Monipaikkaisuus osaksi kestävää aluekehitystä
Etusivulle Yrittäjyys ja kasvu Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi Monipaikkaisuus osaksi kestävää aluekehitystä

Monipaikkaisuus osaksi kestävää aluekehitystä

Tietopaketti monipaikkaisten kanssa työskenteleville

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisten elämä rakentuu useamman paikan ympärille sekä liikkumiseen ja vuorovaikutukseen näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuus on yhä keskeisempi osa suomalaisten arkea, työntekoa ja vapaa-aikaa.

Tietopaketti kokoaa keskeistä tietoa monipaikkaisuudesta ja sen merkityksestä Järvi-Pohjanmaan alueella. Paketti pohjautuu Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hankkeessa tuotettuun tietoon, havaintoihin ja kehittämistyöhön.

Miksi monipaikkaisuudesta tarvitaan tietopaketti?

Ihmisten elämä ei enää sijoitu vain yhteen paikkaan, vaan jakautuu useiden kuntien ja alueiden välille työn, opiskelun, vapaa-ajan ja ihmissuhteiden kautta. Tämä kehitys haastaa perinteisiä tapoja ajatella asumista, palveluja ja aluekehittämistä, mutta tarjoaa samalla merkittäviä mahdollisuuksia kunnille ja alueille.

Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke

Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -tiedonvälityshankkeessa (1.9.2024-31.5.2026) vahvistettiin alueen elinvoimaa hyödyntämällä monipaikkaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeessa koottiin ja jaettiin tietoa siitä, miten monipaikkainen asuminen voi tukea alueen vetovoimaa, palveluita ja elinkeinoelämää sekä lisätä alueen houkuttelevuutta eri kohderyhmille.  Hankkeessa välitettiin tietoa siitä, kuinka monipaikkaisten asukkaiden viihtyvyyttä, palveluja ja työskentelymahdollisuuksia voidaan parantaa alueella.

Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke on saanut Leader Aisapari ry:n myöntämää EU:n maaseuturahoitusta. Päätoteuttaja on Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Järviseudun koulutuskuntayhtymä sekä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy.

Kenelle tietopaketti on suunnattu ja miten sitä voi hyödyntää?

Tietopaketti on suunnattu erityisesti kunnille, kehittäjille, päättäjille ja monipaikkaisuuden parissa työskenteleville, mutta se soveltuu myös kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan sitä, että yhden kiinteän asuinpaikan sijaan ihmiset viettävät säännöllisesti arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa sekä liikkuen näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuus koskettaa miljoonien suomalaisten elämää niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Monipaikkaisuuden keskeiset muodot

Monipaikkaisuus on laaja kattokäsite, joka rakentuu erilaisista alailmiöistä, kuten etätyö, pendelöinti, matkailu, vapaa-ajan asuminen, työperäinen asuminen ja monipaikkaiset perheet. Suomessa tyypillisin monipaikkaisuuden muoto on vapaa-ajan asumiseen liittyvä monipaikkaisuus, mutta yleistä on myös työhön kytkeytyvä monipaikkaisuus, kuten pendelöinti, etätyö ja kausityö.

Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hankkeessa monipaikkaisuutta on tarkasteltu erityisesti:

  • Työhön liittyvänä monipaikkaisuutena, kuten etätyönä ja pendelöintinä
  • Vapaa-aikaan liittyvänä monipaikkaisuutena, esimerkiksi mökkeilynä ja kausiasumisena
  • Opiskeluun liittyvänä monipaikkaisuutena, kuten etäopiskeluna tai opiskelupaikkakunnalla asumisena

Linkit podcasteihin tulossa: Monipaikkaisuuteen liittyvä podcast-sarja käsittelee monipaikkaista elämää eri näkökulmista: mitä monipaikkaisuus tarkoittaa, millaista on arki kahden paikan välillä sekä miten kausiasuminen ja yhteisöllisyys näkyvät kunnissa. Lisäksi jaksoissa tarkastellaan etätyötä, kausiasukkaiden piilevää ostovoimaa, opiskelijan monipaikkaisuutta ja sitä, voiko monipaikkaisuus lisätä maaseudun elinvoimaa.

Monipaikkaisuus osana arkea ja elämänkaarta

Monipaikkaisuus on ilmiö, joka koskettaa eri ikäryhmiä ja elämäntilanteita eri tavoin. Se voi olla voimavara yksilöille ja samalla merkittävä tekijä alueen elinvoiman kannalta. Monipaikkaisuus lisääntyy ja siksi sen tunnistaminen ja huomioiminen osana maaseudun kehittämistä on tärkeää. Monipaikkaisuus on monelle kunnalle suuri, vielä osin hyödyntämätön, mahdollisuus. Ajantasainen tieto auttaa kuntia ja yrityksiä kehittämään palveluita sekä hyödyntämään ilmiön potentiaalia. Monipaikkaisuuden tuottamat aluevaikutukset koskettavat erityisesti kuntapäättäjiä, alueellista yritystoimintaa ja maakunnallisia toimijoita.

Teemallinen artikkelisarja:

Järvi-Pohjanmaan alueella monipaikkaisuus näkyy monimuotoisena ilmiönä, joka kytkeytyy vahvasti työntekoon, opiskeluun ja vapaa-ajan asumiseen sekä alueen veto- ja pitovoimaan. Alueella liikkuu ja asuu paljon ihmisiä, joiden arki jakautuu säännöllisesti Järvi-Pohjanmaalle ja muille paikkakunnille. Järvi-Pohjanmaalle tullaan opiskelemaan, tekemään töitä ja viettämään vapaa-aikaa. Töissä pendelöidään paljon Järvi-Pohjanmaan kuntien välillä, mutta myös alueen kuntien ulkopuolella, eniten kuitenkin Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella.

