviSammon avulla voidaan selvittää jätteenkeräyksen motivointijärjestelmien vaikutusta ja toimivuutta. Suomalaisen panttipullojärjestelmän ansiosta jopa 91 % pantillisista muovipulloista palautuu kierrätykseen (Kauppi 2018). Vastaavaa panttijärjestelmää ei ole kuitenkaan toistaiseksi laajamittaisesti otettu käyttöön minkään muun kuin juomapakkausten osalta. Kaikista muovipakkauksista (pantilliset pullot mukaan lukien) vain 30 % päätyi kierrätykseen vuonna 2018 (Suomen uusiomuovi). IRO Research:n Sinituotteelle toteuttaman kyselypohjaisen kierrätystutkimuksen mukaan 43 % heistä, jotka eivät toistaiseksi kierrätä muovia motivoituisivat kierrätykseen, mikäli pakkauksessa olisi pantti (IRO Research tuhat suomalaista, 2019).

Samalla voidaan kokeilla myös tiettyjen muovijakeiden erilliskeräyksen toimivuutta. Tällä hetkellä kaikki Suomen keräysmuovi kiertää yhden jalostamon kautta, jolla ei ole kapasiteettia käsitellä kaikkea kerättyä muovia. Suuriosa kerätystä muovista menee edelleen polttoon. Polttoon päätyy esimerkiksi kerätty, mutta kierrätyskelvoton muovimateriaali. Myös sisäkkäin sullotut keskenään erilaiset muovit menevät polttoon. Kyselytutkimuksessa yli 30 % suomalaisista erehtyi vastauksissaan siinä, mitä kaikkea muovinkierrätykseen saa laittaa (IRO Research tuhat suomalaista, 2019). Lisäksi kaikkea muovia, jota keräysastiaan saa laittaa, ei voida vielä suurissamäärin hyötykäyttää. Vaikka poltossa saadaan energiaa ja onnistuneesti hävitetään muoviroskat, täytyy materiaalit uusia muovituotteita varten jalostaa kokonaan alusta. Muovinkeräyksen kautta polttoon päätyviä roskia kuljetetaan tarpeettoman pitkä matka. MuoviSampo -järjestelmää käyttämällä voidaan selvittää, miten kohdistettu tietyn jakeen keruu onnistuu. Kun kerätty muovi on riittävän puhdasjakeista, löytyy sille useampia jatkojalostajia, jalosteiden laatu ja sitä myöten uusiotuotteiden laatu paranee, eikä hukkakeruuta muodostu yhtä paljoa.