Seinäjoen ammattikorkeakoulussa teemme töitä sen eteen, jotta Etelä-Pohjanmaan alkutuotannon maan kasvukunto ja hiilensidonta tehostuisi, alkutuotannon ja elintarvikeyritysten välinen yhteistyö kehittyisi tiiviimmäksi ja elintarviketuotteiden hiilijalanjälkeä pystyttäisiin paremmin arvioimaan huomioimalla alkutuotannon osuus tuotteen valmistuksessa.

Hankkeen pilotteihin haettiin sekä alkutuotannon, että elintarvikealan yrityksiä. Haku pilotteihin on päättynyt ja hankkeen pilottitilat on valittu.

Alla lisätietoa piloteista

• osallistuminen pilottitilaksi on maksutonta; saat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun että Luken asiantuntijoiden avun
• pääset verkostoitumaan muiden pilottitilojen kanssa ja jakamaan kokemuksia vastuullisuustyön saralla
• saat käyttöösi asiantuntija avun ja suunnitelman maan kasvukuntoa edistävistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksia mittaavista ja havainnoivista menetelmistä
• tietoa mm. lohkosi satopotentiaalista ja lohkon sisäisestä kasvukunnon vaihtelusta
• pilottitilana tuotteellesi yhdessä ammattilaisten kanssa tehty hiilijalanjäljen laskenta paljastaa esim. tuotannostasi mahdollisia hiili-tai energiasyöppöjä ja voi auttaa sinua säästämään rahaa ja ympäristöä
• olet kärkijoukoissa selvittämässä tuottamasi elintarvikkeen hiilijalanjälkeä; hiilijalanjäljen laskenta ei ole vielä pakollista, mutta saattaa muuttua sellaiseksi jossain vaiheessa. Nyt siis kannattaa jo olla asialla selvittämässä, mistä siinä oikein on kyse.
  • Elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskennassa käytetään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kehitettyä IKE-laskuria, joka on suunniteltu erityisesti pk-elintarvikeyritysten käyttöön.
  • Laskurin käytöstä on tehty mahdollisimman yksinkertaista ja sen käyttöön tarjoamme laskurin kehittäneiden asiantuntijoiden avun, et siis jää yksin hiilijalanjäljen laskennan kanssa!

Maatalousyritys

Eteläpohjalaisilla tiloilla on pilotoitu viime vuosina 40 tilan voimin maan kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidonnan lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä TIME ja Ilmastosoturit -hankkeissa. Toimenpiteistä saatiin hyviä tuloksia niin hiilen sidonnan kuin viljelijöiden käytännön kokemusten näkökulmista.

TIRE-hankkeen pilottitilana tarkastelet yhteistyössä SeAMKn ja Luken asiantuntijoiden kanssa koelohkon kasvukunnon tämänhetkistä tasoa ja millaisilla toimilla kasvukuntoa voidaan kehittää. Parantamistoimenpiteiden ja niiden vaikutuksien tarkkailu riippuu lohkojen nykytilanteesta. Lohkokohtaisesti toimenpiteet painottuvat

• Vihreiden viikkojen lisäämiseen, esim. kerääjäkasvien ja syyskylvöisiä kasveja hyödyntäen
• Lannoitusratkaisuihin, esim. lannan tehokas käyttö
• Nurmituotannon ratkaisuihin, esim. niittokorkeus ja viherlannoitusnurmet

Pilottitilalle toteutetaan lohkokohtainen toimenpide- ja mittaussuunnitelma. Hankkeen kautta saat tietoosi lohkon satopotentiaalin kasvusto- ja satonäytteiden avulla sekä tietoa lohkon sisäisestä kasvukunnon vaihtelusta satelliitti- ja drone-kuvien NDVI-indeksien avulla. Toimenpiteiden vaikutuksia peltomaan kasvukuntoon arvioidaan mm. MARA-testin avulla lohkolla ja maanäytteiden kautta SeAMKn agrolabrassa. Maanäytteistä voidaan määrittää lajitekoostumus, maan happamuus ja maan multavuuden ja savipitoisuuden määrittäminen.

Elintarvikealan yritys

TIRE-hankkeen pilotin tavoitteena on arvioida tuotteen hiilijalanjälki alkutuotannosta valmiiksi elintarvikkeeksi. Hankkeessa kehitetään alkutuotannon ja elintarvikkeita jalostavien yritysten yhteistyötä luomalla konsepti, joissa huomioidaan eri vastuullisuustyön näkökulmia, jotka edistävät mm. hiilijalanjäljen laskentaa tai elinkaarianalyysiä.

Hyödynnämme hankkeessa elintarvikeyritysten osalta IKE-hiilijalanjälkilaskuria. Laskurilla voidaan arvioida kasvihuonekaasupäästöjä raaka-aineiden, pakkausmateriaalien, sivuvirtojen, jätteiden, energian ja logistiikan osalta. Yritykset voivat hyödyntää laskurilla saatuja tuloksia omaan käyttöönsä ja toimintansa kehittämiseen esim. energiankäytön osalta siirtyessään uusiutuvaan energiaan. Taustalla laskennassa käytetään ISO-standardeja 14040, 14044 ja 14067 sekä EU Komission PEF-ohjeistusta tuotteen ympäristöjalanjälkilaskentaan. Laskennassa on mahdollista käyttää omia päästökertoimia, mutta esim. raaka-aineille on kerätty käytettäväksi geneerisiä tietoja erilaisista luotettavista lähteistä, kuten tutkimuksista ja avoimista tietokannoista.