Työhyvinvointia luonnosta! -seminaarin antia
Mikko “Peltsi” Peltola vieraili Työhyvinvointia luonnosta! -seminaarin pääpuhujana Framilla joulukuun puolessa välissä. Seminaari järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä, Tatti-hankkeen kanssa mukana järjestelyissä oli Hyvinvointia luonnosta -hanke.
Ohjelmassa oli tuhti paketti luonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden mittaamisesta sekä Peltsin teesejä luontoliikunnasta, pyöräilystä ja ulkoilusta.
Ilmoittautuneita seminaariin oli runsas neljäkymmentä henkilöä, ja saman verran oli myös paikan päälle tullut. Ilahduttavaa oli paikallisten hyvinvointipalveluita ja luontomatkailua tarjoavien yritysten läsnäolo Framin aulassa esittelemässä tarjontaansa.
Hyvinvointia luonnosta ja Tatti-hanke esittäytyivät
Hankkeet esittelivät ensin omaa toimintaansa. Projektipäällikkö Anna Rauha kertoi Hyvinvointia luonnosta -hankkeen tapahtumista ja etenemisestä ja näytti hienoja kuvia tutustumismatkoilta Maltalle ja Irlantiin ja ulkomaalaisten vierailusta suomalaisessa metsässä. Projektipäällikkö Kirsi Paavola kertoi Tatti -hankkeen etenemisestä ja Pia Haapala esitteli hankkeessa tehtyjä ergonomiamittauksia ja niiden analysointityökaluja. Laboratorioinsinööri Tapio Hellman demonstroi käytännössä hankeessa käytetävää liikkeenkaappausjärjestelmää pukien päälleen sensorit, jotka rekisteröivät liikettä ja siirtävät datan tietokoneelle.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia
Oma kokonaisuutenssa oli yliopettaja Merja Hoffrén-Mikkolan esitys luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmiseen. Kaupunkiympäristössä pienilläkin luonnontilaisilla alueilla on suuri merkitys kaupunkilaisten henkiseen mielenlaatuun ja palautumiseen työstä. Mielenkiintoista tutkimustietoa on vielä kovin vähän saatavilla aiheesta ja toimijoiden mielessä pyörivätkin jo uudet hankeideat aiheesta. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu tai jo pelkkä luontoaiheisten kuvien katselu saa verenpaineen laskemaan ja parasympaattisen hermoston aktivoitumaan ja sykkeen tasaantumaan.
Peltsin teesejä
Peltsin osuus oli luontoliikunnan riemusanoman julistusta. Peltsi kertoi ensin omista taustoistaan ja intohimoistaan luontoa ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa kohtaan. Lapsuuden ympäristö isolla luonnonvaraisella tontilla on hänen mukaansa saanut aikaan ennakkoluulottoman ja rohkean lähestymisen luontoon ja sen rajattomaan tarjontaan.
Intohimo ja itsensä toteuttaminen ovat Peltsin mukaan avainasemassa hyvään elämään. Kun tekee sellaista, mistä itse tykkää, niin viihtyy sekä omassa, että muiden seurassa ja työelämässäkin paremmin. Valintojen tekeminen on oma päätös ja hyvät valinnat johtavat useimmiten hyvään. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle lähteminen kuitenkin haastaa meitä jokaista ja elämäntilanteesta riippuen hyvien valintojen tekeminen on joskus vaikeaa. Sohvanpohja ja älyhalko ovat vaarallisia vastustajia jos vaihtoehtona on lenkki räntäsateessa.
Tärkeänä pointtina tulevaisuutta ajatellen Peltsi korosti lasten liikunnan tärkeyttä. Lasten vieminen pienestä pitäen luontoympäristöön on parasta perusliikuntaa ja luonto antaa rajattomia mahdollisuuksia motoriikan kehittymiseen. Se miten toimimme vapaa-aikana lastemme kanssa, toimii tulevaisuudessa esimerkkinä heille aikuisten toiminnasta. Mitä monipuolisemmin lapsille tarjotaan liikuntamahdollisuuksia jo pieninä, sitä paremmin ja monipuolisemmin he kehittyvät.
Peltsi kertoi myös monia hauskoja esimerkkejä mm. pyöräilystä kaupungissa talviolosuhteissa, omista havainnoistaan luonnossa liikkujana ja ohjelmiensa kuvausmatkoilta Suomen luonnossa. Ohjelmien käsikirjoittajien käsitykset eivät aina ole olleet samalla tasolla luonto-olosuhteiden ja maaston vaatimusten kanssa, mutta aina on kuulemma tehty se, mitä on kerrottu.
