Benchmarkkausmatka Ouluun

Kuva 1. Gartnerin hypekäyrä AI:n osalta.

Marraskuussa 2024 pääsin NexTech-hanketiimin edustajana reissulle Ouluun, jossa järjestettiin valtakunnallinen Northern Glow 2024 sekä Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama AVARA 2024: Art & Tech <3 Wellbeing -tapahtuma. Samalla käynnillä pääsin vierailemaan Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun ammattiopisto OSAO:n oppimisympäristöihin.

Tekoäly vallitsevana teemana Northern Glow 2024 -tapahtumassa

Northern Glow 2024 -tapahtuma järjestettiin Limingan tullin Tullisalissa 20.11.2025. Tapahtumassa puhujina olivat Antti Merilehto, Aki Yrjölä, Tommi Vihervaara, Heidi Kananen, Karoliina Partanen sekä Daniel Hulme. Tapahtuman teemana oli vahvasti tekoäly ja sen käyttö yrityselämässä. Näistä saatiin konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi Yrjölän ja Vihervaaran puheenvuoroissa, joissa he kertoivat tekoälyn käytöstä Fazer Groupilla sekä Posti Groupilla.

Antti Merilehto piti innostavan puheen yleisemmin tekoälyn nykytilasta ja siitä, millä tavoin tekoälytyökalut tuovat arkeen apua. Merilehto luennoi muun muassa siitä, kuinka tekoälyä tällä hetkellä kannattaa käyttää sparraajana, mutta ei päätösten tekijänä, koska tekoälyllä ei ole riittävää taustadataa päätöksenteon tueksi. Hän painottikin laadukkaan datan hyödyntämistä päätöksenteossa. Merilehto kuvasi myös, miten Gartnerin hypekäyrän mukaan tekoälyn hype alkaa olla jo huipussaan, mikä voi tarkoittaa myös sen nopeaa laskua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tekoälystä pitäisi luopua, koska laskun jälkeen alkaa yleensä uusi hitaampi nousu ja sen käytön vakiintuminen.

Tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä suositeltiin eri puheenvuoroissa vahvasti, koska se muuttaa jo nyt yritysten kilpailuasemaa. Tekoälyä hyödyntävät yritykset nostavat tehokkuuttaan ja tarkkuuttaan moninkertaisesti verrattuna niihin, jotka eivät sitä vielä käytä. Esimerkkinä mainittiin muun muassa Siili Solutions Oy, joka oli testannut tekoälyn hyödyntämisen tehokkuutta kahdella ryhmällä: Testauksen kohteena olleille ryhmille annettiin molemmille vastaava projekti tehtäväksi, toinen ryhmistä käytti tekoälyä ja toinen ei. Tekoälyä hyödyntänyt ryhmä nosti ohjelmointityönsä tehokkuutta parhaimmillaan 500 % tietyissä tehtävissä. Tämä myös muutti ohjelmoinnin luonnetta päivän mittaisiksi sprinteiksi, kun normaalisti vastaava suoritus olisi kestänyt noin viikon.

Tekoälyä koskevissa puheenvuoroissa nousi vahvasti esiin myös sitä koskeva EU:n sääntely. Esimerkiksi itseajavien autojen kehitystyö on ollut hidasta juuri sääntelyn vuoksi. GDPR, Data Act ja AI Act ovat pelotelleet yrityksiä uhkasakkojen nojalla, jolloin yritykset eivät välttämättä ole uskaltaneet hyödyntää tekoälyä tuotekehityksessään. Isoilla monikansallisilla yrityksillä on kuitenkin merkittävät lakiosaamisresurssit ja vaikutusvaltaa ohjata keskustelua, millä on voitu keventää sääntelyyn liittyvää painetta. Samalla pienet ja ketterät startupit voivat taas tuoda alalle tuoreita innovaatiota, joiden avulla teknologiaa voidaan kehittää eteenpäin myös tiukan sääntely-ympäristön puitteissa.