Monipaikkaisten asukkaiden profiilit

Monipaikkaisuus lisääntyy työn muutosten, etätyön ja vapaa-ajan kasvun myötä, ja se vaikuttaa eri tavoin eri elämäntilanteissa oleviin ihmisiin. Järvi-Pohjanmaalla keskeisiä vetovoimatekijöitä ovat luonto, rauhallisuus ja yhteisöllisyys, mutta niiden merkitys painottuu eri tavoin eri elämäntilanteissa.

Alueella opiskelevat nuoret kokevat alueen turvallisena ja viihtyisänä opiskelupaikkana, mutta näkevät alueella asumisen usein väliaikaisena. Muuttohalua alueelta poispäin lisäävät rajalliset jatko-opiskelu- ja työmahdollisuudet, niukka vapaa-ajan tarjonta ja heikot liikenneyhteydet.

Järvi-Pohjanmaalla työssä käyville aikuisille tärkeintä on toimiva arki: työpaikat, palvelut, asumisen hinta ja elinympäristön pysyvyys. He ovat sitoutuneempia alueeseen, mutta kantavat huolta palveluiden vähenemisestä, työpaikoista ja alueen saavutettavuudesta.

Kausiasukkaat näkevät alueen ennen kaikkea vapaa-ajan ja palautumisen paikkana. He käyttävät aktiivisesti paikallisia palveluita ja toivovat lisää kohtaamispaikkoja, palveluita ja parempia liikenneyhteyksiä. Moni vapaa-ajan asukas haluaisi myös osallistua alueen kehittämiseen.

Järvi-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu kyvystä yhdistää työ, asuminen ja vapaa-aika joustavasti. Monipaikkaisuus tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa elinvoimaa, mutta edellyttää samalla palvelujen, liikkumisen ja työn tekemisen uusien ratkaisujen aktiivista kehittämistä.

Lisätiedot: Opiskelijoiden, aikuisten ja kausiasukkaiden näkemyksiä monipaikkaisuudesta Järvi-Pohjanmaalla | Julkaisut@SEAMK(Opens in a new window)

Pendelöinti

Työmatkapendelöintiä Järvi-Pohjanmaalla (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) vuosina 2021–2023 tarkasteltiin osana monipaikkaisuuden ilmiötä. Noin 30 % alueen työikäisistä asukkaista pendelöi säännöllisesti kotikuntansa ulkopuolella töissä.  Kuntakohtaisessa tarkastelussa Alajärvi erottuu alueensa työpaikkakeskittymänä ja hyvän työpaikkaomavaraisuuden kuntana, kun taas muissa alueen kunnissa työlliset pendelöivät selvästi enemmän pois asuinkunnastaan kuin kuntaan tulee työssäkävijöitä.

Järvi-Pohjanmaan nettopendelöinti oli tarkastelujaksolla negatiivinen, eli alueelta käy enemmän työllisiä töissä muualla kuin muualta tullaan alueelle töihin. Valtaosa pendelöinnistä suuntautuu kuitenkin Etelä-Pohjanmaan maakunnan sisälle, maakunnan ulkopuolelle pendelöivien osuus on melko pieni. Ainoastaan Evijärveltä pendelöidään suhteellisen paljon myös muihin maakuntiin.

Pendelöinti on merkittävä tekijä alueen elinvoimalle: Se hidastaa väestökatoa, mahdollistaa maaseudulla asumisen ja tukee monipaikkaista arkea. Siksi pendelöivät työntekijät tulisi huomioida nykyistä paremmin kaikissa alueen palveluissa ja kehittämistoimissa osana monipaikkaisuuden strategista edistämistä Järvi-Pohjanmaalla.

Lisätiedot: Monipaikkaisuus ja pendelöinti | Julkaisut@SEAMK(Opens in a new window)

Mitä tiedämme monipaikkaisuudesta Järvi-Pohjanmaan alueella?

Hankkeessa kerätyt havainnot osoittavat, että monipaikkaiset asukkaat ovat tärkeä, mutta usein näkymätön ryhmä. He käyttävät Järvi-Pohjanmaan palveluita, osallistuvat tapahtumiin ja vaikuttavat vahvasti paikalliseen talouteen, vaikka eivät näy väestötilastoissa vakituisina asukkaina. Monipaikkaiset ihmiset arvostivat samoja asioita, jotka ovat alueen vahvoja vetovoimatekijöitä: luontoa, rauhallisuutta ja mukavia ihmisiä. Veto- ja pitovoimaa vähentää selkeimmin julkisen liikenteen vähyys. Pitovoiman vahvistamiseksi saatiin samansuuntaisia vastauksia sekä alueella vakituisesti asuvilta että monipaikkaisilta asukkailta: Hyviä monipuolisia peruspalveluja sekä opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia on tärkeä ylläpitää ja kehittää joustavasti.

Lisätiedot: Opiskelijoiden, aikuisten ja kausiasukkaiden näkemyksiä monipaikkaisuudesta Järvi-Pohjanmaalla | Julkaisut@SEAMK(Opens in a new window)

Monipaikkaisuudella on moninaisia vaikutuksia kuntien toimintaan ja kehittämiseen. Monipaikkaisuus vaikuttaa kuntatalouteen, palveluiden käyttöön ja suunnitteluun sekä siihen, miten kunta rakentaa suhdettaan asukkaisiin ja palveluiden käyttäjiin. Monipaikkaisuus on monelle kunnalle suuri mahdollisuus, mutta ajantasaista tietoa asiasta on vasta vähän. Reaaliaikainen tieto auttaa muun muassa kuntien palveluiden kehittämisessä ja monipaikkaisuuden potentiaalin hyödyntämisessä.

Osana Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanketta toteutettiin kuntakysely viiden kunnan alueella Järvi-Pohjanmaalla vuodenvaihteessa 2024–2025. Kyselyllä haettiin vastausta siihen, mitä monipaikkaisuudesta ja sen mahdollisuuksista kunnissa ajatellaan. Samalla kartoitettiin kuntien tahtotilaa monipaikkaisuuteen liittyen. Lisäksi keväällä 2026 toteutettiin Monipaikkaisuuteen liittyvät toimet kunnissa -kysely Järvi-Pohjanmaan kunnille.

