Tapausesimerkki avoimen korkeakoulun yksittäinen opintojakso tai kokonaisuus
Tapausesimerkki pienestä osaamiskokonaisuudesta avoimen korkeakoulun yksittäisenä opintojaksona tai kokonaisuutena havainnollistaa pienen osaamiskokonaisuuden elinkaaren eri vaiheet. Esimerkki konkretisoi, miten työelämäyhteistyötä voidaan toteuttaa, koulutussuunnittelu etenee ja miten opintohallinnon prosessit ja laadunvarmistus tukevat jatkuvaa kehittämistä. Elinkaari tekee näkyväksi eri vaiheiden väliset riippuvuudet ja onnistumistekijät.
Tapausesimerkki nostaa esiin myös korkeakoulun eri toimijoiden roolit prosessin aikana: opetushenkilöstön pedagogiset ratkaisut ja toteutus, TKI-henkilöstön yhteydet työelämään ja kehittämistoimintaan sekä hallinnon ja tukipalveluiden vastuut prosessien sujuvuudesta, opintohallinnosta ja viestinnästä. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla avoimen korkeakoulun pienet osaamiskokonaisuudet voidaan toteuttaa laadukkaasti.

Avoimen korkeakoulun yksittäinen opintojakso tai kokonaisuus – prosessit ja toimijat
Elinkaaren kaikissa vaiheissa korostuu tiivis vuoropuhelu työelämän kanssa – aina tarpeiden tunnistamisesta toteutuksen arviointiin ja vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantaan. Yhteistyö eri toimijoiden välillä varmistaa, että osaamiskokonaisuudet vastaavat ajankohtaisiin osaamistarpeisiin ja tuottavat konkreettista lisäarvoa oppijoille ja työelämälle.
- Johto: Suunnittelee ja kehittää korkeakoulun rakenteita toteuttaa strategian mukaista työelämäyhteistyötä
- Opetushenkilöstö: Huolellinen pedagoginen pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelu yhteistyössä työelämän ja korkeakoulun muiden toimijoiden kansa luo perustan osaamisen kehittymiselle. Pedagogisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon pienelle osaamiskokonaisuudelle asetetut tavoitteet ja kriteerit.
- Tutkimus- ja kehittämistoimijat: Työelämän osaamistarpeiden tunnistaminen ja jakaminen korkeakoulun eri toimijoiden kanssa sekä hankkeissa tehtävä työelämän kehittäminen luo hyvät edellytykset tunnistaa aitoja työelämän osaamistarpeita ja luoda niistä aihioita pienten osaamiskokonaisuuksien toteuttamiselle
- Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö: Työelämäyhteistyön mahdollistavien rakenteiden, prosessien ja resurssien varmistaminen
- Oppija: Tuo työelämän osaamistarpeita korkeakoulun tietoon ja etsii sopivia jatkuvan oppimisen koulutustuotteita kehittämään omaa osaamisprofiiliaan sekä asiantuntijana kehittymisen polkuaan
- Työelämän edustaja: Tuo systemaattisesti esiin osaamistarpeita korkeakoulun eri toimijoille ja osallistuu työelämäyhteistyön toteuttamiseen
Yhteistyössä tehty koulutussuunnittelu luo perustan laadukkaalle ja houkuttelevalle pienelle osaamiskokonaisuudelle. Korkeakoulun eri toimijoiden näkökulmien yhdistämisellä varmistetaan oppijoiden ja työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen.
- Johto: Edistää pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä ja brändin rakentumista
- Opetushenkilöstö: Pedagogisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon pienelle osaamiskokonaisuudelle asetetut kansainväliset ja kansalliset tavoitteet ja kriteerit.
- Tutkimus- ja kehittämistoimijat: Hankkeissa syntynyt uusi tieto, menetelmät ja materiaalit tuodaan hyödynnettäväksi pienen osaamiskokonaisuuden toteuttamisessa
- Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö: Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiselle on selkeä prosessi, joka varmistaa laadun toteutumisen. Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö ohjaa ja tukee muiden toimijoiden työtä koulutussuunnittelun edetessä
- Työelämän edustaja: Koulutussuunnittelussa työelämäyhteistyötä voidaan toteuttaa monin eri tavoin (esim. fasilitoidut työpajat, keskustelutilaisuudet, avainkumppanitapaamiset)
Pienen osaamiskokonaisuuden sisällöt, toteutustavat ja osaamistavoitteet on hyvä pohjautua ajankohtaiseen tietoon, tutkimustuloksiin sekä käytännön kehittämistyössä syntyneeseen osaamiseen. Tällöin osaamiskokonaisuudet vastaavat sekä oppijoiden että työelämän muuttuviin tarpeisiin. Näin voidaan levittää myös tutkimus- ja kehittämistyössä syntynyttä uutta tietoa.
