Tutustu vaikuttavuuden käsitteisiin!

Hankkeella pitää olla selkeä ja perusteltu tarve. Tarve voi tulla kohderyhmältä, tai sen voivat havaita hankkeen toteuttaja, hakija tai muut yhteistyötahot. Se voi liittyä esimerkiksi lainsäädännön tai olosuhteiden muutoksiin tai siihen, että osaamista tarvitaan lisää johonkin tiettyyn teemaan. Tarve voi liittyä myös uuteen mahdollisuuteen.

Tarvetta määriteltäessä kannattaa hyödyntää tutkimuksia, tilastoja ja kohderyhmän kokemuksia. Tarpeen voi määritellä kartoittamalla asioiden nykyinen tila ja miettimällä sitä suhteessa esimerkiksi alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan. On hyvä, jos tunnistettu tarve on linjassa organisaation perustehtävän kanssa. Näin hanketoiminta kytkeytyy luontevasti osaksi arjen työskentelyä.

Tavoiteltu päämäärä tai lopputulos. Hyvä tavoite on usein selkeä, mitattava, aikaan sidottu, realistinen ja merkityksellinen (SMART-periaate). Tavoitteet voivat olla osin määrällisiä ja osin laadullisia tai kuvailevia.

Pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet määritellään usein erikseen.

Mitä hankkeella pyritään saavuttamaan? Tavoitteiden ollessa selkeät ja konkreettiset on helpompi suunnitella toimenpiteitä ja arvioida niiden vaikutuksia.

Esimerkiksi: ”Vähintään 50 hanketoimijaa Etelä-Pohjanmaalla hyödyntää vaikuttavuuden tarkistuslistaa omassa raportoinnissaan seuraavan rahoituskauden loppuun mennessä.”

Tai: ”Yli puolet alueen viljelijöistä on ottanut uuden maaperän kasvukunnon seuraamiseen liittyvän sovelluksen käyttöönsä hankkeen loputtua.”

Tavoite on yleensä konkreettisempi ja rajatumpi, kuin seuraavana esiteltävä vaikuttavuustavoite.

Visio eli pitkän aikavälin toivottu tulevaisuuden tila, määrittää hankkeen suuntaa. Millainen alue on tämän hankkeen jälkeen? Millainen muutos aiotaan saavuttaa?

Vaikuttavuustavoite eli visio on pitkälle tulevaisuuteen sijoittuva ja kunnianhimoinen, mutta konkreettinen lopputulema.

Sen voi määritellä lopputuloksen muodossa, esimerkiksi näin:

”Maaseudun palvelut tuotetaan julkisen sektorin ja yhteisötalouden toimijoiden yhteistyössä, ja jokaisella kylällä on saavutettavissa arjen peruspalvelut”.

Tavoitteiden saavuttamista kuvaava tuotos, joka saavutetaan hankkeen toteuttamisaikana.

Tulos voi olla konkreettinen tuotos (esim. video, työkalu, opas, koulutusmateriaali, rakennus tai esim. uusiutuvan energian järjestelmä), joka syntyy toimenpiteiden seurauksena.

Tulos voi olla myös aikaan saatu muutos tai hyöty (esim. prosessi nopeutui 40 % tai saimme uusia asiakkaita).

Hankkeen ja sen toiminnan suora tai epäsuora seuraus ja sen myötä tapahtuva muutos. Hankkeissa tavoitellaan positiivista muutosta. Muutos on sekä määrällistä ja mitattavaa että laadullista ja havaittavaa, ihmisten kokemukseen perustuvaa.

Vaikutusten kohteena on hankkeesta riippuen joko hankkeen toimintaympäristö, sidos- tai kohderyhmän ihmiset, yhteiskunta tai alue tai vaikka ympäristö ja ilmasto.

Vaikutukset ilmenevät laajemmalla tasolla ja pidemmällä aikavälillä kuin tulokset tai tuotokset (esimerkiksi hankeraportti tai sovellus tai digitaalinen työkalu).