Vaikutukset kuntatalouteen

Järvi-Pohjanmaan kunnissa monipaikkaisuus mielletään vahvasti etätyön, vapaa-ajan asumisen ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden kautta.

Vastausten perusteella monipaikkaisuuden katsotaan helpottavan työvoiman saatavuutta, lisäävän yritysten tuloja ja luovan uusia työpaikkoja. Monipaikkaisuuden ei nähty tuovan merkittäviä kustannuspaineita kunnan talouteen, vaan monipaikkaisuuden talousvaikutusten arvioitiin olevan pääosin myönteisiä kunnille.

Vastauksissa nousi esille myös se, että kunnan olemassaololle ja elinvoimalle monipaikkaisuus voi olla elinehto, vaikka se ei välttämättä määrällisesti olisi kovin suurta.

Vaikutukset palveluihin

Monipaikkaiset lisäävät ja monipuolistavat alueen palvelujen käyttöä ja tuovat alueelle ostovoimaa.

Monipaikkaisuus haastaa kuntia pohtimaan:

  • Kenelle palveluja tuotetaan ja milloin?
  • Miten monipaikkaiset huomioidaan päätöksenteossa?
  • Miten monipaikkaisuus näkyy strategiassa ja elinvoimatyössä?

Kuntakyselyn mukaan Järvi-Pohjanmaan kaltaisissa maaseutumaisissa kunnissa monipaikkaisten ihmisten palvelutarpeet otetaan melko hyvin huomioon.  Monipaikkaisten kuuleminen ja osallistaminen esimerkiksi päätöksenteossa voisi kuitenkin olla selvästi aktiivisempaa.

Vaikutukset yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen

Monipaikkaisuus elävöittää kunnan yhdistys- ja järjestötoimintaa sekä vahvistaa paikallisidentiteettiä. Monipaikkaisuuden ei uskottu lisäävän ristiriitoja kunnan vakituisten ja monipaikkaisten asukkaiden välillä.

Monipaikkaisuus osana kuntastrategiaa

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että strategisella tasolla monipaikkaiset on ainakin osittain huomioitu kuntien asiakirjoissa: kesäasukkaat ja matkailu näkyvät esimerkiksi kuntien strategioissa tai strategiassa tavoitteena on parantaa kesäasukkaiden viihtymistä ja pidentää viipymää. Kun monipaikkaisuus tunnistetaan ja huomioidaan, se voi toimia kunnalle resurssina ja kehittämisen lähtökohtana.

Monipaikkaisuuteen liittyvät toimet kunnissa -kysely Järvi-Pohjanmaan kunnille

Keväällä 2026 toteutetun kyselyn perusteella monipaikkaisuus tunnistetaan kunnissa merkittäväksi ilmiöksi, jolla on vaikutuksia erityisesti elinvoimaan, palveluihin, viestintään ja strategiseen kehittämiseen. Vaikka konkreettisten toimenpiteiden laajuus vaihtelee, teema on selvästi noussut vahvemmaksi osaksi Järvi-Pohjanmaan kuntien ajattelua.

Monipaikkaisuus on useimmissa kunnissa huomioitu kuntastrategiassa tai strategiatyön valmistelussa. Ilmiö nähdään enemmän mahdollisuutena ja voimavarana kuin haasteena, erityisesti vapaa-ajan asukkaiden, etätyön ja digitaalisen työn näkökulmasta.

Toteutetut toimenpiteet (yleisellä tasolla)

Järvi-Pohjanmaan kunnissa on viime vuosina tehty erityisesti seuraavia:

  • Digitaalisten yhteyksien parantaminen, kuten valokuitu- ja tietoliikenneratkaisut.
  • Etätyötilojen kehittäminen tai ylläpito, usein yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
  • Vapaa-ajan asukkaisiin kohdistuvat käytännöt, kuten tapahtumat, kesäasukastilaisuudet ja heille suunnattu viestintä.
  • Monipaikkaisuuden kytkeminen elinvoima- ja kehittämistyöhön, vaikkei erillisiä toimenpidekokonaisuuksia aina ole tehty.

Suunnitteilla olevat painopisteet

Tulevia suunnitelmia yhdistävät erityisesti:

  • Etätyön ja digitaalisen työn edellytysten vahvistaminen edelleen.
  • Palveluiden kehittäminen ja kokoaminen monipaikkaisia asukkaita ajatellen (saavutettavuus, joustavuus).
  • Viestinnän kehittäminen, jossa monipaikkaisuuden mahdollisuuksia tuodaan näkyvämmin esiin.
  • Vapaa-ajan asukkaiden tarpeiden parempi kartoittaminen, esimerkiksi kyselyiden avulla.
  • Keskusteluja ja selvitystarpeita liittyen vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen rajapintoihin.

Yleisesti voidaan todeta, että monipaikkaisuus on kunnissa tunnistettu strategisesti tärkeäksi, mutta toimenpiteet ovat usein vielä osittain hajanaisia tai kehitysvaiheessa. Kunnissa on selkeä halu edetä teemassa, mutta jatkossa tarvitaan konkreettisempia kokonaisuuksia, koordinaatiota ja ehkä yhteisiä alueellisia malleja.

Lue lisää monipaikkaisuuden vaikutuksista kunnille:

Monipaikkaisuus ja Järvi-Pohjanmaan kunnat: Monipaikkaisuuden muodot ja arvioita vaikutuksista kunnan talouteen | Julkaisut@SEAMK(Opens in a new window)

Monipaikkaisuuden arvioidut vaikutukset kunnan palveluihin sekä monipaikkaisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden suhde | Julkaisut@SEAMK(Opens in a new window)

Työelämän muutos ja etätyön yleistyminen ovat vahvistaneet monipaikkaisuutta merkittävästi. Työtä voidaan tehdä useasta paikasta: asuinpaikka, työpaikka ja työn tekemisen paikka eivät enää aina ole samoja.

