HYBE - SeAMK Projektit

HYBE

Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla – HYBE

HYBE-hankkeessa edistetään vähähiilisen ja uusiutuvan energian käyttöä maaseutuyrityksissä. Keskitetystä energiantuotannosta pyritään hajautettuun energiantuotantoon uusilla ja kustannustehokkailla järjestelmillä.

Näiltä sivuilta löydät hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja saat lisätietoja hankkeesta.

Energiamurros Etelä-Pohjanmaalla – HYBE-hankkeen loppuseminaarin materiaalit

Puhujina hankkeen loppuseminaarissa olivat muun muassa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, VEBICin johtaja Suvi Karirinne, EPV energian hankintainsinööri Esa Koskiniemi ja Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula.

Esitykset

Löydät loppuseminaarin tallenteen täältä. Tallenne on katsottavissa 31.12.2021 saakka.

Hybridienergiaopas -podcastsarja

Hybridienergiaopas -podcastsarja on nyt julkaistu! Sarjassa energiantuotannon asiantuntijat kertovat, millaisia edullisia ja ilmastoviisaita vaihtoehtoja maaseutuyritysten energiantuotantoon löytyy. Podcast -sarja toimii samalla oppaana eri energiaratkaisuja pohtiville maaseutuyrityksille.

Opas toteutetaan Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla – HYBE-hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Hankkeet muut päärahoittajat ovat MTK Säätiö, Töysän Säästöpankkisäätiö, Seinäjoen Energia ja EPV Energia Oy.

Pääset kuuntelemaan oppaan kaikki jaksot täältä.

Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla – HYBE

 

Hankkeen tausta

Ilmastonmuutos ja maaseudun väestön väheneminen aiheuttavat haasteita maaseudun yritysten energiahuollolle tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, mikä aiheuttaa häiriöitä erityisesti maaseudun energian toimituksessa. Toisaalta energiaverkkojen ylläpitäminen voi tulla kalliiksi haja-asutusalueella, kun väki muuttaa pois maaseudulta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että yritysten hiilijalanjälkeä pitäisi pyrkiä vähentämään oleellisesti nykyisestä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa yritysten on yhä enemmän otettava huomioon ympäristöarvot, kuten yritystoiminnan hiilijalanjälki.  Tämä tarkoittaa maaseudulla erityisesti ruokaketjun, kiinteistöjen energiantuotannon ja autoilun päästöjen vähentämistä. Tulevaisuudessa ympäristöarvot korostuvat markkinoilla, ja kilpailussa pärjääminen tarkoittaa kestävien toimintatapojen omaksumista.

Myös energian huoltovarmuudesta käydään keskustelua. Maaseudulla sähköverkon huoltovarmuutta on parannettu kaivamalla sähkökaapeleita maan alle, mutta töiden etenemistä on jouduttu arvioimaan uudelleen maaseudun nopean autioitumisen myötä. Maakaapelointi ei välttämättä ole järkevä vaihtoehto alueilla, joilla kaupungistuminen saattaa autioittaa kokonaisia kyliä. Tilanteen johdosta maaseudun yrityksissä joudutaan uudenlaisen tilanteen eteen, jossa ainoana selviytymiskeinona on sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin ja tuottamalla energiaa myös itse. Yrityksillä on kuitenkin tarjolla melko vähän ja yksipuolisesti tietoa siitä, miten erilaisilla hajautetuilla hybridiratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä ja turvata energiansaantia omaehtoisesti erilaisissa maaseudun kiinteistössä.

Energiantuotannon hybridiratkaisut, kuten aurinko- tai bioenergiankäyttö, ovat yksi toimintamalli nykytilaan ja ongelmien ratkaisuun. Esimerkiksi maatila voi samassa konseptissa tuottaa lämpöä metsähakkeella ja sähköä aurinkoenergiaratkaisuilla.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on edistää vähähiilisen ja uusiutuvan energian käyttöä maaseutuyrityksissä. Keskitetyn energiantuotannosta pyritään hajautettuun energiantuotantoon uusilla ja kustannustehokkailla järjestelmillä.