- Johto: Osallistuu korkeakoulun jatkuvan oppimisen tarjonnan profilaatioon
- Opetushenkilöstö: Pedagogisessa suunnittelussa tehdään yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoimijoiden kanssa
- Tutkimus- ja kehittämistoimijat: Hankkeissa syntynyt uusi tieto, menetelmät ja materiaalit tuodaan hyödynnettäväksi pienen osaamiskokonaisuuden toteuttamisessa
- Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö: Tukee opetushenkilöstön ja tutkimus- ja kehittämistoimijoiden yhteistyötä
Toteutusvaiheessa korostuvat selkeä ohjaus, toimiva viestintä ja oppijan näkökulmasta saavutettavat oppimisen ja tuen palvelut. Onnistunut toteutus edellyttää eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä.
- Opetushenkilöstö: Huolehtii oppimisympäristön ajantasaisuudesta ja ohjaa ja tukee opiskelijaa pienen osaamiskokonaisuuden suorittamisessa
- Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö: Kehittää prosesseja, toimintatapoja ja ohjausta siten, että pienen osaamiskokonaisuuden suorittaminen on sujuvaa kaikkien eri toimijoiden näkökulmasta.
- Oppija: Suorittaa pienen osaamiskokonaisuuden annettujen ohjeiden ja määräaikojen mukaisesti
- Työelämän edustaja: Osallistuu pienen osaamiskokonaisuuden toteutukseen tarjoamalla esimerkiksi toimeksiantoja, asiantuntijavierailuja
Arvioinnilla tehdään näkyväksi oppijan saavuttama osaaminen suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin. Saavutetusta osaamisesta myönnetään osaamisen todenne, jota voi hyödyntää joustavasti osana laajempia opinto- ja urapolkuja.
- Johto: Huomioi pieniä osaamiskokonaisuuksia määrittävien kansainvälisten ja kansallisten dokumenttien vaikutuksista korkeakoulun sääntöihin ja ohjeisiin
- Opetushenkilöstö: Arvioi oppijan suorituksen arviointikriteereiden mukaisesti
- Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö: Osallistuu osaamisen todenteiden myöntämiseen
- Oppija: Tallentaa ja jakaa osaamisen todenteen osana osaamisprofiiliaan
- Työelämän edustaja: Tunnustaa pienten osaamiskokonaisuuksien arvon esimerkiksi rekrytointitilanteissa
Keskeistä on hyödyntää tietoa suunnitelmallisesti ja kriittisesti – tunnistaen myös ajattelun vinoumat, jotka voivat ohjata kehittämistä yksipuolisesti. Kun kehittämistyö perustuu tiedolla johtamiseen, monipuoliseen dataan, avoimeen vuoropuheluun korkeakoulun ja työelämän eri toimijoiden kesken sekä yhteisiin toimintamalleihin, voidaan varmistaa, että pienet osaamiskokonaisuudet kehittyvät vaikuttaviksi ja työelämää palveleviksi osaamisen kehittämisen tuotteiksi.
- Johto: Huomioi pienet osaamiskokonaisuudet osana korkeakoulun laatujärjestelmää
- Opetushenkilöstö: Osallistuu pienen osaamiskokonaisuuden palautteiden keruuseen ja analysointiin. Nämä huomioidaan tulevissa pienissä osaamiskokonaisuuksissa
- Tutkimus- ja kehittämistoimijat: Hankkeessa toteutetusta pienestä osaamiskokonaisuudesta tuotteistetaan jatkuvan oppimisen palveluita tai koulutustuotteita
- Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö: Varmistaa tilastointi- ja arkistointivelvoitteiden täyttymisen
- Oppija: Etsii uusia mahdollisuuksia pinota tai kerryttää omaa osaamistaan
- Työelämän edustaja: Antaa palautetta ja osallistuu vuoropuheluun korkeakoulun eri toimijoiden kanssa pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiseksi
Milloin pieni osaamiskokonaisuus voidaan toteuttaa avoimen korkeakoulun yksittäisenä opintojaksona tai kokonaisuutena
Lisätietoja
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Suunnittelija, jatkuva oppiminen