Etätyö ja käyttäjälähtöiset etätyötilat

Monipaikkaisen työn ja opiskelun kasvua voidaan tukea kuntien etätyötiloja kehittämällä ja määrää kasvattamalla. Hankkeessa havaittujen hyvien käytänteiden pohjalta voidaan todeta, että laadukas, helposti saavutettava ja maksuton etätyötila on kunnille vetovoimatekijä, kun houkutellaan alueelle uusia monipaikkaisia. Käyttäjälähtöiset etätyötilat myös osaltaan kasvattavat monipaikkaisten viipymän pitenemistä alueella ja siten vaikuttavat myös positiivisesti aluetalouteen kasvavan palvelukäytön myötä.

Etätyötilat

Monipaikkaisuus ja työvoiman saatavuus

Monipaikkaisuus lisää työvoiman saatavuutta, koska työntekijöitä voidaan rekrytoida laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Se parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa mahdollistamalla työnteon ilman muuttoa ja lisäämällä pendelöintiä sekä etätyötä. Alueelliset työvoimapuutteet lievittyvät ja myös pienemmät kunnat voivat saada osaajia. Samalla yritysten kilpailukyky kasvaa, kun ne pääsevät käsiksi laajempaan osaajapooliin.

Näin monipaikkaisuus vaikuttaa positiivisesti alueellisen työvoiman saatavuuteen.

Opiskeluun liittyvä monipaikkaisuus ja nuoret työelämään siirtymässä

Järvi-Pohjanmaalla monipaikkaisuus kytkeytyy myös opiskeluun ja nuorten elämänpolkuihin. Opiskeluun liittyvä monipaikkaisuus voi toimia siltana työelämään ja vahvistaa alueen pitovoimaa, kun paluumuutolle ja monipaikkaiselle asumiselle luodaan mahdollisuuksia.

Nuorille suunnatussa kyselyssä Järvi-Pohjanmaan alue todettiin elinvoimaiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi; siis houkuttelevaksi asuinpaikaksi myös aikuisuudessa.

Opiskeluun liittyvä monipaikkaisuus kytkee nuoret alueeseen jo opintojen aikana ja toimii luontevana siltana työelämään. Hyvin suunniteltuna monipaikkaisuuden avulla voidaan vahvistaa alueen pitovoimaa ja paluumuuttoa sekä helpottaa osaavan työvoiman saatavuutta, jos nuoret voivat kiinnittyä alueen yrityksiin joustavasti jo opintojen aikana.

Etäopiskelun mahdollistama paikkariippumattomuus antaa opiskelijoille joustavuutta yhdistää opiskelu, työ ja muu arki, samalla kun monipaikkaisuus tukee asumista ja toimimista useammalla paikkakunnalla. Tämä on usein erityisen merkityksellistä aikuisopiskelijoille. Tämä myös edistää osaamisen säilymistä ja liikkumista alueella sekä vahvistaa paikallista elinvoimaa tutkimus‑ ja koulutustoiminnan näkökulmasta. Lisäksi etäopiskelumahdollisuudet lisäävät alueen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta erityisesti työikäisten näkökulmasta.

Monipaikkaiset asukkaat, työntekijät, opiskelijat ja vapaa-ajan asukkaat voivat olla merkittäviä alueen kehittäjiä ja elinvoiman vahvistajia. He tuovat alueelle osaamista, ostovoimaa, verkostoja ja uusia näkökulmia.

Monipaikkaiset asukkaat alueen kehittäjinä

Monipaikkaiset asukkaat, työntekijät, opiskelijat ja vapaa-ajan asukkaat voivat olla alueelle merkittävä voimavara myös kehittämistoimijoina, ei vain palveluiden käyttäjinä. Heidän roolinsa voidaan hahmottaa kolmena toisiaan täydentävänä ulottuvuutena: kuluttajina, osallistujina ja kehittäjinä. Näissä rooleissa monipaikkaiset voivat tuoda alueelle paitsi ostovoimaa myös osaamista, sosiaalista pääomaa ja yhteyksiä alueen ulkopuolisiin verkostoihin, mikä vahvistaa paikallisyhteisöjen elinvoimaa ja uudistumiskykyä.

Käytännössä monipaikkaisten merkitys korostuu etenkin silloin, kun alueella on selkeät väylät osallistumiselle ja vuorovaikutukselle. Monipaikkaiset voivat toimia “siltana” eri paikkojen välillä ja tuoda uusia näkökulmia esimerkiksi palvelujen kehittämiseen, tapahtumien ideointiin, yhdistystoimintaan tai yritysten yhteistyöhön. Samalla monipaikkaisuuden huomioiminen kehittämisessä auttaa näkemään alueen “todellisen käyttäjäkunnan” laajemmin kuin pelkät väestötilastot, mikä tukee kehittämistoimenpiteiden parempaa kohdentamista.

On kuitenkin hyvä tunnistaa, että monipaikkaisuuden hyödyt eivät synny automaattisesti. Kuntakyselyn avoimissa kommenteissa korostui, että hyötyjen realisoituminen edellyttää palveluita ja saavutettavuutta: “pitää olla syy elää ja vaikuttaa monipaikkaisesti”. Toisin sanoen monipaikkaisuus kytkeytyy tiiviisti siihen, miten sujuvaksi arki ja asiointi alueella koetaan – ja miten helppoa monipaikkaisten on löytää tietoa, palveluita ja osallistumisen paikkoja.

Tavoitteena onkin saada monipaikkaiset viihtymään alueella paremmin ja pidempään sekä rakentaa verkostoja ja toimintamalleja monipaikkaisuuden hyödyntämiseksi. Tämä luo hyvän perustan sille, että monipaikkaiset voidaan nähdä systemaattisesti osana elinvoimatyötä.

Monipaikkaisuus maaseudun vetovoimatekijänä

Elinvoiman näkökulmasta monipaikkaisuus liittyy:

  • Yritystoiminnan mahdollisuuksiin.
  • Osaajien saatavuuteen.
  • Alueen vetovoimaan ja imagoon.