Esimerkki vaikutuksesta:
”Koulutukseen osallistuneet maatilayrittäjät ovat kahden vuoden kuluessa käynnistäneet tai laajentaneet elintarvikejalostusta, mikä on kasvattanut liikevaihtoa, parantanut kannattavuutta ja vahvistanut tilojen markkina-asemaa.”

Vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan aikaansaamaa myönteistä kehitystä eli alueellista tai yhteiskunnallista hyötyä, jota tarkastellaan useiden vuosien aikajänteellä. 

Yhteiskunnalliset vaikutukset toteutuvat usein myös välillisesti, pitkien vaikutuspolkujen kautta usean toimijan samaan tavoitteeseen tähtäävän toiminnan tuloksena.

Vaikuttavuutta voi tarkastella laajojen, saman teeman hankeketjujen yhteen kertyvinä, perättäisinä vaikutuksina  tiettyyn ilmiöön, esimerkiksi viljelytekniikoiden kehittymiseen maatalousyrittäjen työssä tai alueen asukkaiden liikunnan lisääntymiseen ja siten terveyden edistymiseen.

Esimerkiksi maatalouden rakenteelliseen muutokseen myötävaikuttaminen tai alueellisen energiatuotannon muutokseen myötävaikuttaminen.

Se osuus muutoksesta, jota ei olisi tapahtunut ilman kyseistä hanketta tai hankkeita. 

Vaikuttavuusketju on kuvaus vaikuttavuuden syntymisestä. Kun ketjuun liitetään tiedonkeruu ja mittarit, vaikuttavuutta voidaan myös todentaa.

Ketju alkaa tarpeista, tavoitteista ja panoksista, siirtyy sitten toimintaan, josta syntyy tuotoksia ja josta syntyy lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset ja vaikuttavuus.

Ketju havainnollistaa, miten yksittäiset muutokset kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, kuten maaseudun elinvoiman vahvistumiseen, palveluiden saavutettavuuteen tai ympäristön tilan kohentumiseen.

Maaseudun hankkeiden vaikutusketjut osoittavat, miten kohdennetun rahoituksen, asiantuntijatyön ja konkreettisten toimenpiteiden avulla luodaan tuotoksia, jotka muuttavat alueen asukkaiden arkea, yritysten toimintatapoja tai viljelijöiden osaamista.

Hankkeen toteutuksen kannalta keskeisin tiedosto, joka määrittää projektin tavoitteet, resurssit, aikataulut ja menetelmät.

Toimii ohjeistuksena projektin hallintaan ja toteutukseen.  

Hankkeen osa-alue, joka koostuu määritellyistä tehtävistä. Käytetään usein toimenpiteiden jäsentämiseen. Usein esimerkiksi viestintään ja hankkeen hallintoon ja vaikutusten arviointiin on olemassa omat työpakettinsa.  

Konkreettinen toimi, joka on suunniteltu saavuttamaan tietty tavoite tai päämäärä. Usein se on käytännöllisistä tekemistä työpakettien sisällä. Mitä toimenpiteitä tarvitaan ja missä järjestyksessä, jotta tavoitteet saavutetaan?

Hankkeen tai hankkeiden aikaansaaman pitkäaikaisen muutoksen ja siitä syntyvien vaikutusketjujen osoittaminen. Vaikuttavuuden todentamisessa pitää osoittaa, miten muutos näkyy esimerkiksi kohderyhmän arjessa, ympäristössä tai yhteiskunnassa.

Vaikuttavuutta voi todentaa vain osallistamalla kohderyhmät ja sidosryhmät vaikutusten arviointiin. Sitä kannattaa suunnitella jo hankkeen alussa ja huomioida koko sen elinkaaren ajan. Jos pohdit asiaa vasta hankkeen lopussa, olet myöhässä!

Vaikuttavuutta voi todentaa esimerkiksi:

• kyselyillä, joissa kysytään kohde-ja sidosryhmän kokemuksien sanallistamista
• itsearviointiahaastatteluilla
• havainnoimalla ja keskustelemalla ja tuomalla esiin ihmisten kokemuksia. 