Keskeisenä tavoitteena on case-tapausten hankkiminen maaseudun hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisujen vahvistamiseksi ja tulevaisuuden ennakoimiseksi ilmastonmuutoksen ja tulevaisuuden energiatarpeiden näkökulmasta.

Teemoina ovat mm. biokaasu- ja aurinkoenergiaratkaisut maatilarajapinnassa laajemmin eri alojen näkökulmat huomioiden. Hanke pyrkii osaltaan edistämään maaseudun energiantuotannon ja käytön huoltovarmuutta paikallisilla ratkaisumalleilla. Lisäksi hanke etsii yhteiskunnan kritisoimalle energiaturpeelle kustannustehokkaita korvaavia vaihtoehtoja.

Hankkeen uutuusarvona on asioiden kokonaisvaltainen tarkastelu. Toisin sanoen hanke ei tarkastele vain maatiloja energian tuottajina ja käyttäjinä, vaan hankkeessa huomioidaan laajempi kokonaisvaltainen tarkastelu maaseutuyrityksissä.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeen 1. työpaketissa kartoitetaan energiantuotannon nykytilaa ja riskejä Etelä-Pohjanmaan maaseudulla. Työpaketissa huomioidaan sitä, mitä mm. energiaturpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla tarkoittaa maakunnassa lähitulevaisuudessa. Työpaketissa määritellään se, mikä on energiantuotannon päästövähennyksen tavoite Etelä-Pohjanmaalla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hankkeessa selvitetään, mitä haasteita ilmastonmuutos, energiahuollon turvaaminen ja väestön väheneminen syrjäkyliltä aiheuttavat Etelä-Pohjanmaalla. Tämän lisäksi selvitetään, miten energiaverkkojen tulevaisuus ja kyberuhat tulevat vaikuttamaan hajautetun energiajärjestelmän vaatimuksiin.

Hankkeen 2. työpaketissa hyödynnetään Etelä-Pohjanmaalla Laasasenahon ja Lensun (2019) kehittämää biokaasulaitosten sijainnin optimointimallia.

Hankkeen 3. työpaketissa etsitään vapaamuotoisella ilmoituksella 5-10 esimerkkiyritystä, jotka haluavat osallistua hankkeen pilotointiin.

Esimerkkilaskelmassa selvitetään mm. nykyinen energiankulutus, energiantarpeen kausivaihtelu, yrityksen oman energiapotentiaalin arviointi ja näiden pohjalta investointilaskelma tietyn energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi selvitys sisältää arvion myös tulevaisuuden energiankulutuksen kehityksestä (sähkö ja lämpö). Tavoitteena on laatia yrityksille polku, miten he voivat lisätä energiahuoltovarmuutta ja -omavaraisuutta sekä edistää vähähiilisyyttä.

Hankkeen 4. työpaketissa järjestetään tilaisuuksia, kuten opintomatkoja, retkiä ja seminaareja hanketiedon jalkauttamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.

Hankkeen nettisivut ovat osoitteessa https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/hybe/

Projektin osapuolet

SeAMK Ruoka toimii hankekoordinaattorina. Vaasa Energy Business Innovation Centre (Vebic) toimii hankekumppanina. Hanke toimi yhteistyössä eteläpohjalaisten maaseutuyritysten kanssa.

Hankkeen kesto

1.1.2020-31.12.2021.

Hankebudjetti

Hankebudjetti on 130 000 €. Hankkeen tukitaso 80 %. Hanketta päärahoittaa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmassa. Lisäksi hanketta rahoittavat MTK Säätiö, Töysän Säästöpankkisäätiö, Seinäjoen Energia ja EPV Energia Oy.

Hankkeen tuotokset ja tulokset

Tulosten ja kokemusten, myös epäonnistumisten jalkautus on tärkeä osa hanketta. Hankkeen tuloksia odotetaan sen loppupuolella ja niitä julkaistaan mm. hankkeen nettisivuilla.

Lisätiedot

Silmälasipäinen kalju mies seisoo hieman sivuttain.

Kari Laasasenaho

Erityisasiantuntija

sähköposti

Kari.Laasasenaho(a)seamk.fi

puhelin

+358406807631