Tatti-hanke päättyi vuoden 2023 lopussa

Tatti-hanketta on toteutettu viiden henkilön tiimin yhteistyöllä vuoden 2020 syksystä lähtien. Hanke on yhdistänyt tekniikan ja terveys- ja hyvinvointialan osaajien taitoja uraauurtavalla tavalla. Hankesuunnitelma on ohjannut tarkasti toimintaamme ja olemme pystyneet saavuttamaan kaikki suunnitelmassa kirjatut tavoitteet. Joitain muutoksia hankesuunnitelmaan matkan varrella tehtiin kun koronapandemia aiheutti toteuttajille päänvaivaa ja soveltamista toteutukseen.

Osaaminen lisääntyi puolin ja toisin

Olemme oppineet paljon uusia asioita hankkeen toteuttamisen myötä. Tekniikan osaajat ymmärtävät paremmin ergonomiaa ja sen mittaamiseen liittyviä erityistarpeita, kun liikkeenkaappausjärjestelmä valjastettiin kuormittavien työasentojen mittaamiseen. Terveys- ja hyvinvointialan osaajat ovat oppineet uusia asioita teknisistä sovelluksista ja ohjelmista sekä yhdistäneet perinteiset ergonomia-analyysit liikkeenkaappaukseen. Koko hankeväki oppi uudenlaisen lähestymistavan fyysisen työkuormituksen tutkimiseen, mittaamiseen ja analysoimiseen. Tuloksista kertominen ja raportointi havainnollisella tavalla osallistuvien yritysten henkilöstölle toi omat haasteensa ja vaatimuksensa esityksille.

Tiedon lisääminen työkuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä yrityksissä oli hankkeen tärkein tulos. Jokaisella alalla järjestettiin myös toimialakohtainen tulostyöpaja mahdollistamaan verkostoitumista ja tiedon jakoa yritysten välillä.

Yritykset ja prosessi

Hankkeessa tehtiin työkuormitukseen liittyviä mitattauksia yhteensä kolmessatoista metalli-, rakennus- ja hoiva-alan yrityksessä. Mittaukset tehtiin niistä fyysisesti raskaista työtehtävistä, jotka yritykset itse olivat valinneet mittausten kohteiksi. Yritysten mukaan saaminen hankkeeseen oli helppoa. Suurempi määrä yrityksiä olisi pidentänyt yksittäisen yrityksen prosessia tarpeettomasti. Jo tällä määrällä yrityksiä yksittäinen kehittämisprosessi kesti jopa puoli vuotta kaikkine toimenpiteineen.

Mittauksissa käytettiin liikkeenkaappausjärjestelmää päällepuettavien sensoreiden (17) avulla ja ergonomia-analyysiohjelmistoja (OWAS ja RULA) perinteisen silmämääräisen ergonomiaarvioinnin sijasta. Jokaisesta yrityksestä mitattiin 2-5 työntekijää ja 3-5 työtehtävää.

Hankkeen mittausmenetelmillä saatiin tarkkaa tietoa työn kuormittavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työtehtävien mittaukset analysoitiin ja tulokset käytiin läpi yrityskohtaisissa tulostyöpajoissa, joissa pohdittiin yhdessä yrityksen ja työterveyshuollon kanssa, miten kuormittavia työtehtäviä tai työn tekemisen tapoja olisi mahdollista muuttaa, jotta ne olisivat vähemmän työntekijää kuormittavia.

Tulokset ja tuotokset

Hanke järjesti alueella viisi kaikille avointa seminaaria erilaisilla työhyvinvointiin liittyvillä sisällöillä. Seminaarit olivat sisällöiltään erilaisia, mielenkiintoisia, ajankohtaisia ja monipuolisia, mutta silti osallistujamäärä jäi hanketoimijoiden mielestä alhaiseksi. Ilmeisesti yleinen informatiivinen sisältö ei houkuttele yrityksiä osallistumaan ainakaan paikan päällä tapahtuviin seminaareihin vaan sisällön pitäisi olla enemmän spesifiä koulutuksellista näkökulmaa antavaa.

Hanke julkaisi jokaiselta alalta (metalli-, rakennus- ja hoiva-ala) opasvideon, joka sisälsi tärkeimmät havainnot osallistuneiden yritysten työkuormituksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja parannus/kehittämisehdotukset kyseiselle alalle.

Linkit video-oppaisiin:

http://Metallialan opasvideo (youtube.com)

http://Rakennusalan opasvideo (youtube.com)

http://Hoiva-alan opasvideo (youtube.com)