VALABio

Sivuvirroista uusia mahdollisuuksia

Maito- ja lihateollisuudessa syntyvät sivuvirrat, kuten hera, veri ja sidekudospitoiset materiaalit, sisältävät runsaasti arvokkaita yhdisteitä, joiden koko potentiaalia ei vielä pystytä hyödyntämään. VALABio (VALorization of Animal-based By-products into BIOactive innovations) -hankkeen tavoitteena on lisätä eläinperäisten sivuvirtojen arvoa tutkimalla muun muassa bioaktiivisia peptidejä ja maidon solunulkoisia vesikkeleitä sekä kehittämällä uusia menetelmiä ja sovelluksia elintarvike- ja terveysteknologiaan ja diagnostiikkaan.

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja tutkimusta toteuttavat sen lisäksi Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SEAMK). Yrityskumppaneina mukana ovat Valio, Canatu, Orion, GMM Finland, Hankkija, HKFoods, Ginolis, Brinter ja Vetcare. Hanke toteutetaan 1.5.2026–30.4.2028, ja Business Finland rahoittaa julkista tutkimuskokonaisuutta 2,8 miljoonalla eurolla.

SEAMK keskittyy kollageeniin

SEAMKin tutkimus keskittyy lihateollisuuden kollageenipitoisten sivuvirtojen hyödyntämiseen. Kollageeni on eläinten sidekudosten keskeinen rakenneproteiini, jota esiintyy runsaasti esimerkiksi nahassa, luissa ja rustossa. Kollageenista voidaan tuottaa pienempiä peptidejä, joita käytetään jo esimerkiksi elintarvikkeissa, ravintolisissä ja kosmetiikassa. Peptidien ominaisuudet riippuvat muun muassa niiden koosta ja aminohappojärjestyksestä, joten erilaisilla tuotantomenetelmillä voidaan saada ominaisuuksiltaan erilaisia peptidijakeita.

SEAMK kehittää menetelmiä kollageenipeptidien tuottamiseen ja erottamiseen sekä tutkii käsittelyolosuhteiden vaikutusta peptidien saantoon ja ominaisuuksiin. Peptidijakeiden koostumusta ja mahdollista bioaktiivisuutta selvitetään yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Tavoitteena on tunnistaa lupaavimmat jakeet ja kehittää niiden tuotantoa pilottimittakaavassa.

SEAMKin monipuoliset laboratorio- ja pilottilaitteistot mahdollistavat menetelmien kehittämisen laboratoriomittakaavasta kohti teollista tuotantoa. Tutkimuksessa saadaan tietoa paitsi peptidijakeiden ominaisuuksista myös niiden tuotannon teknisestä toteutettavuudesta. Tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää teollisten prosessien suunnittelussa ja uusien, korkeamman lisäarvon tuotteiden kehittämisessä.