Huomisen älykäs maatilayritys

Hanketiedot

• Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama, saanut rahoituksen Euroopan unionin maaseuturahastosta
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2024 – 31.3.2026
• Hankkeen budjetti: 329 847 €
• Toteuttajat: Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Tarve

Viime vuosina maatalousyritysten tilakoot ovat kasvaneet huomattavasti ja tähän muutokseen liittyy monia haasteita. Näihin haasteisiin lukeutuvat mm. vaatimus resurssien tehokkaammasta hallinnasta, kasvavat investointitarpeet ja teknologiakehityksen aiheuttama vaatimus yhä laajemmalle osaamiselle. Vuonna 2022 Suomessa oli 43 611 maatalous- ja puutarha-alan yritystä, mikä merkitsi 1078 tilan vähenemistä edellisvuoteen verrattuna. Maatalousmaan määrä säilyi kuitenkin samana. Maaseudun väestön vähetessä ja tilakokojen kasvaessa maatalousyrittäjät tarvitsevat älyteknologian apua tehostaakseen työvoimaa ja lisätäkseen tuottavuutta. Tämän suhteen koulutusta on kuitenkin rajallisesti tarjolla. Edelläkävijät osaavat jo hyödyntää uutta monimutkaisempaa teknologiaa, mutta teknologian yleistyessä (myös uuden tukikauden ehtojen johdosta) muutkin asiasta kiinnostuneet tarvitsevat koulutusta. Myös lisäkoulutusta tuotantopanosten tarkempaan käyttöön tarvitaan.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteet voidaan jakaa neljään osakokonaisuuteen, jotka sisältävät sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita:

• Tavoite 1: Kohderyhmien taitojen lisääminen erityisesti uuden teknologian, digitalisaation sekä tietovarantojen mahdollisuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen osalta ilmastoviisaassa maataloudessa.
• Tavoite 2: Herätetään kohderyhmien mielenkiinto uutta agroteknologiaa sisältävien koneiden ja muiden ratkaisujen hankintaan ja käyttöön. Tämä toteutetaan jakamalla tietoa seminaarien, oppaiden ja opasvideoiden avulla.
• Tavoite 3: Kohderyhmien taidot hallita tuotantopanosten kustannustehokasta käyttöä ovat syventyneet edelleen uuden teknologiaosaamisen johdosta.
• Tavoite 4: Kohderyhmät hyödyntävät omassa työssään aiempaa enemmän tehokkaampia tuotantomenetelmiä ja mahdollisuuksien mukaan uutta teknologiaa. Samalla edistetään maatalouden päästövähennyksiä uusilla resurssitehokkaammilla menetelmillä.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraaviin työpaketteihin:

• TP1. Koulutusmateriaalin tuottaminen ja pedagogisten menetelmien hyödyntämisen suunnittelu
• TP2. Koulutustapahtumien organisointi: Uuden teknologian, digitalisaation sekä tietovarantojen mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ilmastoviisaassa maataloudessa
• TP3. Viestintä hankkeessa syntyneistä tuloksista
• TP4. Osaamista lisäävät opintomatkat
• TP5. Hankehallinnointi

Kevään 2024 aikana tuotetaan koulutusmateriaalia koulutustapahtumia ja esimerkiksi verkkojulkaisuja varten. Koulutukset aloitetaan syksyllä 2024. Materiaaleja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Koulutustapahtumia toteutetaan edelleen keväällä 2025 ja syksyllä 2025 sekä keväällä 2026. Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeessa järjestetään koulutustapahtumia ja ammatillisia koulutusmatkoja sekä tuotetaan koulutusmateriaalia niin koulutuksia varten kuin myös verkossa jaettavina oppaina, videoina ja tietokortteina.

Hankkeessa järjestetään koulutustapahtumia, joissa keskitytään erityisesti erilaisiin tuotantopanoksiin ja niiden käytön tarkentamiseen etenkin uuden teknologian avulla. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityisesti maatalousyrittäjät ja maatalousalan koneurakoitsijat. Myös muut alan toimijat, kuten maatalousalan opiskelijat, tutkijat ja kouluttajat voivat hyötyä hankkeen toiminnasta.
Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne noudattavat vuodenaikojen asettamia edellytyksiä.

