Mikä pieni osaamiskokonaisuus on?
Pieni osaamiskokonaisuus – kokoaan suurempi
Kansallinen viitekehysluonnos toimii pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelun, toteutuksen, digitaalisella palvelualustalla esitettävien tietojen sekä todistusten perusteena. Viitekehyksen taustalla on Euroopan unionin neuvoston suositus 2022/C 243/02 ja sen liite, joka sisältää vakiotiedot, joilla kuvataan pieniä osaamiskokonaisuuksia. Kansallinen viitekehys on laadittu suomalaisia korkeakouluja ajatelleen, jotta tarjonta on tunnistettavaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Voit kuunnella alta AMKMicro-hankkeen Kristiina Laineen ja Mari Marin.
Euroopan neuvoston suositus ja viitekehysluonnos pienen osaamiskokonaisuuden taustalla
Tutustu alla tarkemmin viitekehysluonnokseen, Euroopan neuvoston suositukseen sekä KARVI:n pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnan ohjeisiin sekä osaamisen tunnistamiseen.
Pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys (luonnos 4/2024) Liite 1.1. Viitekehys(Opens in a new window) on laadittu EU-suosituksen pohjalta tukemaan sen käytännön toimeenpanoa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Pienet osaamiskokonaisuudet ovat perinteisiä tutkintoja lyhyempiä koulutuksia, jotka ovat työelämälähtöisiä ja joustavia. Ne ovat keino vastata työelämän ja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin ja ne suunnitellaan yhteistyössä organisaatioiden kanssa.
Kansallisen viitekehyksen mukaan pienet osaamiskokonaisuudet voivat olla:
- laajuudeltaan 1–59 opintopistettä,
- nojaavat osaamisperustaisuuteen, työelämälähtöisyyteen ja korkeakoulujen TKI-osaamiseen.
- edistävät uuden osaamisen syntymistä
- voivat olla tutkintojen osia tai kokonaan tutkintojen ulkopuolista tarjontaa (täydennyskoulutus).
Viitekehyksen tarkoituksena on luoda yhtenäinen, luotettava ja tunnistettava konsepti, joka:
- helpottaa osaamistarpeiden ja tarjonnan kohtaantoa,
- vahvistaa todistusten arvoa työmarkkinoilla,
- tukee osaamiskokonaisuuksien kerrytettävyyttä ja yhdisteltävyyttä osaksi laajempia kokonaisuuksia (esim. tutkintoja tai muita selkeitä polkuja).
Kansallinen viitekehys täsmentää EU:n suosittelemat vakiotiedot (17 kriteeriä), jotka koskevat mm.:
- osaamistavoitteita (EQF-ajattelu),
- osaamistasoa (Dreyfusin viisitasoinen malli),
- arviointia, laadunvarmistusta ja työelämäyhteistyötä,
- todistuksen sisältöä ja digitaalista esittämistä
Euroopan unionin neuvoston suosituksessa 2022/C 243/02 suositellaan, että jäsenvaltiot tukevat pienten osaamiskokonaisuuksien (ns. micro-credentials) kehittämistä, laatua ja laajaa hyödyntämistä elinikäisen oppimisen, koulutuksen ja työllisyyden edistämiseksi.
Keskeiset painotukset:
- Pienten osaamiskokonaisuuksien tukeminen ja kehittäminen korkeakouluissa
- Edistetään laadunvarmistusta, aiemman oppimisen tunnustamista sekä osaamiskokonaisuuksien sisällyttämistä kansallisiin viitekehyksiin ja järjestelmiin.
- Korostetaan koulutuksen, työmarkkinoiden ja tutkimuksen yhteistyötä koulutustarpeiden tunnistamiseksi ja koulutustarjonnan kehittämiseksi
- Pienet osaamiskokonaisuudet nähdään joustavien oppimispolkujen mahdollistajina.
- Karvi kehittää korkeakouluille vapaaehtoisen itsearviointimallin pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnan tueksi, joka jää korkeakoulujen pysyvään käyttöön kehittämistyön välineeksi.
- Itsearviointimallin kehittäminen käynnistyy sen jälkeen, kun Jotpan pilotointi ja pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys ovat valmistuneet. Mallin testaus ajoittuu vuoteen 2026.
- Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta kuuluu osaksi korkeakoulujen laatujärjestelmiä, ja sitä arvioidaan ulkoisesti osana korkeakoulujen normaaleja auditointeja. Karvin neljännen auditointikierroksen (2025–2030) pilottivaiheessa teema sisältyy oppimista edistävää opetusta, ohjausta ja jatkuvaa oppimista koskevaan arviointialueeseen.
- Perehdy asiaan tarkemmin täältä: Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
- Viitekehysluonnokset (EU / viitekehysluonnos) tarjoavat rakenteen, jolla pienet osaamiskokonaisuudet voidaan kuvata, arvioida ja tunnistaa.
- Euroopan neuvoston suositus (2022) mahdollistaa osaamisen tunnistamisen oppimistuloksina yli rajojen.
- Osaamisen tunnistaminen siirtyy kohti joustavampaa, modulaarista ja työelämälähtöistä ajattelua, jossa myös pienet oppimiskokonaisuudet ovat tunnustettavia ja yhdisteltäviä kokonaisuuksia.
Lisätietoja
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Suunnittelija, jatkuva oppiminen