Northern Glow 2025 -tapahtuma päättyi Daniel Hulmeen puheenvuoroon siitä, kuinka tekoäly muuttaa yritysten toimintaympäristöä ja yhteiskuntaa. Hänen mukaansa tekoäly tulee muuttamaan yrityskenttää ja työntekoa merkittävästi. Käytännössä kaikki työt, joissa käytetään näppäimistöä, voidaan ohjata tekoälyn tehtäväksi, vapauttaen esimerkiksi tämänkaltaisten blogitekstien tai artikkeleiden kirjoitusaikaa muuhun työhön. Tekoälyn kehitys huipentuu Hulmeen mukaan lopulta kuuteen singulariteettiin: Poliittinen singulariteetti tapahtuu, kun emme enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Ympäristöllinen singulariteetti tapahtuu, kun luomme pysäyttämättömän ekologisen romahtamisen. Sosiaalinen singulariteetti tapahtuu silloin, kun parannamme kuoleman. Teknologinen singulariteetti tapahtuu, kun luomme superälyn. Laillinen singulariteetti tapahtuu, kun valvonta ulottuu kaikkialle. Ekonominen singulariteetti tapahtuu puolestaan silloin, kun automatisoimme kaiken palkallisen työn. Tämän monia ajatuksia herättäneen puheenvuoron jälkeen jäljellä olikin enää tapahtuman yhteenveto sekä illan afterwork- ja verkostoitumistilaisuus halukkaille.

AVARA:n Art & Teck <3 Wellbeing -tapahtuma toi yhteen taiteen, kulttuurin ja teknologian ammattilaiset

Seuraavana päivänä Oulun reissullani osallistuin AVARA 2024: Art & Tech <3 Wellbeing -tapahtumaan, joka on Oamkin Taiteen innovaatiot -tutkimusohjelman vuosittainen lippulaivatapahtuma. Tapahtuma tarkoituksena on koota yhteen ainutlaatuinen poikkitieteellinen yhteisö taiteen, kulttuurin ja teknologian ammattilaisista, sekä keskittyä taiteen, innovaatioiden, nousevien teknologioiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden risteyttämiseen.

Vuoden 2024 tapahtumassa teemana oli hyvinvointi. Heti tapahtuman alkajaisiksi kuultiin LimeArt-taidesairaalan asiantuntijan ajatuksia siitä, kuinka taide ja taiteellisuus voivat helpottaa paranemista. Tämän jälkeen kuultiin esittely Helsingin lastensairaalan äänisuunnittelusta, jossa kerrottiin muun muassa siitä, miten Aalto-yliopistolla suunniteltiin sairaalaan järjestelmä, jolla saatiin jokaiseen sairaalan kerrokseen luotua oma äänimaisemansa. Järjestelmää varten luotiin äänimoottori, joka pyörii yhdellä tietokoneella sairaalan kellarissa. Järjestelmä ohjaa 60 eri kanavaan algoritmilla luotua ambienssimusiikkia, joka toimii kuin kaleidoskooppi: samat elementit toistuvat jatkuvasti hieman eri tavalla, joten kyseessä ei kuitenkaan ole sama toistuva ääninauha.

Oamkin NUVE-Labin ainutlaatuinen tutkimus- ja kehitysympäristö sekä PrinLab

AVARA 2024 -tapahtumasta jatkoin matkaani vierailulle Oamkin NUVE-LABiin, jossa minulle esiteltiin isojen työkoneiden tutkimuslaboratoriota. NUVE-LAB on ainutlaatuinen tutkimus- ja kehitysympäristö, joka keskittyy energiatehokkaiden, autonomisten ja nollapäästöisten työkoneiden ja ajoneuvojen tutkimukseen ja kehittämiseen. NUVE-LABin varustelut mahdollistavat laaja-alaiset testaus- ja tutkimustoimet: siellä voidaan tutkia muun muassa ajoneuvojen ja työkoneiden akkuteknologioita, akkukennojen kemiallisia ratkaisuja, voimansiirron komponentteja; kuten kardaaneja, sekä mekaanisia liikkumamekanismeja. Lisäksi siellä voidaan testata esimerkiksi renkaiden pyörivyyttä ja suorituskykyä, runkorakenteiden kestävyyttä ja energian käytön optimointia.