Työpaketin 1 toimenpiteisiin kuuluu erityisesti koulutusmateriaalin tuottaminen koulutustilaisuuksia varten sekä muuten levitettäväksi/julkaistavaksi eri muodoissa laajemman tavoittavuuden mahdollistamiseksi.  Koulutusmateriaalia tuotetaan myös muista kuin koulutustapahtumien aiheista, koska erillinen koulutusmateriaali koetaan näissä tapauksissa tarpeellisemmaksi, kuin yksittäinen koulutustapahtuma (esim. kausilaitteiden /-koneiden huolto ja säätäminen VR/AR -laseilla).

Keskeiset toimenpiteet koulutusmateriaalin tuottamisessa on jaoteltu seuraavasti:
a. Koulutustapahtumissa käytettävien materiaalien tekeminen ja kerääminen
b. Testaukset ja koulutusmateriaalin tuottaminen
c. Materiaalin tuottaminen ja julkaiseminen videoina, oppaina ja työkortteina verkossa

Työpaketin 2 toimenpiteet koostuvat koulutustapahtumien organisoinnista. Koulutustapahtumat jakautuvat viiteen laajempaan osa-alueeseen:

1. Täsmälannoitusteknologiat & kasvustosensorit

Keskeisimmät sisältökokonaisuudet tässä osiossa ovat:
a) Erilaiset lanta- & lannoitevaihtoehdot ja niiden käyttö – orgaaniset valmisteet, levitystavat, logistiikka
b) Lannan ja lannoitteiden levityksen paikkakohtainen tarkentaminen.

Kiertotalousajattelun myötä maataloustuotantoon on saatavissa uusia ja erilaisia lannoitevalmisteita. Niiden ominaisuudet, varastointi ja käyttö eroavat perinteisistä väkilannoitteista. Myös karjanlannan käyttöä voidaan tehostaa teknologisen kehityksen myötä separoinnilla, NIR-anturoinnilla ja biokaasulaitoksien kautta käyttämällä. Uudenlaiset teknologiat mahdollistavat lannoitteiden levityksen kasvuston tarpeen mukaan. Peltodatan hyödyntäminen lannoituksen suunnittelussa voi perustua historialliseen tietoon tai reaaliaikaiseen kuvantamiseen. Maatalousyrittäjillä on mahdollisuus ottaa käyttöön matalan tason toimenpiteitä, mutta myös korkean teknologian suomia mahdollisuuksia. Koulutuksessa on tavoitteena tutustua tarjolla oleviin lanta- ja lannoitevaihtoehtoihin sekä niiden hyödyntämiseen. Toisena osuutena on tarkastella teknologian mahdollistamaa ravinteiden käytön tarkentamista sekä hyödyntämistä omassa maatalousyrityksessä.

2. Drooni-koulutus

Drooneja käytetään suomalaisessa maataloudessa vasta vähäisessä määrin. Niitä hyödynnetään kuitenkin maailmanlaajuisesti jo useissa kasvintuotannon eri tehtävissä. Vaikka lainsäädäntö vielä rajoittaa droonien hyödyntämistä (esim. Kasvinsuojeluruiskutukset), niin niiden potentiaali on merkittävä kaukokartoituksen ja täsmätoimien suunnittelussa sekä toteutuksessa. Pelkästään kaukokartoituksella kerätyn datan hyödyntämisellä voidaan parantaa agronomisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Koulutuksessa on tavoitteena ymmärtää droonien ominaisuuksia, lennättämiseen tarvittavia lupia, laitteistojen käyttöä sekä lentojen suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää kaukokartoituksella kerättyä dataa viljelytoimenpiteiden suunnittelussa.

3. Peltorobotit

Maatalouskoneiden koon ja painon kasvaessa tehokkuusvaatimusten mukana lisääntyy myös haasteet suorittaa viljelytyöt sellaiseen aikaan, ettei peltomaa tiivisty. Tähän ratkaisuna maatalousteknologian alalla on jo jonkin aikaa konseptoitu peltorobotteja. Viime vuosina peltorobotteja on etenkin ulkomailla alettu ottaa myös käyttöön ainakin erikoiskasvien viljelyssä. Myös Suomessa on vuoden 2023 aikana otettu kokeiluun peltorobotti sokerijuurikkaan kylvössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksella. Hankkeessa selvitetään peltotyö, jota peltorobotilla voitaisiin hankealueella kokeilla ja mahdollisuuksien puitteissa tehdään työnäytös (esimerkiksi edellä mainitulla peltorobotilla, mikäli se on saatavissa) sekä esitellään peltorobottien tilannetta maailmalla ja mahdollisuuksia hankealueen maataloudessa.

