RovesUGV

Roveksen ja Kapernaumin teollisuusalueella (jatkossa pelkkä Roves) on jatkuvaa pientä logistiikkaa ja tavaraliikennettä siellä sijaitsevien yritysten välillä. Lastin suuruus vaihtelee merkittävästi, mutta pienimmillään se on EURO-lavan päälle kasattuja tarvikkeita ja suurimmillaan kymmenien tonnien edestä raskasta rahtia. Tällä hetkellä rahti kulkee yritysten oman työvoiman, pakettiautojen ja isompien kuorma-autojen avulla. Tähän pieneen logistiikkaan kuluu huomattava määrä henkilötyövuosia ja polttoainetta. Tehottomuus hidastaa teollisuusalueen toiminnan kasvua ja vaikuttaa kielteisesti sen kilpailukykyyn. Hankkeen tarve on noussut puhtaasti yritysten kiinnostuksesta ja innostuksesta lähteä kehittämään alueelle autonomista tai lähes autonomista logistiikkaratkaisua, joka voisi suurelta osin hoitaa ei-akuutin tai aikakriittisen tavaraliikenteen Roveksen teollisuusalueen sisällä.

• Hankkeen nimi: RovesUGV
• Hankenumero: A81318
• Hankkeen rahoitus: Kestävän kaupunkikehittämisen haku – Seinäjoen ekosysteemisopimus 20.5. – 28.6.2024
• Hankkeen toteutusaika: 1.4.2025–30.7.2026

Avoimen lähdekoodin ROS2 järjestelmän hyödyntäminen teollisuuden aluelogistiikan autonomisoimisessa

Hankkeen tarpeen taustalla on Roveksen ja Kapernaumin teollisuusalueiden yritysten välinen jatkuva logistiikka ja tavaraliikenne, jossa lastin suuruus vaihtelee huomattavasti. Nykyisin rahti kulkee yritysten oman työvoiman, pakettiautojen ja isompien kuorma-autojen avulla, mikä kuluttaa huomattavan määrän henkilötyövuosia ja polttoainetta. Tämä tehottomuus hidastaa teollisuusalueen toiminnan kasvua ja vaikuttaa kielteisesti sen kilpailukykyyn. Autonominen logistiikka tarjoaa ratkaisun näihin haasteisiin, ja sen käyttöönotto on välttämätöntä Roveksen teollisuusalueen toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.Hankkeen tavoitteisiin kuuluu luoda Roveksen yritysten kanssa yhteinen käsitys siitä, miten autonomiset logistiikkareitit voisivat toimia alueella. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää autonomisten kuljetusajoneuvojen käyttöön liittyvät lupa-asiat ja lainsäädännölliset haasteet, yhteiskehittää ja toteuttaa Proof-of-Concept (PoC) -demo.

Työpaketit

TP1: Hallinto, viestintä, hankkeen johto ja vaikuttaminen

TP2: Roveksen alueen kartoittaminen ja optimaalisten reittien etsiminen

TP3: PoC-demonstraatio SeAMKin Husarion UGV-alustaa käyttäen

Hankkeen tavoitteet

1. Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja demonstroida autonomisia logistiikkaratkaisuja Roveksen teollisuusalueella.
2. Parantaa alueen sisäistä logistiikkaa, tehostaa toimintaa ja tuo merkittävää brändiarvoa alueelle.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin:

Työpaketti 1:

• Hankkeen hallinto
• Hankkeen julkaisut SeAMK:n kanavissa

Työpaketti 2:

• Roveksen alueen kartoitus
• Logistiikkatarvekartoitus Roveksen yrityksiltä
• Reittisuunnittelu ja optimointi
• Lupien ja lainsäädännön selvitys
• Roveksen saavutettavuuskartan työstäminen

Työpaketti 3:

• Proof-of-concept (PoC) demon yhteiskehittäminen ja toteuttaminen SeAMK:n Panther mobiilirobotilla

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat Roveksen teollisuusalueen yritykset. Välillisesti kohderyhmään kuuluvat korkeakoulut ja Seinäjoen kaupunki sekä yleisesti logistiikka-alan yritykset.