Monipaikkaisuus on keskeinen osa modernia maaseudun ja seutujen kehittämistä, jossa huomioidaan vakituisen väestön lisäksi alueella liikkuvat ja kausittain oleskelevat ihmiset. Se luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle lisäämällä palveluiden kysyntää ja kannustamalla kehittämään ratkaisuja, jotka palvelevat sekä paikallisia että tilapäisiä asukkaita.

Osaajien saatavuuden näkökulmasta monipaikkaisuus mahdollistaa joustavamman kiinnittymisen alueeseen ilman pysyvää muuttoa, mikä madaltaa työn vastaanottamisen kynnystä ja laajentaa alueen osaajapohjaa. Samalla monipaikkaisuus vahvistaa alueen vetovoimaa korostamalla elämänlaatua, luonnonläheisyyttä ja joustavia työnteon mahdollisuuksia.

Hyötyjen realisoituminen edellyttää kuitenkin toimivia palveluja, hyvää saavutettavuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta monipaikkaisuus voidaan hyödyntää täysimääräisesti alueen elinvoiman vahvistamisessa.

Monipaikkaisuus vahvistaa alueen elinvoimaa

Monipaikkaisuuden ja yritystoiminnan rajapinta muodostaa keskeisen kehittämiskohteen alueen elinvoiman vahvistamisessa. Monipaikkaisuus muuttaa yritysten toimintaympäristöä, asiakaskuntaa ja työvoiman rakennetta, tarjoten samalla uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Monipaikkaiset asukkaat lisäävät kysyntää erityisesti palvelu-, matkailu- ja hyvinvointialoilla sekä arjen sujuvuutta tukevissa palveluissa. Tämä luo yrityksille mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluja, jotka palvelevat sekä vakituisia asukkaita että alueella tilapäisesti oleskelevia. Samalla monipaikkaisuus kannustaa yrityksiä tarkastelemaan asiakaskuntaansa laajemmin ja hyödyntämään kausivaihtelua liiketoiminnassaan.

Työelämän muutoksen myötä paikkariippumattomuus lisääntyy myös yritysten näkökulmasta. Monipaikkaisuus mahdollistaa yrityksille pääsyn laajempaan osaajapooliin ja joustavampiin työjärjestelyihin. Tämä on erityisen merkittävää alueilla, joilla työvoiman saatavuus on haaste, sillä monipaikkainen työnteko madaltaa kynnystä työskennellä alueen yrityksissä ilman pysyvää muuttoa.

Monipaikkaisten ja yritysten välinen vuorovaikutus avaa lisäksi mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön, palvelujen yhteiskehittämiseen ja innovaatioihin. Monipaikkaiset asukkaat voivat toimia sekä asiakkaina että kehittäjinä, tuoden mukanaan osaamista, verkostoja ja näkemyksiä muilta alueilta.

Yritystoiminnan ja monipaikkaisuuden rajapinnan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin aktiivista kehittämistä, palvelujen näkyvyyden parantamista sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Kun yritykset tunnistavat monipaikkaisuuden tarjoamat mahdollisuudet ja huomioivat monipaikkaiset osana asiakas- ja sidosryhmiään, voidaan alueelle rakentaa kestävämpi ja monipuolisempi elinkeinorakenne.

Monipaikkaiset käyttävät palveluja eri tavalla kuin vakituiset asukkaat, ja heidän tarpeensa voivat ajoittua eri ajankohtiin.

Monipaikkaisten tunnistetut tarpeet

Hankkeessa on tunnistettu kehittämistarpeita erityisesti palveluiden saavutettavuudessa, viestinnässä ja tilojen käytössä.

Palveluiden saavutettavuuden osalta keskeistä on tiedon helppo löydettävyys sekä palveluiden saatavuus myös kausiluonteisesti ja vaihtelevina ajankohtina. Monipaikkaiset tarvitsevat selkeitä kanavia, joiden kautta paikalliset palvelut, tapahtumat ja asiointimahdollisuudet löytyvät helposti yhdestä paikasta.

Viestinnän näkökulmasta korostuu tarve kohdistetulle ja oikea-aikaiselle viestinnälle. Monipaikkaisten tavoittaminen edellyttää monikanavaisuutta sekä ymmärrystä siitä, milloin ja missä kohderyhmä liikkuu ja hakee tietoa.

Tilojen käytössä monipaikkaiset hyötyvät joustavista ja monikäyttöisistä ratkaisuista, kuten etätyötiloista, yhteisöllisistä tiloista ja palvelupisteistä, jotka tukevat työn, vapaa-ajan ja asioinnin sujuvaa yhdistämistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että monipaikkaisten tarpeet liittyvät arjen sujuvuuteen ja helppouteen: mitä vaivattomampaa palveluiden käyttö ja alueella toimiminen on, sitä todennäköisemmin monipaikkaiset pidentävät viipymäänsä ja sitoutuvat alueeseen.

Ota monipaikkaisuus huomioon, kun kehität palveluita

Kehittämistyössä korostuvat:

  • Joustavat ja käyttäjälähtöiset palveluratkaisut.
  • Etä- ja monikäyttöiset tilat.
  • Yhteistyö kuntien, yritysten ja yhteisöjen välillä.

Monipaikkaisten tarpeiden huomioiminen edellyttää palvelujen kehittämistä joustaviksi ja käyttäjälähtöisiksi. Palveluiden tulee vastata monipaikkaisen arjen rytmiin sekä olla helposti löydettävissä ja saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta.

Etä- ja monikäyttöiset tilat, kuten yhteisölliset etätyötilat ja digitaaliset ympäristöt, tukevat työn, opiskelun ja asioinnin sujuvaa yhdistämistä sekä mahdollistavat verkostoitumisen ja yritystoiminnan kehittämisen.

Keskeistä on myös eri toimijoiden välinen yhteistyö. Kuntien, yritysten ja yhteisöjen yhteistyö mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja kokoamisen monipaikkaisten tarpeisiin sekä vahvistaa alueen palvelutarjontaa ja elinvoimaa.

