eRemppa - Energiatehokkuustoimia Etelä-Pohjanmaalla | SEAMK Projektit

eRemppa - Energiatehokkuustoimia Etelä-Pohjanmaalla

Energiatehokkuus

Tällä hetkellä Suomen rakennusala kärsii taantumasta ja kapasiteettivajeesta, samaan aikaan energiatehokkuutta pyritään parantamaan kiinteistöissä ja yrityksissä. Energiatehokkuuden on parannuttava merkittävästi kaikilla sektoreilla, mikäli Suomen hiilineutraalisuustavoitteisiin tullaan lähivuosina pääsemään. Tavoitteena on tunnistaa ja hyödyntää EU:n 55-valmiuspaketin ja sen energiatehokkuusdirektiivien (EED ja EPBD) tarjoamat mahdollisuudet.

Kohderyhmät

Etelä-Pohjanmaalla rakennusalan yritykset, sekä välillisesti haasteista kärsivät pk-yritykset sekä muut alueen yritykset, kiinteistöyhtiöt ja isännöintiyhtiöt, joilla paine energiatehokkuuden parantamiseen kasvaa.

Tavoitteet

Konkreettinen tavoite on kehittää ja toteuttaa ratkaisuja, jotka parantavat Etelä-Pohjanmaan kiinteistöjen ja yritysten energiatehokkuutta. Tavoite ei ainoastaan vastaa nykyisiin ympäristöhaasteisiin, vaan myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Tulevien toimenpiteiden avulla pyritään tarjoamaan tietoa ja ymmärrystä eri tahoille, jotka tekevät päätöksiä energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten suhteen.

Toimenpiteet

  • Työpajat palveluntarjoajille ja loppukäyttäjille.
  • Energiatehokkuuden nykytilan kartoitus ja tehostamistoimenpiteiden suunnittelu.
  • Energiatehokkuuspalveluiden konseptointi, demonstrointi ja pilotointi.
  • Oppaiden tekeminen pk-yrityksille ja kiinteistöille energiatehokkuustyön aloittamiseen

Tuloksena syntyy mm.

  • Energiatehokkuuden kartoitusraportti
  • Energiatehokkuuden parannusehdotukset
  • Uudet liiketoimintamallit
  • Työkalupakki ja opas alueen pk-yrityksille ja kiinteistöyhtiöille.
  • Hankkeen verkkosivu

Tapahtumat

Kartoitukset ja selvitykset

Selvityksessä esitellään eRemppa-hankkeen toteuttama laaja selvitys Etelä-Pohjanmaan rakennusten energiatehokkuudesta energiatodistusten pohjalta. Aineisto kattaa eri vuosikymmenten rakennuskannan ja sisältää analyysin energiatehokkuuden tasosta, käytetyistä ratkaisuista sekä kehitystarpeista.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden nykytilan kartoitus – Raportti (PDF)

Selvityksessä tarkastellaan, miten EU:n ja Suomen energiatehokkuusvaatimukset sekä direktiivit ohjaavat rakennuskannan kehittämistä ja korjausrakentamista.

Tutkimusraportissa kootaan yhteen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan saavuttaa ilmastoneutraali rakennussektori vuoteen 2050 mennessä, lisäksi raportissa tuodaan esille, miten energiatehokkuus näkyy käytännössä esimerkiksi energiatodistuksissa, E-luvuissa ja teknisissä järjestelmissä.
Tässä työssä kuvataan, miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa suunnitelmallisesti korjausrakentamisen yhteydessä. Työssä tarkastellaan keskeisiä vaatimuksia, tehokkaita teknisiä ratkaisuja ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla saavutetaan terveelliset ja energiatehokkaat sisäolosuhteet. Lisäksi tuodaan esiin säästöpotentiaaleja sekä esimerkkejä innovatiivisista ja kustannustehokkaista ratkaisuista energiatehokkuuden kehittämiseksi.

3. Rakennusten energiatehokkuus ja korjaustoimenpiteet_11.03.2026

Tässä työssä tarkastellaan hankkeen työpajatyöskentelyyn pohjautuen tyypillisiä energiaremonttien interventiokohdetyyppejä sekä niihin soveltuvia energiatehokkuuden parannusratkaisuja.

4. Energiatehokkuuden parannusehdotukset interventiokohdetyypeille_09.03.2026

Tämä selvitys kokoaa keskeiset energiatehokkuutta parantavat teknologiat ja ratkaisut eri rakennustyypeille hankkeen viitekehyksessä. Tavoitteena on tunnistaa vaikuttavimmat keinot, joilla energiankulutusta voidaan vähentää kustannustehokkaasti ja hallitusti.

5. Teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntämisen selvitys

Rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan erityisesti palveluiden ja toimijoiden näkökulmasta, sillä vaikuttavat energiaremontit syntyvät toimivista palveluketjuista ja paikallisesta osaamisesta. Hankkeessa toteutettu palvelu‑ ja toimijakartoitus osoittaa, että Etelä‑Pohjanmaalla on laaja ja monipuolinen energiatehokkuuspalvelujen tarjonta aina mittauksista ja suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon.

