Oppipojasta kisälliksi

Sukupolvenvaihdoksen myötä eläintuotantoon liittyvällä maatilalla alettiin etsiä ja uudistaa eläintuotantotilojen tekniikkaa vastaamaan nykypäivää. Tilan omistajalla oli henkilökohtaista kiinnostusta tietotekniikkaan ja halukkuus luoda myös kansainvälisiä kontakteja.

Kansainvälisten kontaktien kautta löytyi uusi ohjaustietokone eläintuotantotiloihin, joka mahdollisti entistä tarkemman resurssien kulutuksen seurannan.  Tilan omistaja koki, että mittaristoja ja resurssien kulutusta olisi kuitenkin mahdollista kehittää edelleen. Hän loi ohjaustietokoneen taustalle tietotekniikkapohjaista tilastointiin liittyvää automatiikkaa ja mittaristoja resurssien seurantaan, ekologisuuden kehittämiseen ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Osa mittaristoista oli tuotannon ostajan vaatimuksiin liittyviä ja osa tilan omistajan itse, omiin tarpeisiinsa luomia.

Mittaristojen ja automatiikan päivitys on jatkuvaa, tilan tarpeiden kehittymiseen liittyvää toimintaa, jota tilan omistaja tekee muun työn ohessa. Kehittämistyölle saattaa syntyä myös muuta kaupallista potentiaalia, jota omistaja selvittää parhaillaan.

Ekoinnovaatiokuvaus – vähempiarvoisen raaka-aineen jatkojalostus

Yrityksen ekoinnovaatio liittyy vähempiarvoisen, vajaasti hyödynnetyn (ja stigmatisoidun) raaka-aineen eli särjen jalostamiseen käyttövalmiiksi, uudenlaiseksi tuotteeksi. 2010-luvun alussa yrityksellä oli ollut huono vuosi päätuotantosuunnan osalta ja talvella heille jäi paljon aikaa tehdä muuta, joten yrittäjät lisäsivät talvikalastusta katiskoilla läheisestä järvestä. Erityisesti särkeä tuli saaliiksi paljon ja sen hyödyntämistä jalosteena pohdittiin. Yritys halusi tarjota ekologisemman vaihtoehdon mm. Norjan lohelle. Kalaa tuli niin paljon, että sitä alettiin jalostamaan ja purkittamaan, ensin omaan käyttöön, sitten myös ystäville ja tutuille. Palaute tuotteesta oli ylistävää ja kaikki halusivat sitä lisää. Pikku hiljaa kalastusta lisättiin entisestään ja yrittäjät miettivät olisiko tästä oikeaksi yritystoiminnaksi.

Paikallisesta lähiruokahankkeesta saatiin tuotannolle lisäsysäystä, sen aikana päätettiin kehittää suurkeittiöille sopiva reseptiikka, koska kotikunnalla oli strateginen päätös lisätä lähiruoan käyttöä ja yrittäjät halusivat tarjota ekologisen vaihtoehdon. Särkijaloste pääsi ruokalistoille mm. vanhainkoteihin ja päiväkoteihin. Lisäksi yrityksessä kehitettiin tuotteita vähittäiskauppamyyntiin.

Yrityksen ekoinnovaatio oli luonteeltaan radikaali eli särjestä kehitettiin täysin uudenlaisia ja ekologisia tuotteita uudella reseptiikalla sekä ammattikeittiö- että vähittäiskauppasektorille. Särjen hyödyntäminen on sekä terveyden että vesistöjen hyvinvoinnin kannalta järkevää. Lisäksi ekologisuus näkyy yrityksen rakentamisratkaisuissa, kierrättämisessä, omassa aurinkovoimalassa ja uusiutuvan energian käytössä.

Ekoinnovaatiokuvaus – verkostot ja systeemiajattelu

Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 terveydenhuollossa oli pulaa suojavarusteista, sillä niiden globaali saatavuus heikkeni huomattavasti. Viranomaistahot olivat yhteydessä yrityksiin ja yksi yrityksistä alkoi kehittää terveydenhuollon suojavarusteiden valmistusta ja sai alueen muut tekstiilialan yritykset mukaan alihankintaverkostoon.

Verkoston luotiin nopeasti jo aiemmin olemassa olleiden kumppanuuksien kautta ja hyvin lyhyessä ajassa sen varaan pystyttiin rakentamaan laajaa suojavarusteiden tuotantoa. Verkoston alkoi samaan aikaan myös kehittämään suojavarusteista ekoinnovaatiota. Suojavarusteet ovat kertakäyttöisiä ja ne valmistetaan muovikankaasta. Niiden kehittäminen ekologisemmiksi alkoi pian tuotannon käynnistyttyä. Yritys etsi sopivaa kotimaista materiaalia, joka sopisi terveydenhuollon suojavarusteiden valmistukseen. Takkimateriaalin uudelleenkäyttöä alettiin tutkia ja huomattiin, että sen voi pestä ja käyttää uudelleen neljä kertaa. Yritys sai apua ekoinnovaation siihen liittyvien yritysten verkostolta, kuten pesulasta ja muilta yhteistyökumppaneilta sekä Business Finlandilta.

Systeemisen muutoksen vaativuus tuli kuitenkin ekoinnovaation kehittämisessä vastaan. Ekoinnovaation kehittäminen suojavarusteisiin hiipui mahtavan alun jälkeen, sillä globaali saatavuus parani ja kotimainen suojavaruste ei pystynyt kilpailemaan hinnassa ulkomaisten tuotteiden kanssa. Viimeiset tilaukset kotimaisista suojavarusteista tehtiin tammikuussa. Ekoinnovaation kehittyminen valmiiksi tuotteeksi saakka olisi vaatinut yritysten yhteistyön lisäksi terveydenhuollon ja sen hankkijatahojen halukkuutta resurssoida tuotannon kehittämiseen, jotta ekoinnovaation kehitysprosessi olisi jatkunut.

Tarinallistamisen voima verkostojen rakentamisessa

Vaatealan yritys käyttää tuotteissaan kasvipohjaisia värejä, kierrätyspohjaisia materiaaleja ja tarjoaa vaatteiden korjauspalveluita esimerkiksi vanhalla japanilaisella sashiko-menetelmällä.

Yrityksen estetiikka perustuu käsintehtyjen vaatteiden, asusteiden ja kodin tuotteiden ympärille kehitettyihin tarinoihin. Tarinat kertovat käsiteollisuudesta, käsityöntaitajista ja perinteistä, jotka liittyvät arkkitehtuuriin, ruokaan, puutarhanhoitoon sekä elämäntapoihin. Tarinoiden kautta yritys tuo esiin näkemystään siitä, että taloudellinen toiminta, kulttuuri, perinteet ja ympäristö ja elinkeinot ovat yhteen nivoutuneita. Yritys on esimerkki innovatiivisesta tarinallistamisesta.

Tuotteet ovat hintavia, mutta tarinoiden avulla asiakkaat ymmärtävät, miten tuotteen arvo koostuu kaikkien sen elinkaareen vaikuttaneiden työstä. Tuotteet on tarkoitettu kestämään ja ne ovat ajattomia. Kestävyys ja ajattomuus näkyy yrityksen palautusohjelmassa – yritys ottaa käytetyt vaatteet takaisin myydäkseen ne uudelleen.