Hankkeen tulokset

Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy

• 5 artikkelia SeAMK:n kanaviin
• Roveksen alueen kartoitus, joka sisältää teiden, risteysten ja rakennusten sijainnit ja ominaisuudet
• Optimaalisten reittien suunnittelu autonomisille kuljetuksille, sekä virtuaaliteiden mahdolliset sijainnit, perustuen kartoitukseen ja tarvekartoitukseen.
• Visualisoitu saavutettavuuskartta.
• Lupa- ja lainsäädäntöselvitys, missä on kartoitettu vaadittavat luvat ja autonomista logistiikkaa koskeva lainsäädännöstä.
• Yksityiskohtainen suunnitelma PoC-demonstraatiosta, joka sisältää reitin, testauksen ja toteutuksen todellisessa ympäristössä.
• Toteutettu autonominen PoC-demonstraatio kahden yrityksen välillä Roveksessa ja sen perusteellinen raportointi.

Hankkeessa kehitettyä UGV-prototyyppiä algoritmeineen tullaan käyttämään myös tulevissa TKI-hankkeissa ja opetuksessa. Yritykset voivat käyttää tätä tutkimusalustaa myös omissa kehityshankkeissaan. Prototyyppiä voidaan hyödyntää myös IXFactory – ja Sähköiset voimalinjat -hankkeissa syntyvien TKI- ja opetuskokonaisuuksien yhteydessä.

Hankkeessa tehdään proof-of-concept kokeiluja, joiden myötä pystytään todentamaan avointen järjestelmien hyödynnettävyys työkoneiden ja niiden osien automatisoinnissa.
Hankkeessa syntyvä yritys-korkeakouluyhteistyöverkosto jatkaa työskentelyä esiin tulevien tarpeiden ja jatkokehitysnäkymien pohjalta uusissa EAKR hankkeissa.

Hanke etsii potentiaalisia yrityksiä esiselvityshaastatteluiden ja alueen elinkeinotoimien avustuksella ja järjestää työpajatapahtuman/-ia yhteistyössä elinkeinotoimien kanssa. Alueen yrityksistä työpajoihin ja demoihin osallistuvien henkilöiden osaaminen kehittyy suoraan ja SeAMK:n opetushenkilökunnan osaamisen päivittymisen kautta myös
uudet valmistuvat insinöörit saavat parempaa osaamista autonomisten työkoneiden teemassa.

Hankkeen työpajoista yritykset saavat uusia ideoita sekä tuotekehitykseen että teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin, mikä mahdollistaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenteen uudistumista ja monipuolistumista. Pitkällä aikavälillä työkoneiden autonomisoituminen tukee resurssiviisasta toimintaa, mikä
on osaltaan merkittävä syy yrityksille panostaa tämän teeman osaamisen hankkimiseen.

RovesUGV Tietosuojaseloste(Opens in a new window)

UGV navigoi autonomisesti SEAMK:n ympäristössä

Riskianalyysi osana RovesUGV-hankkeen koeajojen valmistelua

Autonomisen mobiilirobotin siirtäminen kehitysympäristöstä teollisuusalueen liikenteeseen edellyttää teknisen toimivuuden lisäksi turvallisuuden järjestelmällistä tarkastelua. RovesUGV-hankkeessa riskianalyysin laatiminen liittyi Roveksen alueella suunniteltuun testaukseen ja yritysten välisen materiaalikuljetuksen käytännön demonstraatioon. Se oli osa Husarion Panther-mobiilirobotin koelupahakemuksen valmistelua.

Riskianalyysin tarkoituksena on tehdä näkyväksi, missä tilanteissa suunniteltu toiminta voi aiheuttaa vaaraa ja miten riskejä voidaan pienentää. Mobiilirobotin tapauksessa tarkastelu yhdistää laitteen, ohjelmiston, käyttäjän ja toimintaympäristön. Pelkkä onnistunut koeajo ei vielä osoita, miten järjestelmä käyttäytyy poikkeavassa tilanteessa. Siksi analyysin tekemisessä olennaista on tarkastella myös toiminnan rajoja, mahdollisia häiriöitä ja ihmisen mahdollisuuksia puuttua robotin toimintaan. Näin turvallisuutta voidaan arvioida suhteessa juuri siihen käyttöön, jota varten kokeilua valmistellaan.

Mobiilirobotiikka ja tieliikennelainsäädäntö

Autonomisen logistiikan kehittäminen edellyttää toimivan tekniikan lisäksi liikennettä koskevan lainsäädännön huomioimista. SEAMKin RovesUGV-hankkeessa tavoitteena on kehittää ja demonstroida yritysten välisiä autonomisia kuljetuksia Seinäjoen Roveksen teollisuusalueella. Hankesuunnitelmassa lupa-asioiden ja lainsäädännöllisten haasteiden selvittäminen on nostettu omaksi tehtäväkseen reittisuunnittelun ja teknisen kehittämisen rinnalle.