6. Palvelu ja toimijakartoitus

Pilottikohteet ja tapaustutkimusraportit

Vuonna 2000 rakennetun seitsemän huoneiston rivitalon tapaustutkimus osoittaa, miten kohdennetuilla energiatehokkuustoimilla voidaan pienentää sähkölämmityksen kulutusta ja parantaa rakennuksen energialuokkaa.

Rivitalo rakennusvuosi 2000

Tämä lämmitystavan muutosremontti näyttää, millaisia vaikutuksia maalämpöön siirtymisellä voi olla energiankulutukseen, kustannuksiin ja rakennuksen energiatehokkuuteen, ja miksi ratkaisua kannattaa tarkastella kokonaisuutena.

Rivitalo, rakennusvuosi 2003

Tavallinen 1970‑luvun omakotitalo voi muuttua yllättävän energiatehokkaaksi, kun remontit tehdään fiksusti ja oikeassa järjestyksessä. Tämä tapaus näyttää, miten arjen valinnoilla voidaan pienentää energiankulutusta tuntuvasti ja tehdä kodista samalla mukavampi asua.

Omakotitalo, rakennusvuosi 1972

Päiväkodin peruskorjaus Seinäjoella osoittaa, miten laajalla remontilla voidaan parantaa merkittävästi energiatehokkuutta, sisäolosuhteita ja käytön laatua samalla kun rakennuksen elinkaarta jatketaan.

Päiväkodin remontti

Isohkon kauppakeskuksen ilmanvaihtoremontti osoittaa, miten suurissa liikerakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä energiasäästöjä modernisoimalla talotekniikka ja mitoittamalla järjestelmät todellisen tarpeen mukaan.

Kauppakeskuksen iso remontti

Tämä dokumentti kokoaa yhteen hankkeen keskeiset opit ja parhaat käytännöt. Dokumentista selviää,  mitkä energiatehokkuustoimet ovat osoittautuneet toimiviksi, missä tilanteissa ne ovat kannattavia ja miten niitä kannattaa toteuttaa osana korjaus‑ ja perusparannushankkeita. Tavoitteena on tarjota kiinteistönomistajille, kunnille ja yrityksille selkeä kokonaiskuva energiatehokkuusremonttien mahdollisuuksista sekä tukea hankkeen tulosten laajempaa hyödyntämistä Etelä‑Pohjanmaalla.

8. Best practices -dokumentti

Työkalupakki ja oppaat

Julkaisut

Suomessa rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta käytetystä energiasta. Energiatehokkuutta parantamalla vähennetään merkittävästi niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Energiatehokkuustoimet, esim. rakennusteknisten eristeiden käyttö, automaatiojärjestelmien hyödyntäminen ja tekoälyn innovaatiot tuottavat säästöjä energiakustannuksissa pitkällä aikavälillä. Digitalisaation mahdollisuudet reaaliaikaisen seurannan ja optimoinnin kautta tehostavat resurssien käyttöä vähentäen ja samalla hyödyntäen hukkalämmön käytön ohjaustoimenpiteitä.

Monipuoliset ja älykkäät teknologiat järjestelmineen parantavat sisäilman laatua, ja lisäävät asumismukavuutta sekä voivat muuttua käyttäjien tarpeisiin automaattisesti.

Uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman käytön tehostaminen vähentää kasvihuonepäästöjä merkittävästi korvaamalla uusiutumattomien polttoaineiden käyttöä. Hajautettu energiatuotanto lisää energian omavaraisuutta ja mahdollistaa takaisinmyynnin sähköverkkoon.

Kiertotalouden näkökulmasta uudet teknologiat tukevat materiaalien tehokkaampaa kierrätystä ja vähentävät jätteen määrää.

Tässä selvityksessä tarkastellaan uusia teknologisia ja innovatiivisia ratkaisuja liittyen energiatehokkuuden parantamiseen eri rakennustyypeissä. Käymme läpi keskeiset toimenpiteet sekä niiden vaikutukset kiinteistöille ja yrityksille.

https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/teknologioiden-ja-innovaatioiden-hyodyntaminen-rakennusten-energiatehokkuuden-parantamiseksi/

 

Päiväkodin peruskorjaus on merkittävä investointi lasten arkeen, henkilöstön työympäristöön ja rakennuksen pitkän aikavälin kestävyyteen. Huolellisesti toteutettu korjaus parantaa tilojen turvallisuutta, terveellisyyttä ja energiatehokkuutta sekä vastaa nykypäivän varhaiskasvatuksen vaatimuksiin. Samalla se pidentää rakennuksen elinkaarta ja tukee kestävää rakentamista.

https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/paivakodin-peruskorjaus/

Artikkeleita ja uutisia

lisää uutisia

Lisätietoja