Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta

Hanketiedot

• Hankkeen nimi: Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa.
• Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 (siirtymäkausi 2021 – 2022).
• Kokonaisbudjetti: 286 000 € (tukitaso 100 %), josta EU:n osuus 120 120 € ja Suomen valtion osuus 165 880 €.
• Aikataulu: 1.11.2022 – 31.12.2024.
• Toteuttajat: Päätoteuttajana Luonnonvarakeskus, osatoteuttajana Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.

Hankkeen kuvaus

Tulevaisuuden alkutuotanto muodostuu sekä tuotteista että siihen liitetystä datasta ja sen tuomasta arvonlisästä. Arvonlisän jakautuminen reilulla tavalla kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden välillä on yksi suurimmista haasteista toimialalla. Maatalousyritysten rooli elintarvikeketjun datalähteenä on jo nyt merkittävä. Tuotannosta kertyvä data ja sen parempi hyödyntäminen edistävät hiilineutraalisuuteen liittyviä ratkaisuja. Ilman alkutuotannon dataa ei pystytä luotettavasti määrittämään ympäristöjalanjälkeä, tuotekohtaista paikkatietoa tai saada selville tuottamiseen käytettyjen lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden määriä. Siten varsinaisen tuotannon ohella maatalousyrityksillä olisi potentiaalia toimia laajemmassakin roolissa hiilineutraaliuteen ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvien ratkaisujen edistäjänä.

Alkutuotannossa syntyvän datan jalostaminen informaatioksi ja edelleen tiedoksi mahdollistaa koko ketjussa muodostuvan arvonnousun, mutta tuottaja on jäämässä tässä kehityksessä seuraajan rooliin eikä aktiiviseksi osaksi muutosta. Tarvitaan toimivat mallit siihen, miten datan tuottama arvonlisä jakaantuu reilulla tavalla datan jakamiseen osallistuneiden kesken. Oikein hyödynnettynä digitalisaatio ja datatalous mahdollistavat niin alkutuotannolle kuin laajemmin ilmastoneutraliuuteen tähtäävälle yhteiskunnalle monia hyötyjä.

Maatalousyritysten dataosuuskunta on tulevaisuuden ratkaisu alkutuotannosta saatavan datan hallintaan ja jatkojalostamiseen. Dataosuuskunta mahdollistaa laajemmat hartiat käydä neuvotteluita eri toimijoiden kanssa, sekä asettaa alkutuotannon tasavertaisempaan asemaan teollisuuden ja kaupan kanssa. Haasteet dataosuuskunnan perustamisessa ovat suuria, mutta tarve on ilmeinen. Dataosuuskunnan on määritettävä uudessa lainsäädännön muokkaamassa toimintaympäristössä, mikä datan hallinnassa (datan tuottaminen, jalostaminen, hyödyntäminen, kustannustehokas datansiirto) on sen omaa tehtävää ja mikä näistä tarjotaan ruokaverkoston muille toimijoille ja millä ehdoilla. Ilman alkutuotannon vahvaa neuvotteluasemaa on suuri riski sille, että maatalouden datasta saatava hyöty jää ketjun yläpäähän ja niille toimijoille, joilla on parhaat resurssit tiedon hyödyntämiseen.

Tavoitteet

• Valtakunnallinen viljelijöiden verkostoituminen digitaalisen yhteiskehittämisen parissa.
• Kehitetään uusia dataliiketoimintamahdollisuuksia maatalousyrityksille ja dataosuuskunnalle.
• Luodaan käsikirja maatalouden dataosuuskunnan periaatteista
• Mahdollistetaan käsikirjan käyttöönotto rakentamalla digitalouden toimintamallia maatalouden toimintaympäristössä ja kehitetään koulutusohjelmia maatilayrittäjille.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat maatalousyrittäjät ja erityisesti dataa tuottavat ja sen hallintaan opastusta tarvitsevat maatilat. Lisäksi kohderyhminä ovat maatalouden ja ruokajärjestelmän data-avaruutta rakentavat toimijat.

Toimenpiteet

Hankkeella on neljä työpakettia:

• Työpaketti 1:ssä muodostetaan kansallinen maatalousyrittäjäverkosto hyödyntäen olemassa olevia maatalousyrittäjien yhteisöjä ja muita viljelijäverkostoja. Aktivoinnissa hyödynnetään AgriHubi-verkkoalustaa. Verkostojen edustajat ovat tiiviisti yhteistyössä hankkeen tutkijaryhmän kanssa ja toimivat linkkinä tutkijaryhmän ja laajemman yhteisön toimijoiden välillä. Yhteisöjen edustajat tiedottavat aktiivisesti hankkeen tuloksista oman verkostonsa sisällä. Työpaketissa toteutetaan myös asinatuntijahaastatteluja, joiden avulla muodostetaan kuva ruokajärjestelmän muiden toimijoiden odotuksista dataosuuskuntia kohtaan.
• Työpaketti 2:ssa verkostot kehittävät yhdessä tutkijaryhmän kanssa dataosuuskunnan toimintamalleja työpajoissa. Työpajoissa jaetaan ajatuksia ja kokemuksia, haetaan osuuskuntamalleja ja luodaan valittujen mallien ympärille toimivimpia ratkaisuja dataliiketoiminnalle.
• Työpaketti 3:ssa valmistellaan osuustoimintaan, digitaaliseen liiketoimintaosaamiseen ja älykkäisiin ratkaisuihin liittyvää koulutusta, joka valmistaa  maatalousyrittäjiä uuteen toimintamalliin ja -kulttuuriin. Koulutus tapahtuu AgriHubin verkostoalustaa hyödyntäen.
• Työpaketti 4:ssä luodaan dataosuuskunnan perustamiseksi käsikirja, joka koostuu yleis- ja analyysiosasta. Yleisosa koostuu mm. osuuskuntamuotoisen liiketoiminnan perusperiaatteista, reilun datatalouden pelisäännöistä, digitaalisesta toimintamallista yrityksissä, EU:n datalainsäädännöstä sekä dataliiketoimintaan liittyvästä juridiikasta. Käsikirjan analyysiosa muodostuu hankkeen aikana työpajoissa ja ydinryhmän tuotoksina. Osio koostuu mm. osaamistarpeiden kuvauksista, dataosuuskunnan säännöistä, menestyskonseptien kuvauksista sekä asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyksistä sekä jatkotoimenpiteistä. Käsikirja evaluoidaan sekä hankkeen sisäisessä arviointiprosessissa että ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen.

Tulokset

Hankkeessa syntyy mm. seuraavia tuloksia:

• Aktivoidaan maatalousyrittäjäverkosto ja valituissa verkostoissa selvitetään konkreettiset mahdollisuudet luoda datalle arvonnousua informaatioksi
• Luodaan liiketoimintamallit maatilayritysten dataosuuskunnille
• Koulutusmateriaali ja koulutukset maatilayritysten dataosuuskuntaan ja sen liiketoimintaan
• Maatalousdataosuuskunnan perustamisen ja toiminnan dokumentoitu käsikirja
• 5 kpl ydintyöpajoja, 4 kpl avointa työpajaa, 2 kpl koulutustilaisuuksia ja 2 kpl webinaareja