Opetushenkilöstön tukimateriaalia | SEAMK Projektit

Opetushenkilöstön tukimateriaalia

Työkalu: Pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelun ideapaperi

Aloita pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelu ideapaperin avulla. Työkalu auttaa sinua jäsentämään pienen osaamiskokonaisuuden keskeiset elementit ja varmistamaan, että suunnittelu etenee systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

 

Ennen pientä osaamiskokonaisuutta

 

Tämä ohje auttaa sinua tunnistamaan, suunnittelemaan ja valmistelemaan pienen osaamiskokonaisuuden sujuvasti ja laadukkaasti – työelämälähtöisesti, pedagogisesti kestävästi ja yhteisistä raameista käsin.

Alla on kuvaus niistä keskeisistä prosesseista, työvaiheista ja huomioitavista näkökulmista, joita on hyvä huomioida ennen pienen osaamiskokonaisuuden toteutusta. Kuvaus kokoaa yhteen laadun elementit strategian, pedagogiikan, hallinnon ja työelämäyhteistyön näkökulmasta.

Tutustu tarkemmin alla oleviin sisältöihin, jotka on hyvä huomioida pienen osaamiskokonaisuuden suunnitteluvaiheessa.

Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • kuunnella ja tunnistaa sekä sanoittaa työelämästä ja ennakointitiedon lähteistä tulevia osaamistarpeita osaamisperustaisesti
  • tunnistaa osaamistarpeen yhteydet esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja niiden tuottamaan tietoon
  • toimia aktiivisessa vuorovaikutuksessa pienten osaamiskokonaisuuksien muiden toteutukseen osallistuvien henkilöiden kanssa (esim. jatkuva oppiminen, opintohallinto)

 

Opetushenkilöstöllä on keskeinen rooli pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluvaiheessa. Osaamistarpeen tunnistaminen ja sanoittaminen yhteistyössä työelämän kanssa luovat perustan laadukkaalle suunnittelulle. Opetustyössä työelämäyhteistyötä toteutetaan jo monipuolisesti, esimerkiksi harjoittelujen ohjaamisessa, toimeksiantojen sopimisessa, opinnäytetyöohjauksissa ja vuorovaikutuksessa avainkumppaneiden kanssa

Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • Osallistua aktiivisesti keskusteluihin resursseista ja työnjaosta
  • Opetushenkilöstö tuo pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun erityisesti oman asiantuntijuutensa sisältöihin, pedagogiseen muotoiluun ja arviointiin liittyen

 

Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • Opetushenkilöstön substanssiosaaminen opintohallinnollisen työn osana
  • Pedagoginen suunnittelu

 

Tässä vaiheessa opetushenkilöstön pedagoginen asiantuntijuus ja hallinnollinen työ kohtaavat (jatkuva oppiminen, opintoasiainhallinto ja opettaja). Koulutuksen suunnitteluprosessin aikana keskustellaan esimerkiksi:

  • Pienen osaamiskokonaisuuden nimeäminen
  • Ohjeellisen työmäärän (ECTS-pisteet) arviointiin
  • Osaamistavoitteiden, tietojen, taitojen ja vastuiden kuvaaminen (esim. ESCO(Opens in a new window) – taitojen ja osaamisen eurooppalaista luokitusta hyödyntäen kansallisen ja kansainvälisen vertailtavuuden varmistamiseksi)
  • Pienen osaamiskokonaisuuteen johtavan oppimiskokonaisuuden tason määrittäminen (EQF-tasot ja osaamistasot, ks. Viitekehysluonnos(Opens in a new window))
  • Määrittelee opetuksen ja oppimisen tavat ja järjestelyt
  • Pienen osaamiskokonaisuuden tuottaman osaamisen yhdistäminen tai pinoutuminen muiden koulutuksien kanssa
  • Mahdollisia muita oppijan kannalta keskeisiä lisätietoja, esim. ennakkotietovaatimukset
  • Kohderyhmän määrittely
  • Käytetty arviointiasteikko
  • Palautteen antamisen kanavat ja tavat. Palautetta voidaan kerätä koko pienen osaamiskokonaisuuden elinkaaren ajan. Myös vastapalautteen antamisen tavat on hyvä kuvata

Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • Aktiivisen työelämäyhteistyön toteuttaminen
  • Oppimisympäristön luominen ja kehittäminen
  • Laadun huomioiminen pedagogisissa ratkaisuissa

 

Pedagoginen suunnittelu on pienen osaamiskokonaisuuden laadun keskeinen perusta. Siinä yhdistyvät koulutuksen aikainen työelämäyhteistyö, tutkimus- ja kehittämisperustaisuus sekä oppijalähtöinen oppimisen muotoilu modulaarisiksi kokonaisuuksiksi.

  • Työelämäyhteistyö on keskeinen lähtökohta osaamiskokonaisuuden suunnittelussa.
  • Osaamistavoitteisiin pääsemiseksi opettaja suunnittelee oppimistehtävät ja laatii arviointikriteerit oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
  • Pedagogisessa suunnittelussa tulee huomioida korkeakouluopetukselle asetetut laatukriteerit (mm. Digivision laatukriteerit(Opens in a new window), saavutettavuus, (Opens in a new window)korkeakoulun omat pedagogiset laatukriteerit)

Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:

  • Opetushenkilöstö tukee markkinointia asiantuntijaroolissa

 

Opetushenkilöstön rooli ei rajoitu pelkästään sisällön suunnitteluun, vaan siihen sisältyy myös  osaamistavoitteiden, sisällön ja kohderyhmän kirkastaminen siten, että se on ymmärrettävä ja houkutteleva kohderyhmille. Tiivis yhteistyö viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijoiden kanssa varmistaakseen, että koulutus on oppijan löydettävissä.

  • Opetushenkilöstö määrittelee selkeät ja kohdennetut työelämän osaamistarpeisiin sidotut kuvaukset pienen osaamiskokonaisuuden sisällöistä ja osaamistavoitteista
  • Opetushenkilöstö voi vastata omalta osaltaan pieniä osaamiskokonaisuuksia koskeviin kysymyksiin

Lisätietoja

Vuorenmaa, Ira
Projektipäällikkö
Hirsimäki, Terhi
Suunnittelija, jatkuva oppiminen