Mittari, jota käytetään arvioimaan hankkeen edistymistä, suorituskykyä tai laadun tasoa, usein määrällinen tai numeerinen.

Indikaattoreissa on vaihtelua rahoituselementin mukaan, mutta sellaisia ovat esimerkiksi tilaisuuksien osallistujamäärät, koulutus- ja seminaaripäivät, yhteistyöverkostot, osaamisen lisääntyminen tai luonnon monimuotoisuuden paraneminen hankealueella.

Indikaattori enteilee vaikutusta, mutta ei vielä todenna sitä. 

Mittaamisella määritellään asioiden tilaa; mitataanko esimerkiksi rahoitetun investoinnin suuruutta tai esim. tilatason vaikutuksia vaikkapa uutta navettaa rakentaessa.

Jos tavoitteen määrittelee tulosmuodossa, se toimii itsesään mittarina. Mittareita voi olla:

• prosessi- tai tuotosmittareita (esimerkiksi osallistujien määrä tilaisuuksissa)
• muutoksen mittaaminen (joka on läheisessä suhteessa tavoitteisiin)
• vaikuttavuuden mittaaminen, joka kertoo muutoksesta yhteiskunnallisella tasolla esim. jonkun tietyn ilmiön suhteen, kuten alueen asukkaiden palveluiden saavutettavuuden parantuminen. Tässä voi seurata esimerkiksi alueellisia tilastoja.

Joukko ihmisiä tai taho, johon hankkeen toiminta, palvelut tai vaikutukset on suunnattu. Hanke vastaa kohderyhmän tarpeisiin. Kohderyhmän rajaaminen on tarpeellista, jotta rajallisilla resursseilla voidaan keskittyä juuri heitä koskeviin ja hyödyttäviin asioihin.

Ihminen, ryhmä tai organisaatio, jolla on suora tai epäsuora intressi kehittämishankkeeseen ja joka voi vaikuttaa hankkeen toteutukseen tai olla sen vaikutuksen kohteena.

Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö voi olla käytännössä esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin osallistumista tai tilaisuuksien markkinointia sidosryhmille, viestintää tai sidosryhmien näkemysten kartoittamista; toisinsanoen molemminpuolista vuorovaikutusta.

Hankkeen tavoittelema muutos rakennetaan viestinnällä. Onnistunut viestintä on vastavuoroista ja kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Viestintä on päivittäinen osa hanketyötä. 

Viestintä on myös vaikuttamista. Jokainen lehtijuttu, somepäivitys, kohtaaminen päättäjän kanssa tai tilaisuudessa pidetty puheenvuoro on mahdollisuus vaikuttaa.

Viestinnällä voi vaikuttaa esimerkiksi

• julkiseen keskusteluun ja mielikuviin
• ihmisten asenteisiin tietystä ilmiöstä
• päätöksentekoon
• ammatilliseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun

Määrittele viestinnän tavoitteet hankkeen viestintäsuunnitelmassa.

Viestintä voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Hankekontekstissa ulkoisesta viestinnästä puhutaan usein tiedon jalkautuksena ja levityksenä. Käytännössä ulkoinen viestintä voi olla sosiaalisen median postauksia ja kampanjoita, eri keskusteluareenoilla tapahtuvia avauksia julkisuuteen, artikkeleita alan julkaisuissa tai sanomalehdissä, videoita ja podcasteja.

Viestinnällä voikin olla erilaisia tehtäviä, esimerkiksi informoida, innostaa osallistumaan, tai herättää ajattelua ja toimimaan, vaikuttaa asenteisiin. 

Vaikuttavuusviestintä on tuloksista ja vaikuttavuudesta ja vaikuttavuusketjusta kertomista. ​

Vaikuttava viestintä on viestintää, joka saa aikaan vastaanottajassaan tunnereaktion tai toimintaa.