Erityisenä painopisteenä Oamkin NUVE-LABissa on itseohjautuvien työkoneiden tutkimus ja kehitys. Tämän teknologian saralla laboratorio tekee tiivistä yhteistyötä muiden tutkimusorganisaatioiden, kuten SeAMKin, kanssa; liittyen esimerkiksi OpenUGV-hankkeiden jatkotoimiin. Yhteistyö avaakin mahdollisuuksia innovatiivisiin ratkaisuihin tulevaisuuden autonomisille ajoneuvoille. Laboratorio palvelee myös yrityksiä tarjoamalla räätälöityjä tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Tämä mahdollistaa yrityksille pääsyn huippuluokan infrastruktuuriin ja asiantuntemukseen, mikä nopeuttaa innovaatioiden viemistä markkinoille.

NUVE-Labista siirryin Oamkin PrinLab:iin tutustumaan painettavaan elektroniikkaan, jota voidaan hyödyntää niin markkinoinnissa, valaistuksessa, hyvinvointiteknologiassa, NFC-teknologiassa kuin monissa muissakin sovelluksissa. Laboratorioympäristössä voidaan toteuttaa taipuvia, keveitä ja massavalmistettavia rakenteita, joita voidaan painaa erilaisille alustoille ja eri käyttötarkoituksiin. Painettava elektroniikka avaa aivan uusia mahdollisuuksia niin tuotteiden kuin palveluiden suunnitteluun. Teknologian avulla voidaan esimerkiksi integroida vaatteisiin antureita, LED-valoja tai muuta elektroniikkaa, millä voidaan tukea käyttäjän arkea, hyvinvointia tai turvallisuutta. Tulevaisuudessa teknologiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää myös esimerkiksi lentokoneiden elektroniikkaosien painon keventämisenä. PrinLab tarjoaakin palveluitaan myös yrityksille ennen muuta tuotekehityksen tueksi.

OSAO:n virtuaalinen oppimisympäristö Digivoimala sekä kone- ja tuotantotekniikat tilat ja laitteet

Oamkin vierailun jälkeen siirryin tutustumaan OSAO:n tiloihin, jossa minulle esiteltiin täysin virtuaalinen oppimisympäristö voimaloista. Digivoimalassa opiskelijat pääsevät tutkimaan voimalaitoksen toimintaa virtuaalisesti ja luomaan simulaatioita, joiden tarkoituksena on ratkaista jokin ongelma tai tehdä simulaatiolaskentaa virtuaalisten kaksosten avulla. Tilassa onkin virtuaalinen kaksonen toimivasta voimalaitoksesta.

Digivoimalan jälkeen minulle esiteltiin vielä kone- ja tuotantotekniikan tiloja sekä laitteita. Laitteistoa löytyi niin klassisista pystyporakoneista ja sorveista moderneihin tietokoneohjattuihin särmäreihin ja hitsaussimulaattoreihin, joissa hitsaamista voidaan harjoitella ilman palovaaraa. Täällä oli myös erilaisia robottikäsivarsia, joilla opetellaan niiden logiikkaohjelmointia.

Yhteistyöstä voimaa

Matkani Ouluun oli kaiken kaikkiaan hyvin opettavainen. Northern Glow 2025 ja AVARA:n -tapahtumat tarjosivat monipuolisesti ajankohtaista tietoa nousevista teknologioista ja innovoinnista, ja vierailut Oamkin ja OSAO:n laboratorioihin ja oppimisympäristöihin taas tarjosivat kiinnostavaa tietoa heidän tutkimus- ja kehittämistyönsä vahvuusalueista.

Vierailujeni aikana tuli myös useasti esiin, että niin Oamk kuin OSAO olisivat mielellään suunnittelemassa yhteisiä hankkeita SeAMKin kanssa, jolloin voitaisiin hyödyntää molempien osapuolten erityisosaamista. Tältäkin osin Oulun vierailu oli todella antoisa.

Panu Weckman
TKI-asiantuntija

Blogi on osa Euroopan unionin osarahoittamaa NexTech Ecosystem: Monialainen innovaatiotila ja yhteiskehittämiskeskus -hanketta. Hankeaika on 1.8.2024-31.12.2026.

Lisätietoa hankkeesta: NexTech Ecosystem: Monialainen innovaatiotila ja yhteiskehittämiskeskus – SeAMK Projektit