Kun palvelut ovat saavutettavia ja tarpeita vastaavia, monipaikkaisten sitoutuminen alueeseen vahvistuu ja viipymät pitenevät.

Lue lisää palvelutarpeista ja kehittämismahdollisuuksista: Centria, SAMK, SEAMK CSS -tutkimusfoorumi 2026(Opens in a new window)

Hyviä käytäntöjä ja kokeiluja Järvi-Pohjanmaalta

Järvi-Pohjanmaalla monipaikkaisuuden kehittämistä on edistetty useilla käytännönläheisillä kokeiluilla ja toimintamalleilla, joissa korostuvat verkostot, palveluiden kokoaminen sekä tilaratkaisut. Kehittämistyössä on pyritty erityisesti madaltamaan kynnystä käyttää alueen palveluja ja osallistua alueen toimintaan myös monipaikkaisesti.

Yksi keskeinen käytäntö on ollut yhteisöllisten etätyötilojen ja monikäyttöisten ympäristöjen kehittäminen, kuten Hubi25(Opens in a new window)– (linkki avautuu uuteen välilehteen Järviseudun ammatti-instituutin sivustolle) ja StudioH25 -ratkaisut. Näiden avulla on mahdollistettu työn, opiskelun ja yritystoiminnan yhdistäminen joustavasti sekä tuettu eri toimijoiden kohtaamista ja verkostoitumista. Tilaratkaisujen kehittämisessä on korostunut myös yhteisöllisyys ja uusien yhteistyömuotojen syntyminen.

Lisäksi alueella on pilotoitu monipaikkaisten asukkaiden tavoittamiseen ja osallistamiseen liittyviä toimintamalleja, kuten kyselyitä, työpajoja ja verkostoitumistilaisuuksia. Näiden avulla on kerätty tietoa monipaikkaisten tarpeista sekä vahvistettu vuorovaikutusta kuntien, yritysten ja monipaikkaisten välillä. Esimerkiksi osana hankkeessa toteutettua työpajakokonaisuutta suunniteltiin monipaikkaiset asiakaspersoonat, joiden avulla tavoitteena on hoksauttaa yrityksiä huomaamaan monipaikkaiset asukkaat potentiaalisena kohderyhmänä sekä paremmin hyödyntämään piilotettua ostovoimaa ja yhteistyötä. Monipaikkaiset asiakaspersoonat luvussa 8.

Monipaikkaisuus kannattaa nostaa näkyväksi osaksi kuntien, yritysten ja yhteisöjen viestintää sekä elinvoima- ja markkinointityötä. Monipaikkaiset asukkaat ovat alueelle tärkeä voimavara, vaikka he eivät aina näy vakituisina asukkaina tilastoissa. Viestinnällä voidaan vahvistaa alueen veto- ja pitovoimaa, lisätä palveluiden käyttöä ja sitouttaa monipaikkaisia vahvemmin alueeseen.

Viestinnässä kannattaa korostaa niitä asioita, joita monipaikkaiset erityisesti arvostavat Järvi-Pohjanmaalla: luontoa ja rauhallisuutta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, sujuvaa arkea ja palveluita, joustavia työnteon ja opiskelun mahdollisuuksia, etätyötiloja ja digitaalisia yhteyksiä sekä vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia.

Monipaikkaisuus voi toimia kunnille kilpailutekijänä tilanteessa, jossa ihmiset etsivät joustavampia tapoja yhdistää työ, asuminen ja vapaa-aika. Viestinnässä kannattaa tuoda esiin konkreettisesti, millaista monipaikkainen arki alueella voi olla.

Kohdenna viestintää erilaisille monipaikkaisille

Monipaikkaiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Esimerkiksi etätyöntekijät, opiskelijat, pendelöijät, yrittäjät ja vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat erilaista tietoa eri ajankohtina. Siksi viestinnän tulisi olla kohdennettua ja monikanavaista. Valmiita postituslistoja kannattaa hyödyntää, esimerkiksi Kraatterijärven kesäasukkaat (Järviseudun Sanomat ylläpitää kesäsukasrekisteriä) ja Alajärven kesäasukasrekisteri (Alajärven kaupunki hallinnoi rekisteriä). Kausiasukkaat etsivät alueen palveluita ja tapahtumia usein kauppojen, kirjastojen ja urheiluhallien ilmoitustauluilta, joten erilaisia julisteita ja esitteitä jakamalla voi tavoittaa monipaikkaisia. Lisäksi paikallislehdet ja alueen kesälehdet tavoittavat hyvin monipaikkaisia asukkaita.

Viestinnässä kannattaa hyödyntää:

  • Kuntien verkkosivuja.
  • Sosiaalisen median kanavia ja paikallisryhmiä.
  • Paikallislehtiä ja kesälehtiä.
  • Uutiskirjeitä ja postituslistoja.
  • Kesäasukasrekistereitä.
  • Tapahtumakalentereita.
  • Fyysisiä ilmoitustauluja esimerkiksi kaupoissa, kirjastoissa ja liikuntapaikoissa.

Monipaikkaiset tarvitsevat helposti saavutettavia kanavia, joista palvelut, tapahtumat, etätyötilat ja osallistumismahdollisuudet löytyvät yhdestä paikasta. Erityisen tärkeää on viestinnän oikea ajoitus esimerkiksi kesäasukkaiden tavoittamisessa.

Hyödynnä tarinoita, kokemuksia ja asiakaspersoonia

Monipaikkaisuutta kannattaa tehdä näkyväksi konkreettisten esimerkkien kautta. Aidot kokemukset etätyöstä, opiskelusta, yrittäjyydestä tai kahden paikan välillä elämisestä tekevät ilmiöstä helposti ymmärrettävän ja samaistuttavan.

Viestinnässä voidaan hyödyntää:

  • Henkilöhaastatteluja.
  • Asiakastarinoita.
  • Videoita ja podcasteja.
  • Yrittäjien ja opiskelijoiden kokemuksia.

