Pienen osaamiskokonaisuuden laadunhallinnan elementit

Pedagogisesti laadukkaat pienet osaamiskokonaisuudet perustuvat ajankohtaiseen tutkimus- ja kehittämistietoon, rakentuvat selkeistä osaamistavoitteista ja hyödyntävät jatkuvaa työelämäyhteistyötä, jolloin opetus vastaa aidosti käytännön osaamistarpeisiin.

• Opettajan substanssiosaaminen, pedagoginen osaaminen ja ohjausosaaminen ovat korkealla tasolla
• Oppimisen ja opetuksen tuen palvelut on tunnistettu ja ne tuodaan selkeästi esiin osana pieniä osaamiskokonaisuuksia (digipedagoginen tuki, koulutussuunnittelun tuki, opintohallinnon tuki)
• Opettajalla tuottaa osaamisperustaisia sisältökuvauksia, osaamistavoitteita sekä arviointikriteereitä
• Opettajalla on digipedagogiset valmiudet soveltaa korkeakoulun tarjoamia digipedagogisia järjestelmiä osana opetusta
• Korkeakoululla on pedagoginen malli ja jaetut ohjeistukset opintojakson tuottamiseen ja toteuttamiseen
• Korkeakoulu tarjoaa riittävän määrän pedagogiikka tukevia työkaluja ja välineitä opetuksen toteuttamiseen
• Opettaja tuntee keskeisimmät kansalliset korkeakouluopetukselle ja opetusmateriaalille asetetut laatuvaatimukset ja opetusmateriaalille
• Opettajalla on mahdollisuudet osallistua tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä hyödyntää siinä syntynyttä tietoa ja materiaaleja
• Opettajat voivat hyödyntää vertaisoppimista ja -arviointia opetuksen ja materiaalin toteuttamisessa ja kehittämisessä

Laadukkaat pienet osaamiskokonaisuudet syntyvät jatkuvassa yhteistyössä työelämän kanssa: osaamistarpeet tunnistetaan yhdessä, sisältöjä kehitetään vuoropuhelussa ja toteutuksia päivitetään muuttuvien tarpeiden mukaan.

• Korkeakoulussa on tunnistettu ja määritelty ennakointi ja osaamistarpeiden lähteet ja tiedon hyödyntäminen eri toimijoiden tarpeisiin
• Korkeakoulussa toteutetaan verkostoyhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa (ministeriö, rahoittajat, muut oppilaitokset / korkeakoulut, ammattiyhdistykset, alakohtaiset verkostot, työelämän toimijat)
• Korkeakoulussa hyödynnetään vertaisarviointeja ja -oppimista osana laadunhallinnan prosesseja
• Korkeakoulu hyödyntää yhteistyöverkostoaan aktiivisesti pienten osaamiskokonaisuuksien koulutussuunnittelun eri vaiheissa ja kerää heiltä palautetta
• Korkeakoululla on prosessit tunnistaa ja kuvata pienten osaamiskokonaisuuksien vaikutuksia ja relevanssia työelämässä

Pienet osaamiskokonaisuudet rakentuvat ajankohtaiselle tutkimus- ja kehittämistiedolle sekä innovaatioille (myöhemmin TKI). Niiden sisältöjä päivitetään uusimman tiedon pohjalta, ja oppiminen linkittyy käytännön ja työelämän kehittämishaasteisiin.

• Tutkimus- ja kehittämistoimijoilla on riittävät valmiudet huomioida pienten osaamiskokonaisuuksien vaatimukset hankesuunnittelussa ja toteutuksessa
• Korkeakoulu on määritellyt prosessit TKI-toiminnasta välittyville osaamistarpeiden ja tuotosten levittämiselle
• TKI-hankkeissa toimivat henkilöt ovat tietoisia materiaaleihin ja koulutuksiin kohdistuvista pedagogisista laatuvaatimuksista
• Tutkimus- ja kehittämistoimijat huomioivat korkeakoulun jatkuvan oppimisen muun tarjonnan ja ohjaavat tarvittaessa myös näiden palveluiden pariin
• Organisaatiossa jaetaan hyviä käytänteitä opetuksen ja TKI-toiminnan hyödyntämisestä

Toteutusinfrastruktuuri varmistaa, että pienet osaamiskokonaisuudet voidaan toteuttaa sujuvasti, saavutettavasti ja laadukkaasti hyödyntäen tarkoituksenmukaisia digitaalisia ratkaisuja ja tukipalveluja.

• Opetuksen tuen palvelut on tunnistettua ja dokumentoitu selkeästi (esim. OPI3.0-viitekehyksen mukaisesti)
• Korkeakoulussa on tunnistettu järjestelmät ja niiden valmiudet pienten osaamiskokonaisuuksien tuottamiseen
• Korkeakoulussa on tunnistettu ja kuvattu prosessit ja toimija pienten osaamiskokonaisuuksien elinkaaren aikana
• Korkeakoulun sääntöjä ja ohjeita, jotka liittyvät pieniin osaamiskokonaisuuksiin (opiskeluoikeus, opintojen suorittaminen, ilmoittautuminen, maksaminen ja peruminen, arkistoiminen ym.) on päivitetty tarvittavilta osin
• Korkeakoululla on palautejärjestelmä pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen tueksi
• Korkeakoulussa tarjotaan tietoa, ohjausta ja tukea pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen henkilöstölle
• Korkeakoulussa tarjotaan ohjausta oppijoille pienten osaamiskokonaisuuksien valintaan ja suorittamiseen liittyen
• Koulutusmarkkinoinnin prosesseissa on huomioitu myös pienet osaamiskokonaisuudet
• Korkeakoulun järjestelmien ja todistusprosessien valmiudet pienten osaamiskokonaisuuksien tuottaman osaamisen dokumentointiin ja siirtämiseen on tunnistettu

Tunnustettu osaaminen varmistaa, että pienet osaamiskokonaisuudet tuottavat läpinäkyvää ja vertailtavaa osaamista, joka tukee yksilön liikkuvuutta, jatkuvaa oppimista ja osaamisen siirrettävyyttä eurooppalaisella koulutusalueella

• Pienten osaamiskokonaisuuksien tuottama osaaminen tulee olla tunnustettavissa kansallisesti ja kansainvälisesti työelämässä ja korkeakoulutuksessa
• Pienet osaamiskokonaisuudet voivat vastata sekä kansallisiin että kansainvälisiin osaamistarpeisiin
• Pienten osaamiskokonaisuuksille tulee olla laadunvarmistusjärjestelmä, jotta ne voivat olla kerrytettäviä ja pinoutuvia.

Strategia varmistaa, että pienet osaamiskokonaisuudet kytkeytyvät korkeakoulun tavoitteisiin ja kehittämissuuntiin sekä tukevat jatkuvan oppimisen ja työelämäyhteistyön kokonaisuutta.

• Pienten osaamiskokonaisuuksien laadinnassa huomioidaan keskeiset kansainväliset, kansalliset ja organisaatiokohtaiset dokumentit (esim. lait, säännöt, prosessit ja ohjeet)
• Korkeakoulussa on huomioitu pienten osaamiskokonaisuuksien vaatima sisäinen organisoituminen, vastuiden jako, roolitus ja resursointi
• Pienet osaamiskokonaisuudet on integroitu osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää
• KPI-mittarit on määritelty pienten osaamiskokonaisuuksien vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantaan sekä työelämärelevanssin todentamiseen
• Korkeakoulussa on määritelty pienten osaamiskokonaisuuksien brändi
• Korkeakoulussa pienet osaamiskokonaisuudet on huomioitu osana jatkuva oppimisen kokonaisuutta