Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa
Jätkäsaaren kiertotalouskortteli toimii testialustana rakentamisen kiertotaloudelle
Suomessa ollaan heräämässä rakentamisen kiertotalouden konkreettiseen toteuttamiseen. Helsingin kaupunki kiristi hiilineutraaliustavoitettaan vuodesta 2035 vuoteen 2030. Kaupunkistrategiassa 2021-2025 tavoitteena on Hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä kunnianhimontason nostamista kaupunki käynnisti kiertotalouden klusteriohjelman, jossa edistetään monella tasolla siirtymistä kiertotalouteen.
Yrjö ja Hanna -säätiö rakennuttaa lähivuosina Helsingin Jätkäsaareen mittavan, rakentamisen kiertotalouden periaatteita noudattavan korttelin yhteistyössä YIT:n kanssa. Kiinteistöön toteutetaan esteettömiä asumisoikeusasuntoja, seniorivuokra-asuntoja sekä liiketiloja. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuosien 2023 – 2024 vaihteessa. Kiertotalouskorttelin arvioidaan valmistuvan vuonna 2026.
Ydinajatuksena on uusiokäytön ja kierrätyksen avulla hyödyntää luonnonvaroja kestävästi, jolloin tuloksena on ympäristöä normaalia vähemmän kuormittava ja vähähiilinen rakennus. Kiinteistö- ja rakennusalan rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa on ratkaiseva, sillä rakennettu ympäristö on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen tuottajista. KIRA-ala vastaa 35 % kaikesta energiankulutuksesta, minkä vuoksi myös energiasiirtymä on keskeinen osa alan uudistumista ja kasvua.
Kierrätysmateriaaleja ja energiatehokkuutta
Jätkäsaaren kiertotalouskortteli on kehityshanke, jossa käytetään uudenlaista rakentamistapaa, ja jossa huomioidaan sekä rakentamisen että asumisen aikainen kiertotalous. Kiertotalouskorttelin suunnittelu, rakentaminen ja asuminen perustuvat kiertotalouden periaatteisiin ja vähähiilisyyteen. Rakennukselle suunnitellaan pitkä elinkaari ja tiloista tehdään muuntojoustavat, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita myös tulevaisuudessa. Rakentamisessa käytetään materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettyjä, kierrätettäviä tai ympäristöä vähemmän kuormittavia, kuten esimerkiksi vähähiilistä betonia. Kiertotalous huomioidaan rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana myös energian tuotannossa, -käytössä ja -talteenotossa sekä veden kulutuksessa.
Kierrätysmateriaalien kartoitus ja luvat
Hankkeen suunnitteluvaiheen aikana kartoitetaan purettavia kohteita ja tutkitaan rakennusosien, kuten esimerkiksi tiilien, ovien, kaiteiden ja lasiseinien hyödyntämismahdollisuuksia. Rakennuksessa käytetyt kiertotalouselementit pyritään jättämään näkyville. Kiertotalouskorttelin rakenteet toteutetaan niin, että ne ovat myöhemmin helposti eroteltavissa ja uudelleenkäytettävissä.
Rakennus- ja purkujäte on mahdollista hyödyntää uusien rakennustuotteiden valmistuksessa, jos niiden käsittelyssä noudatetaan jätelainsäädäntöä, ympäristöviranomaisen ohjeistusta ja tuotteen käsittelyyn on haettu ympäristölupa. Kerran jätteeksi luokitellulle materiaalille on mahdollista hakea Ei enää jätettä- statusta (EEJ). Luokittelun päättymisen jälkeen tuotteen ominaisuudet uudeksi rakennustuotteeksi arvioidaan tuotehyväksynnässä.
Konkreettisia esimerkkejä kierrätettävistä materiaaleista
Ontelolaatat valmistetaan uudelleenkäytettäviksi. Ontelolaatat valmistetaan jännitettynä rakenteena liukuvaluna ja katkaistaan timanttisahalla oikeaan mittaansa, kun betonin lujuus on riittävä. Valmistusmenetelmän takia uudelleenkäytettäviä ontelolaattoja on mahdollista lyhentää haluttuun mittaan ilman, että ontelolaatan ominaisuudet kärsivät. Uudelleenkäyttö on mahdollista, jos ontelolaatat irrotetaan huolellisesti timanttileikkaamalla purkukohteesta, niihin on asennettu uudet nostopaikat ja materiaalin ominaisuudet on testattu.
