Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön tukimateriaalia | SEAMK Projektit

Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön tukimateriaalia

 

Työkalu – Ajattelun vinoumien tunnistaminen

Päätöksenteko, palveluiden kehittäminen ja arjen prosessit perustuvat usein tulkintoihin ja oletuksiin, jotka voivat huomaamatta ohjata toimintaa tai kehittämistä väärään suuntaan. Näiden vinoumien tunnistaminen tukee erityisesti tiedolla johtamista, palveluiden yhdenvertaisuutta sekä pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja kehittämistä. Kun päätöksentekoa ja käytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja tietoisesti, voidaan varmistaa, että ratkaisut perustuvat mahdollisimman luotettavaan tietoon ja palvelevat aidosti eri kohderyhmien tarpeita.

Ole hyvä ja hyväksy evästeet katsellaksesi ja kuunnellaksesi mediaa.

 

Pienen osaamiskokonaisuuden jälkeen

 

Pienen osaamiskokonaisuuden jälkeen luodaan perusta jatkuvalle kehittämiselle ja mahdolliselle tuotteistamiselle. Hallinto ja tukipalvelut ovat mukana tukemassa prosessia varmistamalla tiedon saatavuuden ja raportoinnin korkeakoulun eri toimijoille sekä huolehtimalla siitä, että opit ja hyvät käytännöt siirtyvät osaksi tulevia toteutuksia. Pienen osaamiskokonaisuuden aikana kerätty data ja palaute aina suunnittelusta sen päättymiseen muodostavat tärkeän pohjan, johon peilataan onnistumista. Näin pienten osaamiskokonaisuuksien tarjonta kehittyy suunnitelmallisesti ja työelämälähtöisesti.

 

Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • Päivittää korkeakoulun arkistointiin liittyvät ohjeistukset kattamaan myös pienten osaamiskokonaisuuksien keskeisen dokumentaation (esim. opintosuoritukset, osaamisen todenteet)

 

Hallinnon ja tukipalveluiden tehtävänä on varmistua siitä, että arkistointi toteutetaan lainsäädännön, organisaation ohjeiden ja tietosuojavaatimusten mukaisesti. Toimiva arkistointi tukee tiedon läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja myöhempää hyödyntämistä esimerkiksi raportoinnissa, auditoinneissa ja kehittämistyössä.

  • Arkistointiaikojen ja säilytettävien dokumenttien kuvaaminen korkeakoulun säännöissä ja ohjeissa (esim. arkistointisääntö)
  • Arkistointiajan päättyessä dokumenttien ja materiaalien karsiminen

Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • Varmistaa pienelle osaamiskokonaisuudelle asetettujen vaatimusten ja kriteereiden täyttyminen, mikä lisää oppijan mahdollisuuksia koota henkilökohtaisia oppimispolkuja tai päivittää osaamisprofiiliaan

 

Pinoutuvuus ja kerrytettävyys edellyttävät selkeitä rakenteita ja yhtenäisiä käytäntöjä, joiden avulla osaamista voidaan koota, yhdistää ja tunnistaa eri kokonaisuuksista tarkoituksenmukaisella tavalla. Keskeistä on varmistaa, että osaamiskokonaisuudet ovat vertailtavia ja yhteensopivia sekä organisaation sisällä että laajemmin kansallisissa ja kansainvälisissä viitekehyksissä. Hallinto ja tukipalvelut voivat edistää tätä huolehtimalla esimerkiksi tietojärjestelmiin vietävistä tiedoista sekä pinoutumista ja kerrytettävyyttä tukevien periaatteiden selkeydestä.

  • Pinoutumista ja kerrytettävyyttä edistävien tietovaatimusten ja käytänteiden tunnistaminen prosessien ja tietojärjestelmien tasolla (esim. opintorekisterin kuvaustiedot)
  • Kansallisen ja kansainvälisen pienten osaamiskokonaisuuksien tarjonnan seuranta
  • Sitoutuminen Bolognan prosessin periaatteisiin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa muissa korkeakouluopinnoissa (esimerkiksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa)

Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

 

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallintaa ja kehittämistä. Tämä tarkoittaa systemaattista tiedon keräämistä, analysointia ja tulkintaa korkeakoulun eri toimijoiden kesken. Tämän avulla voidaan ymmärtää, millaista lisäarvoa pienet osaamiskokonaisuudet tuottavat oppijoille, työelämälle ja korkeakoululle.

Samalla on tärkeää olla tietoinen arviointiin ja tiedon tulkintaan liittyvistä ajattelun vinoumista, jotka voivat ohjata johtopäätöksiä tai kehittämistyötä huomaamatta. Vuoropuhelu korkeakoulun eri toimijoiden kesken ja monipuoliset, pienille osaamiskokonaisuuksille asetetut laadun mittarit  luovat parhaat edellytykset vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnille .

  • Benchmarkkaus on erinomainen tapa vaihtaa hyviä käytänteitä ja saada palautetta omasta toiminnastaan suhteessa muihin
  • Jotta virhepäätelmiltä voidaan välttyä, vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa olisi hyvä huomioida sekä määrällinen ja laadullinen kertynyt data
  • Aktiivinen vuorovaikutus ja dialogi korkeakoulun ja työelämän eri toimijoiden välillä voi ehkäistä ajattelun vinoumien syntymistä pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä

Lisätietoja

Hauta, Essi
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Hirsimäki, Terhi
Suunnittelija, jatkuva oppiminen