Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön tukimateriaalia
Työkalu – Pienen osaamiskokonaisuuden laadun tarkistuslista
Pienen osaamiskokonaisuuden laadun tarkistuslista toimii käytännön työkaluna laadun varmistamiseen koko korkeakoulun tasolla. Työkalu kokoaa yhteen keskeiset laadunhallinnan elementit ja auttaa varmistamaan, että pedagoginen toteutus, työelämäyhteistyö ja -relevanssi, tutkimus- ja kehittämisperustaisuus, osaamisen tunnustaminen ja toteutusinfrastruktuuri ulottuvat aina korkeakoulun strategiaan saakka.
Tarkistuslista tukee korkeakoulun eri toimijoiden yhteistyötä tarjoamalla selkeän ja helposti sovellettavan rungon laadun arviointiin ja kehittämiseen. Sen avulla voidaan tunnistaa vahvuuksia, kehittämiskohteita ja varmistaa, että pieni osaamiskokonaisuus toteutuu sille asetettujen kriteereiden ja tavoitteiden mukaisesti.
Lataa tästä tarkistuslista(Opens in a new window).
Ennen pientä osaamiskokonaisuutta
Ennen pienen osaamiskokonaisuuden toteutusta hallinnon ja tukipalveluiden rooli on olennainen laadunhallinnan varmistamisessa. Tässä yhteydessä on hyvä määritellä pienten osaamiskokonaisuuksien toteuttamisesta vastaavat vastuuhenkilöt, niiden toteuttamista tukevat rakenteet, säännöt ja ohjeet sekä käytännöt, jotka tukevat pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta.
Yhteinen ennakointi- ja työelämäyhteistyö, rakenteiden luominen ja korkeakoulun eri toimijoiden osallistaminen prosessien laadintaan luovat edellytykset ketterälle ja tarpeisiin vastaavalle toiminnalle. Selkeästi määritellyt rakenteet ja toimintamallit varmistavat, että pienet osaamiskokonaisuudet tunnistetaan osaksi korkeakoulun jatkuvan oppimisen tarjontaa ja niiden kehittäminen vastaa pienille osaamiskokonaisuuksille asetettuihin kriteereihin ja tavoitteisiin.
Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen tehtävä tässä vaiheessa on:
- Varmistaa pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistyön vastaavan sille asetettuihin kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin
Pienten osaamiskokonaisuuksien kohdalla tulee varmistaa, että organisaation sisäisissä säännöissä, ohjeissa, prosesseissa ja järjestelmissä on huomioitu pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyvät
- lait (Ammattikorkeakoululaki | 932/2014 | Lainsäädäntö | Finlex(Opens in a new window) ja Yliopistolaki | 558/2009 | Lainsäädäntö | Finlex(Opens in a new window)),
- asetukset (mm. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä | 120/2017 | Lainsäädäntö | Finlex(Opens in a new window)),
- kansainväliset dokumentit (mm. Neuvoston suositus eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi (2022/C 243/02)(Opens in a new window), Bolognan prosessi ja eurooppalainen korkeakoulutusalue – European Education Area(Opens in a new window), Towards a common definition of micro-credentials – UNESCO Digital Library(Opens in a new window), Public policies for effective micro‑credential learning | OECD(Opens in a new window)),
- kansalliset viitekehykset ja dokumentit (mm. Pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys/linjaus (Opens in a new window), Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035 : Suomen kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä, (Opens in a new window)Saavutettavuuskriteeristö. Väline korkeakoulun arviointiin(Opens in a new window), Laatukriteerit – Digivisio2030(Opens in a new window)),
- strategiat (Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi(Opens in a new window), Sivistyksestä suunta Suomelle : Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040(Opens in a new window), Hallitusohjelma – Valtioneuvosto(Opens in a new window), korkeakoulun oma strategia),
- säännöt (mm. tutkintosääntö, ilmoittautumisen peruutusehdot maksullisessa jatkuvan oppimisen palvelutarjonnassa, arkistointisääntö)
- prosessit (mm. pienten osaamiskokonaisuuksien lisääminen jatkuvan oppimisen prosessien dokumentointeihin)
- ohjeet (mm. opiskeluoikeuden menettelyohje, toimintaohjeet)
Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:
- Tarkastella ja kehittää korkeakoulun rakenteita siten, että ne tukevat erityisesti työelämäyhteistyön, pedagogisen toteutuksen ja osaamisen tunnustamisen toteuttamista osaltaan pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä
- Varmistaa riittävät resurssit korkeakoulun eri toimijoille pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen eri vaiheissa
Benchmarkkauksessa ilmeni, että korkeakoulut voivat toteuttaa pieniä osaamiskokonaisuuksia esimerkiksi tutkintokoulutusten, jatkuvan oppimisen tai muun erillisen tiimin alaisuudessa (esim. verkkokampus) tai perustaa erillisiä, yhteisiä jatkuvan oppimisen tiimejä, joka kokoaa henkilöitä yhteen korkeakoulun eri tiimeistä. Osa korkeakouluista on perustanut myös erillisen liiketoimintayksikön.
Benchmarkkauksen yhteydessä käsiteltiin myös korkeakoulujen eroavaisuuksia strategiassa ja rakenteissa. Korkeakoulut, joissa jatkuva oppiminen oli tiivisti sidottu korkeakoulun rakenteisiin ja strategiaan, koettiin kyvykkyys pienten osaamiskokonaisuuksien tuottamiseen vahvemmaksi.