Hankkeessa laaditut monipaikkaiset asiakaspersoonat voivat auttaa kuntia ja yrityksiä tunnistamaan erilaisia kohderyhmiä sekä suunnittelemaan palveluita ja markkinointia paremmin tarpeita vastaaviksi. Asiakaspersoonien avulla voidaan myös tunnistaa monipaikkaisten asukkaiden alueelle tuomaa piilevää ostovoimaa ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Lataa tästä .pdf-tiedosto monipaikkaisista asiakaspersoonista(Opens in a new window).

Rakenna osallistavaa ja yhteisöllistä viestintää

Monipaikkaiset kannattaa nähdä paitsi palveluiden käyttäjinä myös alueen kehittäjinä ja yhteisön jäseninä. Viestinnän tavoitteena ei tulisi olla pelkkä tiedottaminen, vaan myös vuorovaikutuksen ja osallisuuden vahvistaminen.

Sitoutumista voidaan lisätä esimerkiksi:

  • Kyselyillä ja palautekanavilla.
  • Työpajoilla ja verkostoitumistilaisuuksilla.
  • Tapahtumilla ja yhteisöllisillä kohtaamisilla.
  • Osallistavalla sosiaalisen median viestinnällä.
  • Yhdistysten ja harrastusmahdollisuuksien näkyvyyttä lisäämällä.

Monipaikkaisten osallistuminen vahvistuu, kun he tuntevat kuuluvansa ”heimoon”, kokevat olevansa tervetulleita ja merkityksellinen osa paikallista yhteisöä.

Helpota palveluiden ja tiedon löydettävyyttä

Hankkeen havaintojen perusteella alueella on paljon palveluita ja toimintaa. Näiden löytäminen voi olla monipaikkaisille vaikeaa erityisesti silloin, kun heillä ei ole ennestään alueella valmiita verkostoja tai paikallistuntemusta. Siksi kuntien ja muiden toimijoiden kannattaa kehittää yhteisiä tapoja koota tietoa helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi.

Kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi:

  • Yhteinen monipaikkaisten palvelusivu tai digitaalinen palvelupolku.
  • Alueen tapahtumien yhteinen näkyvyys.
  • Etätyötilojen kokoaminen samaan näkymään.
  • Yhdistysten ja harrastusmahdollisuuksien keskitetty esittely.
  • Monipaikkaisille suunnatut oppaat ja tietopaketit.

Selkeä ja saavutettava viestintä tukee arjen sujuvuutta, lisää alueen houkuttelevuutta ja auttaa monipaikkaisia kiinnittymään alueeseen pidemmäksi aikaa.

Esimerkit kuntien sivuilta:

Evijärvi tietopaketti 2026 – Evijärven kunta(Opens in a new window)

Monipaikkaiset – Ilomantsin kunta(Opens in a new window)

Kehittämisen kannalta selkeä mahdollisuus olisi koota Järvi-Pohjanmaan kaikkien eri yhteisöjen toiminta ja tekeminen “Monipaikkaisen asujan yhteisöt -polkuun”. Yhteisöllinen polku toisi näkyväksi sen, miten myös monipaikkainen asukas voi tuntea osallisuutta ja olla täysivaltainen toimija alueen erilaisissa yhteisöissä.

Osallisuus ja paikallinen kiinnittyminen

Osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistavat monipaikkaisten kiinnittymistä Järvi-Pohjanmaalle. Monipaikkaiset voivat kokea kuuluvansa useaan paikkaan samanaikaisesti, kun heidät nähdään tervetulleina ja merkityksellisinä toimijoina, osana yhteisöä.

Miten kunta voi kutsua monipaikkaiset mukaan?

Kunnat ja yhteisöt voivat edistää osallisuutta tarjoamalla osallistumisen paikkoja, tapahtumia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia paitsi vakituisille asukkaille myös monipaikkaisille. Monipaikkaiset nostivat esille mm. kesätorien, kahviloiden, jäätelökioskien, ulkokoripallokenttien merkityksen. Ne ovat paikkoja, jossa voi luontaisesta kohdata vakituisia asukkaita sekä muita monipaikkaisia.

Erityisesti tulisi varmistaa, että viestintä tavoittaa myös kuntien monipaikkaiset asukkaat. Viestinnän tulisi olla eri viestintämenetelmiä hyödyntävää ja sopivin osin kohdennettua juuri monipaikkaisille. Sama viestintä toimisi myös mahdollisille uusille alueelle muuttaville asukkaille.

Yhteisöt monipaikkaisten kotiutumisen tukena

Järvi‑Pohjanmaalla vapaaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta muodostuu pääosin paikallisista yhdistyksistä, joista useimmat toimivat osana valtakunnallista liittoa tai järjestöä. Valtakunnallisuus antaa toimintaan jatkuvuutta: yhtenäiset koulutukset ja vakuutukset (etenkin valtakunnalliset yhteisöt useimmiten vakuuttavat toimintaansa osallistuvat vastuuvakuutuksella ja tapaturmien varalta, erityisesti urheilu- ja liikuntaseurat, mutta myös esimerkiksi SPR ja 4H), pelisäännöt ja tunnistettavat roolit. Monipaikkaisille asukkaille kuten pendelöijille, etätyöntekijöille ja kausiasukkaille valtakunnallinen yhtenäisyys mahdollistaa merkityksellisen osallistumisen lyhytaikaisesti tai kausiluonteisesti, ilman tarvetta “aloittaa alusta”.

Urheiluseurat ovat keskeisiä yhteisöllisyyden alustoja Järvi-Pohjanmaalla kuten varmasti kaikkialla Suomessa. Yleisesti yhteisöjen toiminta nojaa vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkeen. Paikallislehdet, some‑ryhmät ja puskaradio ovat yhdistysten tärkeimpiä rekrytointiväyliä. Monipaikkaisia alueen asukkaita helpottaisi keskitetty palvelu, jossa yhdestä paikasta löytyisi väylä erilaisten yhdistysten toimintaan osallistumiseen.