4. Maatalouden ohjelmistot ja IoT (teollinen internet)

Keskeisimmät sisältökokonaisuudet tässä osiossa ovat:
a) Perusohjelmistot (viljelysuunnittelukirjanpito)
b) Kotieläinohjelmistot
c) Koneohjelmistot (ISOBUS)
d) Avoimesti saatavilla olevat applikaatiot.

Maatalousyritykset käyttävät monenlaisia ohjelmistoja ja pilvipalveluita maatalousyrityksen toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Käyttö voi olla hyvin perusmuotoista, jolloin kaikkia ohjelmistojen ja pilvipalveluiden ominaisuuksia ei vielä hyödynnetä. Maataloudessa IoT:n kehitys tuo uusia mahdollisuuksia koneiden, laitteiden ja tietojärjestelmien verkottumiselle. Koulutuksessa on tarkoituksena käydä läpi aloittaville yrittäjille ohjelmistojen perusteet sekä kiinnostuneille ohjelmistojen laajempaa käyttöä.

A, B , C ja D-kohdat:
1 osa: Ohjelmistojen perusteet (ohjelmiston käyttö, kohteiden lisäys, muokkaus ja poisto, datan vienti sisään sekä ulos).
2 osa: Ohjelmistojen hyödyntäminen (suunnitelmien teko, datan analysointi sekä päätöksenteko, perusongelmien ratkaisu, seuranta).
3. osa: Ohjelmistojen uudet mahdollisuudet (lisäosat, uudet ominaisuudet).

5. Tiedon kerääminen pellosta ja kasvustosta – anturit, kaukokartoitus ja niiden tietojen yhdistely

Keskeisimmät sisältökokonaisuudet tässä osiossa ovat a) Maan rakenteen ja vesitalouden mittaus sekä korjaustoimenpiteet ja b) Peltolohkon sisäisen vaihtelun mittaus sekä paikkakohtainen kalkitus.
Jotta tiedetään viljelyssä käytettävien tuotantopanosten optimaalinen käyttömäärä, tarvitaan tietoa viljelymaasta ja kasvustosta päätöksen teon tueksi. Tietoa on perinteisesti saatu esimerkiksi maanäyteanalyysien avulla. Viime aikoina tietoa on opittu keräämään myös esimerkiksi erilaisilla maaperäantureilla, satelliittikuvilla sekä satomittauksella. Hankkeessa kokeillaan tarpeen mukaan uusia maaperäantureita ja saadaan siten tietoa niiden käytöstä. Hankkeen toteuttajilla on jo kokemusta joistain mittauksista ja kaukokartoitusmenetelmistä, joten uudet ja vanhat tiedot yhdistämällä pidetään havainnollistavia koulutuksia toimien hyödyistä.

Tulokset

Tuloksena hankkeen toimenpiteisiin osallistuneilla on parempi tietotaito ja käytännön osaaminen kustannustehokkaan yritystoiminnan toteuttamiseksi. Heillä on myös laajempi tietämys uusista maatalouden teknologisista ratkaisuista ja niiden avulla saavutettavista hyödyistä ja näin ollen he osaavat kehittää maatalousyrityksensä toimintaa erilaiset tuotannonkehittämisvaihtoehdot huomioon ottaen. Kohderyhmät osaavat niin ikään kohdentaa tuotantopanokset tarkemmin tarpeen mukaan. Samalla tilojen toiminta tehostuu ja ympäristövaikutukset pienenevät.

Yrittäjien kasvava tieto voi myös edistää innovaatioita ja teknologista kehitystä maatalousalalla. Innovaatiot ja teknologia tukevat maatalousyritysten kannattavuutta sekä liikevaihdon kasvua. Tällä voi puolestaan olla laajempi vaikutus maatalouden teknologiateollisuuteen ja –osaamiseen kansallisella tasolla.

Hankkeen tuloksiin lukeutuvat niin ikään hankkeen toiminnasta syntyneet tuotokset, kuten tilaisuuksista julkaistut tallenteet, muut koulutusmateriaalit, esimerkiksi tietokortit tai oppaat sekä muu kirjallinen materiaali, kuten verkkolehtiartikkelit.