- Tiimit, joissa oli mukana jatkuvaan oppimiseen erikoistunutta henkilöstöä, tutkintokoulutusten henkilöstöä ja tutkimus- ja kehittämistoimijoita nostivat työelämä- ja ennakointitiedon hyödyntämisen vahvuudekseen
- Pienten osaamiskokonaisuuksien kriteereiden ja tavoitteiden päivittäminen korkeakoulun sääntöihin, prosesseihin ja ohjeisiin edellyttää vastuuhenkilöiden nimeämistä
- Strategialla on merkitystä jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisessä
Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen tehtävä tässä vaiheessa on:
- Jatkuvasta oppimisesta vastaavien henkilöiden tulee huomioida pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä myös muu jatkuvan oppimisen tarjonta
Koska pienet osaamiskokonaisuudet ovat osa jatkuvan oppimisen tarjontaa, tulee niiden kehittämistyön tukea muiden jatkuvan oppimisen tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Jatkuvan oppimisen muuhun tarjontaan kuuluvat esimerkiksi:
- MOOCit
- Avoimen korkeakoulun yksittäiset opintojaksot
- Avoimen korkeakoulun kokonaisuudet
- Korkeakouludiplomit
- Erikoistumiskoulutukset
- Täydennyskoulutus
- TKI-hankkeissa tuotettavat koulutukset
- Ristiinopiskelu
- Toisen asteen yhteistyö opinnot
Kaikki tuotteet on kehitetty palvelemaan työelämän ja oppijoiden erilaisia osaamisen kehittämisen tarpeita. Pienten osaamiskokonaisuuksien olisi hyvä täydentää tätä tarjontaa.
Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen tehtävä tässä vaiheessa on:
- Korkeakoulun laadusta vastaavien henkilöiden tulee tarkastella yhdessä pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa korkeakoulun laatujärjestelmän päivitystarpeita
Suositeltavaa on, että pienet osaamiskokonaisuudet integroidaan osaksi korkeakoulun muuta laatujohtamista. Korkeakoulussa on hyvä käydä läpi jo olemassa olevat laatujärjestelmän osa-alueet ja päivittää tai lisätä niihin soveltuvin osin pienelle osaamiskokonaisuudelle asetetut laatukriteerit ja -vaatimukset kansainvälisiin ja kansallisiin dokumentteihin pohjautuen. Laatujärjestelmään voidaan dokumentoida esimerkiksi pienten osaamiskokonaisuuksien laatua tukevia rakenteita, prosesseja, keskeisiä laadun mittareita ja palautekanavia.
- KARVIn toteuttamat ulkoiset korkeakoulujen auditoinnit
- Korkeakoulujen vertaisarviointien hyödyntäminen (esim. benchmarkkaukset)
- Sisäiset auditointikäytänteet
- Keskeiset mittarit (esim. tarjonnassa olevien pienten osaamiskokonaisuuksien määrä, opintosuoritusten määrä, kehittämistyöhön käytetyt resurssit)
- Osallistujapalautteet pienen osaamiskokonaisuuden aikana ja sen jälkeen
Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen tehtävä tässä vaiheessa on:
- Määritellä pienten osaamiskokonaisuuksien vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantaan käytettävät mittarit
- Nimetä vastuuhenkilöt pienten osaamiskokonaisuuksien vaikutusten ja vaikuttavuuden seurannan toteuttamiseen
Pienten osaamiskokonaisuuksien keskeinen laadun elementti on työelämän kanssa toteutettava yhteistyö ja pienen osaamiskokonaisuuden tuottaman osaamisen relevanssi työelämän osaamistarpeisiin ja innovaatioihin. Seurannan onnistumisen mittaamiseksi pienille osaamiskokonaisuuksille voidaan asettaa määrällisiä ja laadullisiä tunnuslukumittareita (KPI), jotka antavat tärkeää tietoa kehittämistyön tueksi. Mittareita voivat olla mm.
Määrälliset
- Työllistyneiden / uralla edenneiden määrä pienen osaamiskokonaisuuden suorittamisen jälkeen
- Osallistujien palautteiden keskiarvo
- Pienten osaamiskokonaisuuksien määrä jatkuvan oppimisen tarjonnassa
- Tilastoidut TKI-pisteet opintorekisteristä
- Työnantajien osallistuminen pienten osaamiskokonaisuuksien kustannuksiin
Laadulliset
- Korkeakoulujen eri toimijoiden kokema ketteryys ja kyvykkyys tuottaa pieniä osaamiskokonaisuuksia jatkuvan oppimisen tarjontaan
- Verkostokumppaneiden palaute toteutettujen pienten osaamiskokonaisuuksien työelämärelevanssista
- Osallistujapalaute
- Työantajien palaute pienten osaamiskokonaisuuksien aikana toteutetusta työelämäyhteistyöstä
Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:
- Määritellä pienen osaamiskokonaisuuden asema korkeakoulun muun jatkuvan oppimisen tarjonnan osana
Pienten osaamiskokonaisuuksien tulisi perustua tunnustettuihin osaamistarpeisiin joko paikallisesti tai kansainvälisesti. Niiden tulisi ilmentää korkeakoulujen profilaatioita perustuen TKI-toiminnan vahvuuksiin. Tämä edesauttaa myös oppijoita jatkuvan oppimisen tuotteiden ja palveluiden löytämisessä.
- Pienten osaamiskokonaisuuksien tulee olla kerrytettäviä ja pinoutuvia. Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä olisi hyvä huomioida ja ennakoida sitä, miten ne vastaavat työelämässä tunnistettuihin siantuntijana kehittymisen polkuihin
- Kehittämistyössä on hyvä huomioida myös kansallinen ja kansainvälinen muu jatkuvan oppimisen tarjonta
- Aktiivinen vuoropuhelu korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimijoiden kanssa edesauttaa pienten osaamiskokonaisuuksien perustumista tutkimus-ja kehittämistoiminnan uusimpiin tuloksiin
Lisätietoja
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Suunnittelija, jatkuva oppiminen