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa liikenteen automaatiokokeilut. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin (2026b) mukaan automaattiautojen testaaminen liikenteessä edellyttää virastolta haettavaa koenumerotodistusta. Virasto auttaa myös kuljettajan määrittämiseen, tekniseen hyväksyntään ja rekisteröintiin liittyvissä kysymyksissä. Keskeinen lähtökohta on käyttöympäristö. Tieliikennelain tarkoittama tie käsittää maanteiden ja katujen lisäksi yksityiset tiet sekä muut yleiselle liikenteelle tarkoitetut tai yleisesti liikenteeseen käytetyt alueet (Tieliikennelaki 729/2018, 1–2 §). Siksi yrityksen piha-aluekaan ei automaattisesti jää lain soveltamisalan ulkopuolelle. Roveksessa reitin oikeudellista asemaa on arvioitava sekä katuosuuksilla että yritysten pihoilla. Pelkkä maanomistajan suostumus ei ratkaise ajoneuvon liikennekelpoisuutta.

Toinen olennainen kysymys on ajoneuvoluokitus. Suomessa pienille kuljetusroboteille on oma luokkansa, kevyt automaattinen tavarankuljetin. Näiden sähköisten, etähallittujen ajoneuvojen vaatimukset koskevat muun muassa mittoja, massoja, valoja, havaittavuutta ja jarruja (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2023). Hankkeen Husarion Panther-alustan noin 55 kilogramman massa ja 7,2 kilometrin tuntinopeus eivät yksin osoita luokkaan kuulumista. Myös varustelu, kuormaus ja muut tekniset ominaisuudet on huomioitava. Valmistajan ilmoittama kantavuus ei sellaisenaan tarkoita vastaavan kuorman sallittavuutta tieliikenteessä.

Liikenteessä automaation luotettava toiminta on ensiarvoista. Tieliikennelaki edellyttää huolellisuutta, muiden tienkäyttäjien toiminnan ennakointia ja olosuhteisiin sovitettua nopeutta. Ajoneuvo on pystyttävä hallitsemaan ja pysäyttämään ennakoitavissa tilanteissa (Tieliikennelaki 729/2018, 3–5 §). RovesUGV:n kehitystyössä näiden periaatteiden käytännön vastineita ovat esimerkiksi esteiden tunnistaminen, turvallinen pysähtyminen sekä paikannuksen ja tietoliikenneyhteyden häiriöihin varautuminen. Riskianalyysillä voidaan yhdistää liikenneympäristön vaarat konkreettisiin teknisiin ja toiminnallisiin hallintakeinoihin.

Myös kokeilutoiminnan ja jatkuvan kuljetuspalvelun (tai muun liiketoiminnan) ero on tärkeä. Koenumerotodistuksen käyttötarkoituksiin kuuluu ajoneuvon tai sen laitteiden tutkimus ja tuotekehitys, ja hakeminen edellyttää voimassa olevaa koenumerovakuutusta (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2026a). Onnistuneesta demonstraatiosta ei siksi voi suoraan päätellä, että sama järjestelmä olisi hyväksytty jatkuvaan kaupalliseen liikenteeseen.

RovesUGV-hankkeen kannalta lainsäädäntö vaikuttaa suoraan reittivalintoihin, robotin varusteluun sekä kokeiden toteutukseen. Teknisen kehittämisen rinnalla tarvitaan dokumentoitua tietoa siitä, missä olosuhteissa järjestelmä toimii turvallisesti, miten toimintaa valvotaan ja miten poikkeamiin reagoidaan. Näin kokeiluista syntyy teknisten tulosten lisäksi tietopohjaa autonomisten kuljetusten myöhempää käyttöönottoa varten.

Lähteet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. (2023, 8. joulukuuta). Pienet kuljetusrobotit saivat tarkemmat tekniset vaatimukset. https://www.traficom.fi/fi/uutiset/pienet-kuljetusrobotit-saivat-tarkemmat-tekniset-vaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. (2026a, 9. syyskuuta). Hae ajoneuvolle koenumerotodistusta. https://www.traficom.fi/fi/autoilijat/hae-ajoneuvolle-koenumerotodistusta

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. (2026b, 12. huhtikuuta). Tieliikenteen automaatiokokeilut. https://www.traficom.fi/fi/liikennejarjestelma/verkottunut-ja-automatisoitunut-liikenne/tieliikenteen-automaatiokokeilut

Tieliikennelaki 729/2018. (2018). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729