Laadunhallinnan ja opintoasiainhallinnon tukimateriaali - Tukimateriaalia opetushenkilöstölle - Ennen pientä osaamiskokonaisuutta
Tee työelämän osaamistarpeista koulutusta, joka näkyy ja vaikuttaa!
Tämä ohje auttaa sinua opettajana tunnistamaan, suunnittelemaan ja valmistelemaan pienen osaamiskokonaisuuden sujuvasti ja laadukkaasti – työelämälähtöisesti, pedagogisesti kestävästi ja yhteisistä raameista käsin.
Alla on opettajan työn näkökulmasta jäsennetty kuvaus niistä keskeisistä prosesseista, työvaiheista ja huomioitavista näkökulmista, joita on hyvä huomioida ennen pienen osaamiskokonaisuuden (POK) varsinaista toteutusta. Kuvaus kokoaa yhteen strategisen, pedagogisen, hallinnollisen ja työelämäkontekstin, ja tekee opettajan työn kokonaisuuden näkyväksi.
Tutustu tarkemmin alla oleviin asioihin, jotka täytyy huomioida pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelussa.
- Tarve pienelle osaamiskokonaisuudelle tulee
-
- Jatkuvalta oppimiselta
- Esihenkilöltä
- Opettajalta itseltään esim. hankkeista tai muun työelämäyhteistyön myötä.
- Opettajan on hyvä olla tietoinen pienistä osaamiskokonaisuuksista, jotta hän voi hyödyntää monipuolisesti tekemäänsä työelämäyhteistyötä esimerkiksi harjoittelujen ohjaamisessa, työelämän toimeksiantojen sopimisessa, opinnäytetyöohjauksissa ja muussa koulutukseen kuuluvassa työelämäyhteistyössä.
Opettajan keskeinen rooli tässä vaiheessa on:
- tunnistaa ja sanoittaa osaamistarve osaamisperustaisesti
- nähdä pienten osaamiskokonaisuuksien hyödyntämismahdollisuudet osana laajempaa koulutuksen ja työelämäyhteistyön kokonaisuutta
- Opettaja käy esihenkilönsä kanssa keskustelun pienen osaamiskokoanisuuden resurssista joko tarpeen ilmetessä tai opetuksen vuosisuunnittelun yhteydessä.
- Pienen osaamiskokonaisuuden prosessiin tutustuminen opettajan työn näkökulmasta
- Sovitaan pienen osaamiskokonaisuuden toteuttamiseen liittyvien käytäntöjen vastuunjaosta.
Tämä vaihe ehkäisee kuormitusta ja varmistaa, että POK ei jää “ylimääräiseksi työksi” vaan osaksi perustyötä.
Opettaja osallistuu pienen osaamiskokonaisuuden laadintaan koulutussuunnitteluprosessin edetessä. Ensin määritellään pakolliset vakiotiedot kansallisen viitekehysluonnoksen pohjalta (Viitekehysluonnos)
- POK:in nimi, osaamistavoitteet – tiedot, taidot ja vastuut/itsenäisyys,
- Ohjeellinen työmäärä (ECTS-pisteet)
- Pienen osaamiskokonaisuuteen johtavan oppimiskokonaisuuden taso tutkintojen viitekehyksen ja pieneen osaamiskokonaisuuksiin liitettävien osaamistasojen kannalta (noviisi, edistynyt aloittelija, pätevä ongelmanratkaisija, taitava ongelmanratkaisija, expertti).
- Opetuksen ja oppimisen tavat ja järjestelyt-asteikko.
- Henkilöllisyyden varmistaminen arvioinnin aikana.
- Mitä yhdistämis- ja kerrytettävyysvaihtoehtoja pieneen osaamiskokonaisuuteen liittyy.
- Mahdolliset muut lisätiedot.
- Huomioi oman organisaatiosi opintorekisterin pakolliset opintojakso- ja toteutustiedot.
- Kohderyhmä ja ennakkovaatimukset
- Käytetty arvosana
Tässä vaiheessa opettaja tekee rakenteellista asiantuntijatyötä, jossa pedagoginen ajattelu ja hallinnollinen työ kohtaavat (Jatkuva oppiminen, opintoasiainhallinto ja opettaja)
- Suunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta pieni osaamiskokonaisuus vastaa työelämän tarpeisiin. Työelämäyhteistyö on tärkeä laadun tekijä. Työelämäyhteistyötä voi toteuttaa joko kevyemmin seuraamalla tietolähteitä tai fasilitoituja työpajoja hyödyntäen.
- Osaamistavoitteiden tulee vastata työpaikkojen ja yksilöiden osaamistarpeisiin ja perustua korkeakoulujen TKI-osaamiseen. Osaaminen tulee kuvata osaamisperustaisesti, mitä oppijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja pystyvän tekemään koulutuksen suoritettuaan. Tavoitteet muotoillaan niin, että ne voidaan arvioida ja arvioinnin tulee tukea oppijan oman osaamisen tunnistamista. Oppijalle annetaan todistus suorituksesta. (Viitekehysluonnos)
- Pienen osaamiskokoanisuuden suunnittelussa olennaista on myös saavutetun osaamistason määrittäminen.
- Osaamistavoitteiden kuvaamisessa voidaan käyttää ESCO-kirjaston luokituksia, jotta kerrytettävyys ja vertailtavuus säilyisi parhaalla mahdollisella tavalla Euroopassa.
- Digivision laatukriteerit varmistavat, että Opin.fi- palvelussa tuotettavat koulutussisällöt ovat laadukkaita ja saavutettavia. Oppijan kannalta myös modulaarisuus on tärkeää, jolloin hän voi kerryttää osaamistaan ja valita omiin tarpeisiin sopivia kokonaisuuksia.
- Pedagogisessa suunnittelussa tulee huomioida myös saavutettavuuskriteeristö sekä korkeakoulujen omat pedagogiset mallit ja suositukset. Pedagogisessa suunnittelussa kannattaa hyödyntää organisaatiosi tukea digipedagogiseen suunnitteluun. Suunnitteluvaiheessa voi tehdä myös vertaisarviointia kollegojen kesken.
- Opettaja vastaa opintojakson oppimisympäristön luomisesta, johon voi hyödyntää digipedagogista tukea.
- Opettaja voi halutessaan osallistua POK:in markkinointiin.
- Opettaja vastaa omalta osaltaan pientä osaamiskokonaisuutta koskeviin kysymyksiin.
- Tukee markkinointia asiantuntijaroolissa ja osallistuu perustelemaan POK:in työelämärelevanssia.
Ennen pienen osaamiskokonaisuuden laadintaan osallistumista opettajan tulee tuntea ja olla tietoinen seuraavista pienten osaamiskokonaisuuksien tuottamiseen liittyvistä asiakirjoista:
- ESCO
- EU-kehys
- Pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys
- Organisaation ohjeet ja toimintaohjeet
- Saavutettavuus
- Digivision laatukriteerit
Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa:
- realistista ymmärrystä siitä, mitä vaatimuksia POKille asetetaan
- pedagogisten ratkaisujen tekemistä näiden raamien sisällä
Opetushenkilöstön tukimateriaali – Pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelun ideapaperi
Lataa tästä pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelun tueksi ideapaperi Pienen osaamiskokonaisuuden suunnittelun ideapaperi(Opens in a new window).
Lisätietoja
Hauta, Essi
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Hirsimäki, Terhi
Suunnittelija, jatkuva oppiminen
Suunnittelija, jatkuva oppiminen