Kierrätyspuun hyödyntäminen rakenteissa. Rakennus- ja purkutyömailta tuleva puumateriaali on mahdollista kierrättää uusiksi rakennustuotteiksi. Esimerkiksi hiillyttämällä käsiteltyä puuta on mahdollista käyttää piha-alueen kulkureiteissä, piharakennuksissa ja julkisivuissa
Kipsin kierrätysasteen nosto 20 %:sta 40 %:iin. Kipsilevyjen valmistajat käyttävät kierrätysmateriaalia jo nyt uusissa tuotteissa. Teknisesti uusi kipsilevy on tehtävissä lähes kokonaan kierrätyskipsistä, mutta soveltuvan raaka-aineen saaminen on pullonkaula.
Muovimaton ja karvapintaisen pala- tai kokolattiamaton materiaalit voidaan kierrättää. Mattojen materiaalista riippuen kokolattiamattoja on mahdollista käyttää uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Materiaalin valmistaja tutkii purettavien kohteiden mattolaatujen sopivuuden uusien materiaalien raaka-aineiksi. Hyvälaatuisia palamattoja voidaan pestä ja puhdistaa, mikä mahdollistaa mattojen uudelleenkäytön sellaisenaan.
Betonirakenteiden uudelleenkäyttö on mahdollista, jos selvitetään etukäteen rakenteen ominaisuudet ja soveltuvuus uuden kohteen vaatimuksiin. Uudelleenkäyttö edellyttää ominaisuuksien tutkimista, suunnittelijan lausuntoa ominaisuuksista ja huolellista suunnittelua sekä irrotuksen että asennuksen osalta. Betonisten pilari- ja palkkirakenteiden raudoitteet ja rakenne edellyttävät pääsääntöisesti rakenneosien käyttämistä sellaisenaan ilman, että niiden mittoja muutetaan. Pilari- ja palkkirakenteiden kiinnitykset soveltuvat ehjänä irrottamiseen, koska yleisin kiinnitystapa on pultti-mutteri-liitos, jossa elementtien saumat on valettu tai saumattu.
Betoniväliseinäelementit soveltuvat uudelleenkäyttöön hyvin. Etenkin kantamattomat väliseinäelementit, jotka tulevat sisätiloihin kevyimpään rasitusluokkaan X0, on mahdollista hyödyntää parhaiten. Väliseinäelementit on mahdollista modifioida sopivan kokoisiksi, rakentaa niihin uudet kiinnitysosat ja liittää seinälinja uusien elementtien välityksellä muuhun runkorakenteeseen.
Lasirakenteiden uudelleenkäyttö on mahdollista, jos selvitetään purettujen lasirakenteiden ominaisuudet ja vastaavuus uudiskohteen vaatimuksiin. Lasi säilyttää ominaisuutensa hyvin, joten lasirakenteen hyödyntäminen onnistuu yleensä erinomaisesti. Lasirakenteet on usein asennettu omana työvaiheenaan, jolloin kiinnitykset ovat jälkikiinnityksiä, jotka ovat irrotettavissa siististi. Etenkin toimistorakennusten saneerauksissa ja puruissa voi jopa muutaman vuoden ikäisiä lasirakenteita olla menossa jätteeksi. Monilla uudemmilla lasirakenteilla on CE-merkintä, joten ominaisuudet ovat tarkkaan tiedossa. Lasirakenteiden irrotus, kuljetus ja asentaminen tulee suunnitella etukäteen hyvin, jotta rakenteet säilyvät ehjänä.
Lähteet:
Rönkä, K. (2022). Sata tarinaa kiertotaloudesta. Kiertotalouden mukainen rakentaminen ja eläminen Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa. Kehityshankkeen loppuraportti. Yrjö ja Hanna -säätiö. Osaraportti 7. https://yrjojahanna.fi/wp-content/uploads/2023/01/Jatkasaaren-kiertotalouskortteli.-Sata-tarinaa-kiertotaloudesta.-Loppuraportti_7.-Yrjo-ja-Hanna-saatio-2022-1.pdf
Yrjö ja Hanna Kodit. (2023). Suomen ensimmäinen kiertotalouskortteli rakennetaan Jätkäsaareen. https://yrjojahanna.fi/suomen-ensimmainen-kiertotalouskortteli-rakennetaan-helsingin-jatkasaareen/ Luettu 10.10.2023
YIT Oyj. (2023). YIT on allekirjoittanut sopimuksen Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin rakentamisesta. https://www.yitgroup.com/fi/news-repository/sijoittajauutiset/yit-on-allekirjoittanut-sopimuksen-yrjo-ja-hanna–saation-kanssa-jatkasaaren-kiertotalouskorttelin-rakentamisesta-helsinkiin Luettu 10.10.2023
