Mikä pieni osaamiskokonaisuus on?
Kansallinen viitekehysluonnos toimii pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelun, toteutuksen, digitaalisella palvelualustalla esitettävien tietojen sekä todistusten perusteena. Viitekehyksen taustalla on Euroopan unionin neuvoston suositus 2022/C 243/02 ja sen liite, joka sisältää vakiotiedot, joilla kuvataan pieniä osaamiskokonaisuuksia. Kansallinen viitekehys on laadittu suomalaisia korkeakouluja ajatelleen, jotta tarjonta on tunnistettavaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Pieni osaamiskokonaisuus – kokoaan suurempi
Voit kuunnella alta AMKMicro-hankkeen Kristiina Laineen ja Kati Marinin pohdintoja pienestä osaamiskokonaisuudesta.
Euroopan neuvoston suositus ja viitekehysluonnos pienen osaamiskokonaisuuden perustana
Tutustu alla tarkemmin viitekehysluonnokseen, Euroopan neuvoston suositukseen sekä KARVI:n laadunhallinnan ohjeisiin.
Pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys(Opens in a new window) (luonnos 4/2024) on laadittu EU-suosituksen pohjalta tukemaan pienten osaamiskokonaisuuksien laadintaa.
Kansallisen viitekehyksen mukaan pienet osaamiskokonaisuudet voivat olla:
- laajuudeltaan 1–59 opintopistettä,
- nojaavat osaamisperustaisuuteen, työelämäyhteistyöhön ja TKI-osaamiseen.
- edistävät uuden osaamisen syntymistä selkeästi rajattuihin osaamistarpeisiin
- voivat olla tutkintojen osia tai muuta tarjontaa (täydennyskoulutus).
Viitekehyksen avulla korkeakoulut voivat luoda yhtenäisen, luotettavan ja tunnistettavan brändin, joka:
- helpottaa korkeakoulujen prosessien ja laadunvarmistuksen kehittämistä pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyen,
- vahvistaa tutkintoa pienempien koulutusten tunnistamista ja tunnustamista työelämässä
- tukee osaamiskokonaisuuksien kerrytettävyyttä ja yhdisteltävyyttä osaksi laajempia kokonaisuuksia (esim. tutkintoja tai muita selkeitä polkuja).
Euroopan unionin neuvoston suosituksessa 2022/C 243/02(Opens in a new window) tuodaan esiin kansainvälisiä pienten osaamiskokonaisuuksien (ns. micro-credentials) kehittämistyöhön ja laadunhallintaan liittyviä näkökulmia.
Neuvoston suosituksessa korostetaan kansainvälisen vertailtavuuden ja siirrettävyyden periaatteita, joita voidaan tarkentaa kansallisesti:
- EQF- ja ECTS-kriteerien huomioiminen pienten osaamiskokonaisuuksien toteuttamisessa ja laadunvarmistuksessa
- Pienten osaamiskokonaisuuksien tuottaman osaamisen ja todenteiden siirrettävyys kansainvälisesti
- Koulutustoimijoiden kansallinen ja kansainvälinen, eri koulutusasteet ja -alat ylittävä yhteistyö pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä
- Laadunhallintaan liittyvät Euroopan koulutusalueen jaetut käytänteet
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) vastaa Suomessa korkeakoulujen laatuauditoinneista. Eurooppalaisen suosituksen ja kansallisen viitekehysluonnoksen mukaisesti pienet osaamiskokonaisuudet tulee kytkeä osaksi korkeakoulujen olemassa olevaa laatujärjestelmää.
- Karvi kehittää korkeakouluille vapaaehtoisen itsearviointimallin pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnan tueksi, joka jää korkeakoulujen käyttöön
- Karvin neljännen auditointikierroksen (2025–2030) pilottivaiheessa teema sisältyy oppimista edistävää opetusta, ohjausta ja jatkuvaa oppimista koskevaan arviointialueeseen.
Lisätietoja
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Suunnittelija, jatkuva oppiminen