Hoiva-alan mittaukset aloitettiin
TATTI – projektin hoiva-alan ergonomiamittaukset aloitettu
Tatti-hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yritykset, joissa tehdään fyysisesti kuormittavaa työtä. Olemme tehneet ergonomiamittauksia jo metalli- ja rakennusalalla ja kolmanneksi toimialaksi hankkeessa valikoitui hoiva-ala, jolla myös on fyysisesti raskaita työtehtäviä. Ala on lisäksi selkeästi naisvaltainen, jolloin naisten fyysisen suorituskyvyn alempi taso miehiin verrattuna luo omat haasteensa fyysisesti raskaissa hoiva-alan työtehtävissä. Hoiva-alalla myös erityisesti vanhusten hoitotyö koetaan fyysisesti raskaammaksi kuin muu sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskentely.
Hoitotyö on kuormittavaa
Hoitotyössä työn kuormitustasoon vaikuttaa suuresti se, että työsuorituksen kohteena on toinen ihminen eli asiakas tai asukas. Toisen ihmisen ollessa työn kohteena, tämän koko, paino ja muut ominaisuudet vaihtelevat suuresti, verrattuna metalli- ja rakennusalalle, jolla on pääsääntöisesti kiinteät koneet ja vakiokokoiset kappaleet, joiden kanssa työtä tehdään. Myös itse työn tekijän ominaisuudet, kuten pituus, fyysinen suorituskyky, kunto ja kehonhallinta vaikuttavat paljon siihen, kuinka kuormittavaksi työtehtävät koetaan ja miten rasittavaa työ on.
Hoitotyössä kuormittavia fyysisiä tehtäviä ovat asiakkaan liikkumisessa avustaminen erilaisissa tilanteissa. Tyypillisimpiä tilanteita ovat nostot ja siirrot esimerkiksi sängystä pyörätuoliin tai pyörätuolista sänkyyn sekä käsien varassa kannattelu. Fyysistä kuormittavuutta saattaa aiheuttaa myös apuvälineiden käyttämättä jättäminen, mikä kuormittaa myös psyykkisesti, koska hoitaja ymmärtää toimivansa apuvälineiden käyttämisen suhteen väärin. Erityisesti tehostetun palveluasumisen yksiköissä on paljon fyysisesti raskaita työtehtäviä, jotka tyypillisimmin aiheuttavat oireita alaselkään, niska- ja hartiaseudulle ja käsiin ja ranteisiin.
Ergonomia ja apuvälineet tärkeitä
Vaikka hoitotyössä onkin kiinnitetty huomiota kinestetiikkaan, oikeisiin nostoasentoihin ja apuvälineiden käyttöön, on asiakkaiden avustamisen taidoissa ja apuvälineiden käytössä alalla vielä kehittymisen ja tehostamisen varaa. Ergonomialla voidaan vielä huomattavasti vähentää hoiva-alan työntekijöiden fyysistä kuormittuvuutta ja ehkäistä myös alalta pois siirtymistä liiallisen fyysisen kuormittavuuden vuoksi.
Hankkeessa on mukana neljä yksityistä vanhuspalveluita tuottavaa hoiva-alan yritystä Etelä-Pohjanmaalta. Enempää yksityisiä hoiva-alan yrityksiä ei alueelta kovin montaa löydykään, sillä suuret valtakunnalliset toimijat ovat selkeä enemmistö alueen vanhuspalveluiden tuottajina, eikä hankkeemme tukitoimenpiteet voi niihin kohdistua. Hoivakoti Helmikartano Alajärveltä, Tehostetun palveluasumisen yksiköt Karoliinakoti Alavudelta ja Hopiatuuli Kurikka Oy sekä Palvelutalo Sillanpääkoti Peräseinäjoelta ovat halukkaita selvittämään työntekijöidensä fyysistä kuormittuvuutta hoitotyössä Tatti-hankkeen mittausten avulla.
Mittaukset oikeissa tilanteissa
Mittaukset tapahtuvat oikeassa työtilanteessa ja -ympäristössä, työskenneltäessä asiakkaiden kanssa. Työntekijöihin kiinnitetään hankkeen käyttämän liikkeenkaappausjärjestelmän sensorit, jotka rekisteröivät työskentelyasentoa erilaisissa nosto- ja avustustilanteissa. Työntekijät itse valitsevat ne työtehtävät, joista mittausdataa analysoidaan.
Hoiva-alalla työkuormitusta päästään vertaamaan työntekijöillä, jotka tekevät samaa työtehtävää ja kohteena on sama asiakas. Tämä antaa hyvää tietoa siitä, miten työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ulottuvuus saattavat suurestikin vaikuttaa työtehtävän kuormitukseen.
Vastaanotto näissä yrityksissä on ollut erittäin myönteinen ja kaikki työntekijät ovat olleet kiinnostuneita mittauksista ja niihin osallistumisesta. Jokaisessa yrityksessä pidetään mittausten analysoinnin jälkeen oma tulostyöpaja, jossa tarkastellaan kaikkia niitä työsuorituksia, jotka kyseisessä yrityksessä on mitattu. Lisäksi pidetään hoiva-alan yhteinen tulostyöpaja, jossa jokaisesta yrityksestä otetaan yhteiseen tarkasteluun yksi mitattu työtilanne. Näin pystytään verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia muiden samanlaista työtä tekevien työyhteisöjen kanssa ja mahdollisesti oppimaan jotain muiden kokemuksista.
