Opetushenkilöstön tukimateriaalia
Työkalu – PDCA laadun ja kehittämisen tukena
PINKO-hankkeen toteuttamassa hanketoimijoiden benchmarkkauskierroksella kävi ilmi, että ammattikorkeakoulut hyödyntävät PDCA-kehää laatu- ja kehittämistyön tukena. Tätä voidaan soveltaa myös pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnassa ja kehittämistyössä.
Pienen osaamiskokonaisuuden jälkeen
Pienen osaamiskokonaisuuden toteutuksen jälkeen opetushenkilöstön rooli jatkuu pienen osaamiskokonaisuuden arvioinnin, reflektoinnin ja kehittämisen kautta. Toteutuksen onnistumisen tarkastelun, palautteen hyödyntämisen ja omien havaintojen jäsentämisen avulla voidaan tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tämä vaihe on tärkeä laadunhallinnan ja kehittämistyön oikean suunnan varmistamiseksi ja se auttaa ymmärtämään, miten hyvin osaamiskokonaisuus vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin ja työelämän sekä oppijan tarpeisiin.
Palautteen käsittely ja pienen osaamiskokonaisuuden laadun arviointi perustuvat korkeakoulun laadunhallintajärjestelmään sekä pienille osaamiskokonaisuuksille asetettuihin tulosmittareihin. Lue alta pedagogisen laadun arviointiin liittyviä huomioita.
Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:
- Opetushenkilöstö huolehtii omalta osaltaan palautteen keräämisen mahdollistavista rakenteista pienen osaamiskokonaisuuden suorittamisen aikana ja sen jälkeen
Järjestelmällinen palautteen kerääminen oppijoilta, työelämäkumppaneilta ja muilta sidosryhmiltä tuottaa arvokasta tietoa toteutuksen toimivuudesta, sisällön relevanssista ja oppimiskokemuksesta. Opetushenkilöstön tehtävänä on osallistua palautteen käsittelyyn ja toteuttaa kehittämistoimenpiteitä sen pohjalta.
- Pienestä osaamiskokonaisuudesta voidaan kerätä välipalautetta ja loppupalaute.
- Vastavuoroinen palaute koulutuksen aikana tukee aitoa oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä
- Benchmarkkauskierroksen aikana ammattikorkeakoulutoimijat pitivät tärkeänä seurata pienten osaamiskokonaisuuksien vaikutuksia myös sen päättymisen jälkeen. Tähän liittyen voitaisiin laatia ja kerätä esimerkiksi uraseurannan kaltaista tietoa pienen osaamiskokonaisuuden suorittajilta.
Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:
- Opetushenkilöstö kehittää pientä osaamiskokonaisuutta saadun palautteen perusteella
Pienen osaamiskokonaisuuden systemaattinen kehittäminen edellyttää havaintojen, palautteen ja kokemusten yhdistämistä konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi.
- Pienen osaamiskokonaisuuden arviointi toteutetaan korkeakoulun sisäisten laatuprosessien mukaisesti
- Laatuarviointeihin voi osallistua myös vertaisarvioijia (esim. työelämänedustaja, kumppanikorkeakoulu)
- KARVI arvioi pieniä osaamiskokonaisuuksia osana korkeakoulujen laatuauditointeja
Opetushenkilöstön keskeinen rooli tässä vaiheessa on:
- Opetushenkilöstö seuraa oman alansa osaamistarpeita ja koulutustarjontaa ja osallistuu uusien pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun
Pienten osaamiskokonaisuuksien pinoutuvuus ja kerrytettävyys ovat avainasemassa joustavien ja yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisessa. Opetushenkilöstön näkökulmasta tämä tarkoittaa osaamiskokonaisuuksien suunnittelua siten, että ne muodostavat loogisesti eteneviä, toisiinsa kytkeytyviä kokonaisuuksia, joita oppija voi yhdistellä omien tavoitteidensa mukaisesti. Suunnittelussa korostuu osaamisen selkeä kuvaaminen sekä yhteensopivuus muiden osaamiskokonaisuuksien kanssa.
- Opetushenkilöstö seuraa aktiivisesti oman alansa ennakointitietoa ja työelämästä tulevia osaamistarpeita sekä tutkimus- ja kehittämistoimia
- Korkeakoulujen yhteistyöverkostoissa käydään keskustelua ajankohtaisista osaamistarpeista ja niihin luoduista pienistä osaamiskokonaisuuksista kansallisesti ja kansainvälisesti
- Pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelussa huomioidaan mahdolliset tulevat pienet osaamiskokonaisuudet hyvissä ajoin
Lisätietoja
Asiantuntija, TKI; Opinto-ohjaaja, Master School ja Suunnittelija, Opintoasiainhallinto
Suunnittelija, jatkuva oppiminen