Järvi‑Pohjanmaalla on rikas urheiluseurojen ja yhdistysten verkosto, joka tarjoaa monipaikkaisille asukkaille matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia, myös lyhytaikaista, kausiluonteista ja projektiluonteista tekemistä ja väylän kiinnittyä paikallisyhteisöön jopa ilman pysyvää asettumista alueelle. Järvi-Pohjanmaan kunnissa on kuitenkin eroja siinä, miten yhteisöllinen toiminta näkyy esimerkiksi paikallislehdissä: Alajärvellä on laaja yhdistyskenttä, vahvoja urheiluseuroja ja paljon tapahtumia; Evijärvellä on tiivis yhteisö ja esimerkiksi SPR- ja 4H-toiminta ovat paljon esillä; Lappajärven osalta korostuvat kylä-, kulttuuri- ja kotiseututoiminta; Vimpelissä ovat eniten esillä urheilu ja nuorisotyö. Kaikissa Järvi-Pohjanmaan kunnissa myös seurakunnista löytyy useita vapaaehtoisuuteen perustuvia tehtäviä.

Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke on tuottanut tietoa, havaintoja ja kokemuksia, joita voit hyödyntää myös tulevaisuudessa. Monipaikkaisuus tarjoaa kunnille välineitä vastata väestömuutokseen, työn murrokseen ja elinvoiman haasteisiin.

Kohti edelläkävijyyttä edetään tunnistamalla monipaikkaisuus osaksi kuntien normaalia kehittämistyötä ja strategista ajattelua.

Keskeiset opit hankkeesta

Yksi selvä havainto on, että johtuen ehkä käsitteen monisisältöisyydestä monipaikkaisuus käsitteenä on alueella vielä vieras. On vaikea mieltää, mitä kaikkea käsite sisältää. Monipaikkaisuus on kausiasumisen, vapaa-ajan asumisen, etätöiden ja pendelöinnin lisäksi paljon muuta. Esimerkiksi harrastukset, vuoroasuvat lapset, laitoshoito tai läheisten hoivaaminen voivat saada ihmiset kulkemaan säännöllisesti kahden tai useamman paikan välillä.

Palveluita on kunnissa hyvin, mutta niiden löytäminen voi joskus olla työlästä. Entistä useampi monipaikkainen tulee alueelle ilman aikaisempia siteitä tai yhteyksiä. Palveluiden etsiminen ja löytäminen voi näin ollen olla monipaikkaisille hankalaa ja kestää suhteettoman kauan. Toimivat palvelut ja elämisen helppous houkuttelevat viipymään pidempään, mikä puolestaan hyödyttää paikallisia yrittäjiä ja tuo alueelle elinvoimaa. Kun paikkakunnalla aikaansa viettävät ihmiset saadaan sitoutettua vahvemmin, saattaa seurauksena olla uusia asukkaita, yrittäjyyttä, työntekijöitä, vahvempaa yhteisöllisyyttä ja palveluja ylläpitävää kulutuskysyntää.

Lisätiedot: Havaintoja monipaikkaisuudesta Järvi-Pohjanmaalla(Opens in a new window)

Toimenpidesuositukset kunnille ja kehittäjille

1. Strategisesta tunnistamisesta konkreettisiin toimenpiteisiin

Monipaikkaisuus on monin paikoin jo kirjattu tai huomioitu strategioissa, mutta jatkossa painopistettä tulisi siirtää:

  • strategisista linjauksista konkreettisiin toimenpiteisiin.
  • selkeisiin tavoitteisiin, vastuutahoihin ja mittareihin.
2. Etätyön ja digitaalisen työn edellytysten vahvistaminen

Etätyö ja digitaalinen työ nähdään keskeisenä osana monipaikkaisuutta.

Kehittämisen kohteita ovat erityisesti:

  • etätyötilojen kehittäminen ja saavutettavuus.
  • yhteistyö eri toimijoiden kanssa tilojen ja palveluiden ylläpidossa.
3. Palveluiden kehittäminen monipaikkaisia käyttäjiä varten

Palveluiden saavutettavuus ja joustavuus nousevat keskeiseksi kehittämistarpeeksi.

Tämä voi tarkoittaa:

  • palveluiden kokoamista ja selkeyttämistä monipaikkaisille asukkaille.
  • digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä asioinnin helpottamiseksi.
  • monipaikkaisuuden huomioimista palveluiden suunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.
4. Viestinnän ja näkyvyyden vahvistaminen

Monipaikkaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia ei aina tuoda systemaattisesti esiin.

Jatkossa kehittämistä tarvitaan:

  • monipaikkaisuuden näkyvämpään esille tuomiseen kunnan viestinnässä.
  • vapaa-ajan asukkaiden ja monipaikkaisten ryhmien kohdennettuun viestintään.
  • kunnan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen monipaikkaisuuden näkökulmasta.
5. Tarpeiden ja vaikutusten parempi tunnistaminen

Useissa vastauksissa tunnistettiin tarve lisätiedolle. Kehittämistä tukevat:

  • vapaa-ajan asukkaille ja monipaikkaisille suunnatut kyselyt ja kartoitukset.
  • tiedon hyödyntäminen kehittämisen ja päätöksenteon tukena.
  • keskustelun avaaminen vapaa-ajan ja vakituisen asumisen rajapinnoista.

Lisätiedot

Lisätietoa monipaikkaisuudesta ja hankkeen tuottamista aineistoista:

Tietopaketti on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanketta.

  • Euroopan unionin osarahoittama hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader-ryhmältä Etelä-Pohjanmaa: Leader Aisapari.
  • Hankkeen toteutusaika 1.9.2024–31.5.2026.
  • Hankkeen toteutusalue: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli.
Ole hyvä ja hyväksy evästeet katsellaksesi ja kuunnellaksesi mediaa.
Monipaikkaisuus osaksi kestävää aluekehitystä Tietopaketti monipaikkaisten kanssa työskenteleville © 2026 by Tekijät is licensed under CC BY-SA 4.0